{"id":316,"date":"2026-01-03T09:00:00","date_gmt":"2026-01-03T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=316"},"modified":"2026-01-02T18:47:33","modified_gmt":"2026-01-02T16:47:33","slug":"lehtiuutisia-turun-luuloydoista-1800-luvulta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/01\/03\/lehtiuutisia-turun-luuloydoista-1800-luvulta\/","title":{"rendered":"Lehtiuutisia Turun luul\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 1800-luvulta"},"content":{"rendered":"\n

Pitkin 1800-lukua Turussa ilmaantui erilaisissa rakennust\u00f6iss\u00e4, ojankaivuissa ja katut\u00f6iden yhteydess\u00e4 ihmisj\u00e4\u00e4nteit\u00e4 menneilt\u00e4 vuosisadoilta. N\u00e4ist\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 kerrottiin usein Turun paikallislehdiss\u00e4, ja toisinaan ne saivat valtakunnallistakin huomiota. Madeleine Simon-Bellamy yhdisti arkeologian pro gradussaan (2017) monet n\u00e4ist\u00e4 uutisoiduista luul\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 Turun vanhoihin hautausmaihin. Kaikkiaan h\u00e4n l\u00f6ysi suomenkielisist\u00e4 sanomalehdist\u00e4 kymmenen eri tapausta Turun luul\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 vuosilta 1868\u20131890.<\/p>\n\n\n\n

Etenkin vanhan dominikaanikonventin alueelta on l\u00f6ytynyt luita useaan otteeseen, ja uutisia niist\u00e4 on vuosilta 1868, 1879 ja 1882. Esimerkiksi kaivettaessa ojaa v\u00e4rj\u00e4ri Malinin talon pihalla Isoh\u00e4meenkadun varrella 29.8.1879 l\u00f6ydettiin useita luita, jotka paikalla asuva l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tunnisti ihmisluiksi. Uutisen mukaan \u201d[n]e olivat niin pehtantuneet ett\u00e4 woi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 niitten jo vuosikymmeni\u00e4 maanneen maassa. Ne olivat korkeintaan 10 tuuman syv\u00e4ll\u00e4 ja mullassa niitten seassa ruostuneita raudan kappaleita, veran tilkkoja (kangastilkkuja), posliinisia lasten leikkikaluin kappaleita, wirkapukunappia, karinkaukalon kuoria ja hywin m\u00e4d\u00e4nneit\u00e4 hedelm\u00e4n syd\u00e4mi\u00e4. Napit olivat sellaisia, joita wiel\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tuomarein wirkapuwuissa.\u201d Ruumisarkkujen j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ei tavattu, ja luiden arveltiin olleen kunnosta p\u00e4\u00e4tellen tunkioroskia vanhempia. Luut koottiin s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4ksi yhteen v\u00e4rj\u00e4ri Malinin vajoista.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle j\u00e4i huhtikuussa 1888 l\u00f6ydetty luuranko, joka tavattiin teht\u00e4ess\u00e4 kaivaust\u00f6it\u00e4 talossa numero 4 Eerikinkadun varrella. T\u00e4m\u00e4 liittyy vanhaan Pyh\u00e4n Hengen taloon eli kirkon yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00f6yh\u00e4intaloon ja sen yhteydess\u00e4 toimineen kappelin ja sairaalan hautausmaan alueeseen. Vanhan Pyh\u00e4n Yrj\u00e4n\u00e4n hospitaalin hautausmaan alueelta l\u00f6ydettiin Puolalankadulta samalta paikalta luita kahteen otteeseen toukokuussa ja syyskuussa 1884. Turun linnan hautausmaalta taas luita l\u00f6ytyi L\u00e4ntinen Rantakatu 47:n kohdalta maaliskuussa 1883.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden lis\u00e4ksi on joitakin irrallisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4. Kasarmikatu 32:sta l\u00f6ytyi maaliskuussa 1884 rakennuksen perustaa kaivettaessa naapuritalon kivijalan alta puulaatikko, jossa oli aikuisen miehen luuranko. Linnankatu 28:sta taas l\u00f6ytyi lokakuussa 1887 pitk\u00e4lle maatuneita yksitt\u00e4isen luurangon osia vesijohtoa kaivettaessa. Eerikinkadun varrelta l\u00f6ytyi luita toukokuussa 1890 Saima-ravintolan kohdalta, eli Kristiinankadun ja Eerikinkadun risteyksest\u00e4. N\u00e4m\u00e4 olivat todenn\u00e4k\u00f6isesti yksitt\u00e4isi\u00e4 hautauksia, eiv\u00e4tk\u00e4 liity hautausmaihin. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
\u00c5bo Tidningarin varhainen lehtiuutinen Turussa tehdyist\u00e4 luul\u00f6yd\u00f6ist\u00e4. Kuva: \u00c5no Tidningar 22.4.1853.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Ruotsinkielinen lehdist\u00f6 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kuvaa vain v\u00e4h\u00e4n, mutta yksi uutinen varhaistaa ensimm\u00e4ist\u00e4 luul\u00f6yt\u00f6\u00e4. \u00c5bo Tidningarin lyhyen kirjoituksen mukaan huhtikuussa 1853 Eerikinkadulta (St. Eriksgatan) l\u00f6ytyi luurankoja (skeletter) vanhan Pyh\u00e4n Hengen kirkon kohdalta. Lehti k\u00e4ytti Daniel Jusleniuksen teosta \u00c5bo f\u00f6rr och nu<\/em> (eli Aboa vetus et novaa<\/em>) l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n mainitessaan kirkon mahdollisena vainajien alkuper\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Riku Kauhanen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aura 19.10.1887.<\/p>\n\n\n\n

Aura 29.4.1888.<\/p>\n\n\n\n

Aura 20.5.1890.<\/p>\n\n\n\n

Kalpa, Harri et al. Casagrandentalo: Pyh\u00e4n Hengen kirkosta Pyh\u00e4n Hengen kappeliin. <\/em>3. laaj. p. Turku: Kiinteist\u00f6 oy Casagrandentalo, 2011.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4n Uutiset 1.5.1888.<\/p>\n\n\n\n

Sanomia Turusta 19.6.1868.<\/p>\n\n\n\n

Sanomia Turusta 3.9.1879.<\/p>\n\n\n\n

Sanomia Turusta 12.3.1884.<\/p>\n\n\n\n

Sanomia Turusta 17.3.1884.<\/p>\n\n\n\n

Sanomia Turusta 17.5.1884.<\/p>\n\n\n\n

Simon-Bellamy, Madeleine. Mundo mortuus sis, sed Deo vivas: Turun kaupungin armeliaisuuslaitokset ja hautausmaat<\/em>. Turku: Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia, 2017.<\/p>\n\n\n\n

Turun Lehti 11.9.1884.<\/p>\n\n\n\n

Uusi Suometar 18.9.1882.<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Tidningar 22.4.1853.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pitkin 1800-lukua Turussa ilmaantui erilaisissa rakennust\u00f6iss\u00e4, ojankaivuissa ja katut\u00f6iden yhteydess\u00e4 ihmisj\u00e4\u00e4nteit\u00e4 menneilt\u00e4 vuosisadoilta. N\u00e4ist\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 kerrottiin usein Turun paikallislehdiss\u00e4, ja toisinaan ne saivat valtakunnallistakin huomiota. Madeleine Simon-Bellamy yhdisti arkeologian pro gradussaan (2017) monet n\u00e4ist\u00e4 uutisoiduista luul\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 Turun vanhoihin hautausmaihin. Kaikkiaan h\u00e4n l\u00f6ysi suomenkielisist\u00e4 sanomalehdist\u00e4 kymmenen eri tapausta Turun luul\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 vuosilta 1868\u20131890. Etenkin vanhan dominikaanikonventin alueelta … Jatka lukemista Lehtiuutisia Turun luul\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 1800-luvulta<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[147,155,23,156],"class_list":["post-316","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-hautausmaat","tag-ihmisjaanteet","tag-lehdisto","tag-luurangot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/316","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=316"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/316\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":318,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/316\/revisions\/318"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=316"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=316"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=316"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}