{"id":33,"date":"2025-09-08T19:03:44","date_gmt":"2025-09-08T16:03:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=33"},"modified":"2025-09-08T21:45:02","modified_gmt":"2025-09-08T18:45:02","slug":"turun-laaninpyoveliksi-ottaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/09\/08\/turun-laaninpyoveliksi-ottaminen\/","title":{"rendered":"Turun l\u00e4\u00e4ninpy\u00f6veliksi ottaminen"},"content":{"rendered":"\n

Ruotsin valtakuntaan luotiin 1630-luvulla l\u00e4\u00e4ninpy\u00f6velij\u00e4rjestelm\u00e4, sill\u00e4 laink\u00e4yt\u00f6n tiukentuessa py\u00f6velill\u00e4 tuli olemaan yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi asema oikeuden antamien tuomioiden t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa. Py\u00f6velin ammatti luokiteltiin kuitenkin kunniattomaksi, ja sen vuoksi teht\u00e4v\u00e4n haltijaa v\u00e4lteltiin. Py\u00f6veliksi valitut miehet olivat nuoria ja syyllistyneet tavallisesti vain varkauksiin. Monet heist\u00e4 eiv\u00e4t olleet lainkaan rikollisia, vaan periv\u00e4t vieroksutun ammatin is\u00e4lt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n

\n
\"Henrik
Henrik Bertilsson erosi virasta vuonna 1663 ja h\u00e4nen tilalleen valittiin h\u00e4nen poikansa J\u00f6ran Henriksson, joka t\u00e4ss\u00e4 kuittaa saaneensa palkkanaan kymmenen hopeataalaria suorittamastaan teloituksesta. Kansallisarkisto, L\u00e4\u00e4nintilit 7289, 981. Turun l\u00e4\u00e4nin tositekirja 1663.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Py\u00f6velit eiv\u00e4t siis vastaa nykyisen populaarikulttuurin huppup\u00e4isi\u00e4 hahmoja, jotka ilmestyv\u00e4t mestauslavalle, suorittavat kuolemantuomion t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon ja katoavat. Huppua heill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut, sill\u00e4 kasvojen peitt\u00e4minen oli kielletty\u00e4 salamyhk\u00e4isyyden pelossa. Seuraava Turun raastuvanoikeuden ote kertoo, miten py\u00f6veli, joka oli toiselta nimelt\u00e4\u00e4n mestarismies, sai virkansa.<\/p>\n\n\n\n

Turkulaiset kokoontuivat kaupungin torille 22. huhtikuuta 1643. Parhailla paikoilla seisoivat pormestarit ja raatimiehet. Valmistauduttiin hirtt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupungin py\u00f6veli Erik Larsson varkauksiensa takia. Toisena kuolemaan k\u00e4vi miehentappaja Claes Willamsson. H\u00e4net piti mestata kirveell\u00e4 ja h\u00e4nen oikea k\u00e4tens\u00e4 piti katkaista ranteesta ja naulata varoitukseksi kaakinpuuhun eli piiskauspaaluun. Lis\u00e4ksi vaimo Brita Klemetsdotter piti ruoskia ja karkottaa kaupungista samassa tilaisuudessa, sill\u00e4 h\u00e4n oli osallistunut py\u00f6veli Erikin kanssa varkauksiin.<\/p>\n\n\n\n

Paikalle tilattu H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin py\u00f6veli oli vanha ja v\u00e4h\u00e4voimainen. Kun Britan mies Henrik Bertilsson oli pyyt\u00e4nyt vaimonsa armahtamista, kysyi raati h\u00e4nt\u00e4 H\u00e4meen py\u00f6velin avustajaksi. Henrikin is\u00e4 oli nimitt\u00e4in ollut ennen Erik Larssonia Turun py\u00f6veli. Henrik kielt\u00e4ytyi aluksi, mutta lupasi lopulta ottaa teht\u00e4v\u00e4n ja Turun py\u00f6velin viran hoitaakseen, jos h\u00e4nen vaimonsa armahdettaisiin karkotuksesta.<\/p>\n\n\n\n

Henrik pyysi lis\u00e4ksi, ettei h\u00e4nen nahkaansa poltettaisi py\u00f6velin merkki\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n oli is\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen perint\u00f6py\u00f6veli eik\u00e4 rikollinen. H\u00e4n pyysi my\u00f6s lupaa saada kantaa julkisesti lyhytt\u00e4 miekkaa kupeellaan py\u00f6velin merkkin\u00e4. Palkakseen h\u00e4n pyysi sataa taalaria ja py\u00f6velin vaatekerran. Raati kysyi n\u00e4ist\u00e4 ehdoista pikaisesti hovioikeudelta, joka istui torin laidalla oikeuttaan. Se p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 vaimo armahdettaisiin. Py\u00f6velin polttomerkin Henrik joutui ottamaan heti, mutta h\u00e4n sai valita sen paikan vapaasti, joten sit\u00e4 ei painettu h\u00e4nen kasvoihinsa. Asunnokseen h\u00e4n sai py\u00f6velin talon Uudenmaantullista.<\/p>\n\n\n\n

Py\u00f6velin eli mestarismiehen n\u00e4ytteen h\u00e4n antoi heti auttamalla paikalle kutsuttua H\u00e4meen py\u00f6veli\u00e4. Henrik piti mestattavaa hiuksista toimituksen ajan ja naulasi sitten h\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4 kaakinpuuhun. Seuraavaksi Henrik auttoi H\u00e4meen py\u00f6veli\u00e4 vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Lars Erikssonin riitt\u00e4v\u00e4n korkealle hirteen ja sitomalla k\u00f6yden hirsipuun ymp\u00e4rille. N\u00e4in Henrik ansaitsi mestarismiehen nimen, ja h\u00e4nest\u00e4 tuli Turun ja Porin l\u00e4\u00e4nin py\u00f6veli kahdenkymmenen vuoden ajaksi.<\/p>\n\n\n\n

Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto, Turun raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat z:13, 22.4.1643, 304\u2212305.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ruotsin valtakuntaan luotiin 1630-luvulla l\u00e4\u00e4ninpy\u00f6velij\u00e4rjestelm\u00e4, sill\u00e4 laink\u00e4yt\u00f6n tiukentuessa py\u00f6velill\u00e4 tuli olemaan yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi asema oikeuden antamien tuomioiden t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa. Py\u00f6velin ammatti luokiteltiin kuitenkin kunniattomaksi, ja sen vuoksi teht\u00e4v\u00e4n haltijaa v\u00e4lteltiin. Py\u00f6veliksi valitut miehet olivat nuoria ja syyllistyneet tavallisesti vain varkauksiin. Monet heist\u00e4 eiv\u00e4t olleet lainkaan rikollisia, vaan periv\u00e4t vieroksutun ammatin is\u00e4lt\u00e4\u00e4n. Py\u00f6velit eiv\u00e4t siis vastaa nykyisen … Jatka lukemista Turun l\u00e4\u00e4ninpy\u00f6veliksi ottaminen<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[9],"class_list":["post-33","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1600-luku","tag-pyovelit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":38,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions\/38"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}