{"id":323,"date":"2026-01-07T09:00:00","date_gmt":"2026-01-07T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=323"},"modified":"2026-01-07T09:33:01","modified_gmt":"2026-01-07T07:33:01","slug":"turun-ymparoiva-tulliaita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/01\/07\/turun-ymparoiva-tulliaita\/","title":{"rendered":"Turun ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 tulliaita"},"content":{"rendered":"\n

Ruotsin valtakunnassa noudatettiin 1500-luvulta alkaen merkantilistista talouspolitiikkaa, joka merkitsi kruunun tarkkaa s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Valtakunta tarvitsi rahaa sodank\u00e4yntiin, ja siksi 1600-luvulla s\u00e4\u00e4dettiin yh\u00e4 uusia veroja. Yksi n\u00e4ist\u00e4 oli vuonna 1622 peritt\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty pikkutulli kaupunkeihin tuoduista tavaroista. Kruunun etu vaati tulliaitojen pystytt\u00e4mist\u00e4 kaupunkien ymp\u00e4rille. Turkuakin ymp\u00e4r\u00f6i kyseisest\u00e4 vuodesta l\u00e4htien tulliaita, jossa oli tulliportit tullitupineen. Tulliaidan rakentaminen ja yll\u00e4pit\u00e4minen oli porvareiden velvollisuus, ja jokaisella heist\u00e4 oli oma p\u00e4tk\u00e4ns\u00e4 aitaa hoidettavana. Tulleista huolehtivat tulliesimies, tullitarkastaja, tullikirjurit ja tullimiehet eli sy\u00f6k\u00e4rit. Tulliaita k\u00e4vi tarpeettomaksi vasta vuonna 1808, kun pikkutulli lakkautettiin.<\/p>\n\n\n\n

*<\/p>\n\n\n\n

Aidan rakenne vaihteli maaston muodosta riippuen. Er\u00e4iss\u00e4 kohdin siit\u00e4 k\u00e4ytettiin nimityst\u00e4 stadsgraven<\/em> eli kaupunginoja, mik\u00e4 kuvasi osuvasti sen rakennetta. Toisin paikoin aita oli tehty laudoista ja toisin tukeista. Kallioisilla m\u00e4ill\u00e4 puuaidan perustaksi koottiin kivivarustus. Mik\u00e4\u00e4n kaupunginmuuri rakenne ei siis ollut. Aidan pystytt\u00e4minen vei vuosia, sill\u00e4 porvarit olivat vastahakoisia suorittamaan t\u00e4t\u00e4 rasitusta. Jos velvollisuus laiminly\u00f6tiin, sai siit\u00e4 rangaistuksen. Esimerkiksi porvari Erik Nukarin leski Elin Persdotter oli j\u00e4tt\u00e4nyt korjaamatta osuutensa, mutta h\u00e4n lupasi korjata sen seuraavaan katselmukseen menness\u00e4, mik\u00e4 h\u00e4net velvoitettiin tekem\u00e4\u00e4n rangaistuksen uhalla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Entisen tulliaidan perustuksia Turun Ryss\u00e4n- eli Yliopistonm\u00e4ell\u00e4. Kun kuva otettiin, seisoi sen kuvaaja Kaarinan pit\u00e4j\u00e4n puolella tulliaitaa eli maaseudulla. Tulliaita merkitsi maaseudun muuttumista kaupungin alueeksi. Tulliaita merkitsi my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 sen kahden puolen noudatettiin eri lakeja ja erioikeuksia. Kirkko seisoi joka tapauksessa kaupungissakin keskell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4. Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kaupunginaidan l\u00e4pi ei saanut kulkea rangaistuksen uhalla kuin siihen m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 porteista, jotka sijaitsivat Karjakadulla eli nykyisess\u00e4 Uudenmaantullissa, josta tie johti Uudellemaalle ja Karjalaan, H\u00e4meenkadulla akateemisen Hesen paikkeilla, josta kuljettiin H\u00e4meeseen, sek\u00e4 Aninkaistenkadulla Hotelli Helmen paikkeilla, josta p\u00e4\u00e4stiin Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Lis\u00e4ksi tavaroiden tuontia valvottiin Aurajoen Multavierulla pikkutullissa ja Linnanpuomilla suuressa meritullissa.<\/p>\n\n\n\n

Tulliportteihin kuuluivat my\u00f6s vartiotornit. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi oikeusjutusta, jonka mukaan Petter Jessenhausenin renki Matts Mattsson oli vuonna 1639 ty\u00f6ss\u00e4 pikkutullin puomitornin luona tulliaitaa tekem\u00e4ss\u00e4. Hans Byggm\u00e4stare pudotti tornista rautakangen huudettuaan ensin alhaalla olleille, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 varoisivat. T\u00e4st\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 renki Matts sai kangen p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4. Asia todettiin puhtaaksi vahingoksi ja mieskin oli paranemassa.<\/p>\n\n\n\n

Salaa kaupunkiin pyrkiv\u00e4t tullin v\u00e4lttelij\u00e4t ja varkaat aiheuttivat aidalle jatkuvasti vahinkoa. Tullimiehet kyll\u00e4 valvoivat aitaa, mutta lautojen irrottajia l\u00f6ytyi silti aina. Tulliporteillakin esiintyi ongelmia, sill\u00e4 osa kaupunkiin tulijoista saattoi ratsastaa niist\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 laukkaa sis\u00e4\u00e4n tai tullimiehi\u00e4 ep\u00e4iltiin lahjusten ottamisesta.<\/p>\n\n\n\n

*<\/p>\n\n\n\n

Tulli tuli suorittaa kaikista kaupunkiin myyt\u00e4v\u00e4ksi tuoduista tuotteista. Jos paraislainen em\u00e4nt\u00e4 halusi tuoda kaupunkiin myyt\u00e4v\u00e4ksi vaikkapa kananmunia ja sukkaparin, oli h\u00e4nen maksettava niist\u00e4 tullimaksu tulliaidan portilla. Piika Brita Larsdotter toimi kuten pitikin, kun h\u00e4n tullasi tulliportilla 44 kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 palttinaa, jotka h\u00e4n toi myyt\u00e4v\u00e4ksi kaupunkiin. Sen sijaan porvarisvaimo Anna Mattsdotter ajoi illalla kello yhdeks\u00e4n nelj\u00e4 pukkia kaupunkiin Aninkaisten tulliportin kautta tullaamatta niit\u00e4. Pimeydess\u00e4 tullimiehet eiv\u00e4t olleet havainneet vaimoa. Koska vaimo rikkoi tullis\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, takavarikoitiin puolet pukeista.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki tullatut tuotteet tuli vied\u00e4 torille tarjolle. Jos kauppaa k\u00e4ytiin jo tulliportilla, oli se laitonta etukauppaa. Porvari Gabriel Johansson syyllistyi moiseen ottaessaan Aninkaisten tulliportilla J\u00f6ran Vehkapuntarilta kolme kuormaa tavaraa.<\/p>\n\n\n\n

Kaupungin karja vietiin aamuisin tulliporteista laitumelle joko kaupungin paimenen tai porvareiden perheen toimesta. Asessori Anders Gyllenkrook kertoi syyskuussa 1694, ett\u00e4 h\u00e4nen lehm\u00e4ns\u00e4 oli j\u00e4\u00e4nyt paimenen huolimattomuuden vuoksi y\u00f6ksi tulliaidan ulkopuolelle ja tullut susien sy\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

*<\/p>\n\n\n\n

Tulliaita ei ollut vain fyysinen raja vaan my\u00f6s henkinen. Sen sis\u00e4puolella noudatettiin vuoden 1734 valtakunnanlakiin saakka 1350-luvulta periytynytt\u00e4 kuningas Maunu Eerikinpojan kaupunginlakia, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4si erikseen porvariston elinkeinonharjoituksesta. Jokaisella kaupungilla oli omat erioikeutensa eli privilegionsa, joten niiden asema oli aina hieman poikkeava toisistaan. Lis\u00e4ksi kaupungin raadilla oli pitk\u00e4lle menev\u00e4 oikeus hoitaa omaa aluettaan ja asukkaitaan koskevat asiat. Maaseudulla noudatettiin samalta ajalta olevaa maanlakia, jonka sis\u00e4lt\u00f6 oli erilainen. Kaupungissa esimerkiksi pojat ja tytt\u00e4ret periv\u00e4t tasan, mutta maalla tyt\u00e4r vain kolmanneksen.<\/p>\n\n\n\n

Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto (KA), Turun k\u00e4mnerinoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat (TKO), z:171, 184\u2013186, 201 (vuodet 1640, 1665, 1667, 1669, 1694).<\/p>\n\n\n\n

Veli Pekka Toropainen 2025: Turun tulliaita 1600-luvulla. Suomen Sukututkimusseuran blogi<\/em>. Julkaistu 27.9.2025.<\/p>\n\n\n\n

Veli Pekka Toropainen 2017: Vuosikirja 2017 \u2013 sarjassaan kymmenes. Melkein maalla \u2013 l\u00e4hes kaupungissa. Vuosikirja 2017<\/em>. Toim. Sari Ahonen, Veli Pekka Toropainen, P\u00e4ivi Kuusenlaakso, Olavi Hyv\u00e4rinen. Turun seudun sukututkijat ry. Turku.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruotsin valtakunnassa noudatettiin 1500-luvulta alkaen merkantilistista talouspolitiikkaa, joka merkitsi kruunun tarkkaa s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Valtakunta tarvitsi rahaa sodank\u00e4yntiin, ja siksi 1600-luvulla s\u00e4\u00e4dettiin yh\u00e4 uusia veroja. Yksi n\u00e4ist\u00e4 oli vuonna 1622 peritt\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty pikkutulli kaupunkeihin tuoduista tavaroista. Kruunun etu vaati tulliaitojen pystytt\u00e4mist\u00e4 kaupunkien ymp\u00e4rille. Turkuakin ymp\u00e4r\u00f6i kyseisest\u00e4 vuodesta l\u00e4htien tulliaita, jossa oli tulliportit tullitupineen. Tulliaidan rakentaminen ja yll\u00e4pit\u00e4minen … Jatka lukemista Turun ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 tulliaita<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,48],"tags":[159,158],"class_list":["post-323","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1600-luku","category-1700-luku","tag-kaupankaynti","tag-tulliaita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=323"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":326,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323\/revisions\/326"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=323"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=323"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=323"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}