{"id":330,"date":"2026-01-12T09:00:00","date_gmt":"2026-01-12T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=330"},"modified":"2026-01-11T20:45:06","modified_gmt":"2026-01-11T18:45:06","slug":"tauno-palo-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/01\/12\/tauno-palo-turussa\/","title":{"rendered":"Tauno Palo Turussa"},"content":{"rendered":"\n

Marraskuussa 1957 turkulainen teatteriyleis\u00f6 sai etuoikeuden kokea brasilialaisen Pedro Blochin (1914\u20132004) monologin\u00e4ytelm\u00e4n Naisen k\u00e4det<\/em> (As M\u00e3os de Eur\u00eddice).  N\u00e4ytelm\u00e4 oli kansainv\u00e4linen sensaatio, ja monologin ensimm\u00e4inen tulkitsija Rodolfo Mayer esitti sit\u00e4 tiett\u00e4v\u00e4sti yli 3000 kertaa. Bloch oli syntynyt Ukrainan \u017dytomyriss\u00e4 mutta muuttanut jo lapsena vanhempiensa mukana Brasiliaan.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
N\u00e4yttelij\u00e4 Tauno Palo vuonna 1952. Kuvaaja: U. A. Saarinen. Journalistinen kuva-arkisto, Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Suomessa Tauno Palo innostui omaper\u00e4isest\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4, joka pyrki h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rajaa yleis\u00f6n ja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n v\u00e4lilt\u00e4. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6, perheens\u00e4 hyl\u00e4nnyt kirjailija, kulkee yleis\u00f6n joukossa, esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valokuvia. Monologi soveltui erinomaisesti kiertuek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Teoksen suomensi Albert Saloranta ja ohjasi Jack Witikka. Lehdist\u00f6 kertoi my\u00f6hemmin Bloch kuulleen, ett\u00e4 muuan Tauno Palo Suomesta on kiinnostunut Naisen k\u00e4sist\u00e4<\/em>. \u201dOnko h\u00e4n hyv\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4\u201d, kysyi Rio de Janeirossa asunut Bloch yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4\u00e4n, silloiselta Suomen l\u00e4hettil\u00e4\u00e4lt\u00e4 Oskari Vahervuorelta. \u201dHyv\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4 on\u201d, vakuutti Vahervuori.<\/p>\n\n\n\n

Turkulaiset saivat n\u00e4hd\u00e4 Palon tulkinnan maanantaina 4. marraskuuta 1957 Ruotsalaisessa teatterissa. Lavastuksena oli vain muutama metri punaista kangasta, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 p\u00f6yt\u00e4 ja penkki ja katsomossa tuoli n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4 varten, rekvisiittana p\u00e4\u00e4llystakki, pari tavallista miehen pukua ja kaksi paria kenki\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista Palo vangitsi yleis\u00f6ns\u00e4. \u201dH\u00e4n toikin ajoittain katsojan eteen niin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n ja ilmeikk\u00e4\u00e4n ihmisen kuin toivoa voi. Vain pieni ele, hymy, silm\u00e4n v\u00e4l\u00e4hdys pystyi luomaan kuvan siit\u00e4, mink\u00e4 sana k\u00e4tki taakseen\u201d, kirjoitti Turun P\u00e4iv\u00e4lehti<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Esityksen j\u00e4lkeen Palo y\u00f6pyi turkulaisten yst\u00e4viens\u00e4 Senni Niemisen ja Taito M\u00e4kel\u00e4n luona. Turun Sanomien<\/em> toimittaja, nimimerkki Ad., p\u00e4\u00e4si jututtamaan n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4 heti ensi-illan j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

\u201dEn tied\u00e4, n\u00e4yttelenk\u00f6 sen hyvin tai huonosti\u201d, pohti Palo aluksi. \u201dN\u00e4yttelen sen vain siten kuin tunnen. Uskon, ett\u00e4 ihmisen suurin vaikeus on siin\u00e4, ettei h\u00e4n halua tuoda esille sit\u00e4 mit\u00e4 tuntee, ettei h\u00e4n usko omaan itseens\u00e4 ja siten aliarvioi omat kykyns\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
N\u00e4yttelij\u00e4t Senni Nieminen ja Taito M\u00e4kel\u00e4 puistonpenkill\u00e4. Kuvaaja: Matti Poutvaara. Kuva: Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa sanavalmis Senni Nieminen puuttui puheeseen ja totesi:<\/p>\n\n\n\n

\u201dSun on ain ollu niin helppo tuoda esill mit\u00e4 s\u00e4\u00e4 tunnet.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dEhk\u00e4 se on Jumalan lahja\u201d, vastasi Palo.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMut Jumala anta monell niin falskin luantten, ettei sit\u00e4 saa mill\u00e4 esill.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Toimittajalle Senni Nieminen kuvasi my\u00f6s n\u00e4yttelij\u00f6iden pitk\u00e4aikaista yhteisty\u00f6t\u00e4. Nieminen jatkoi: \u201dTaunohan mua auttoi aina filmiss\u00e4kin. Sanos: \u2019ann menn\u00e4 vaa\u2019, ku m\u00e4\u00e4 pelk\u00e4si.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Paloa kohteliaisuudet tuntuivat vaivaavan, ja h\u00e4n palasi n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6h\u00f6n:<\/p>\n\n\n\n

\u201dMit\u00e4 vanhemmaksi ihminen tulee, sit\u00e4 useammin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ihmisen. Olipa kuori kuninkaan tai kerj\u00e4l\u00e4isen, aina siell\u00e4 kaiken pohjalla on ihminen. T\u00e4m\u00e4 saa n\u00e4yttelij\u00e4n karistamaan pois turhat painolastit. Vasta nyt minusta tuntuu, ett\u00e4 pystyn tajuamaan mit\u00e4 pienen pojan mieless\u00e4 liikkuu. Nyt kun voisin sen n\u00e4ytell\u00e4, ei kukaan sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 uskoisi, sanoo Tauno Palo hieman haikeana.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ad.: \u201dTauno Palo on oma vihollisensa ja ikuinen ihmisen etsij\u00e4\u201d, Turun Sanomat<\/em> 6.11.1957.<\/p>\n\n\n\n

A. T\u2013n: \u201dTauno Palon voitokas vierailu eilen Turussa\u201d, Turun P\u00e4iv\u00e4lehti<\/em> 5.11.1957.<\/p>\n\n\n\n

\u201dTauno Palo Turussa\u201d, Uusi Aura 4.11.1957.<\/p>\n\n\n\n

”Tauno Palon erikoislaatuinen n\u00e4yttelij\u00e4nsuoritus”, It\u00e4-H\u00e4me<\/em> 29.10.1957.<\/p>\n\n\n\n

\u201dTauno tulkitsee Naisen k\u00e4si\u00e4\u201d, Ilta-Sanomat<\/em> 4.1.1958.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marraskuussa 1957 turkulainen teatteriyleis\u00f6 sai etuoikeuden kokea brasilialaisen Pedro Blochin (1914\u20132004) monologin\u00e4ytelm\u00e4n Naisen k\u00e4det (As M\u00e3os de Eur\u00eddice).  N\u00e4ytelm\u00e4 oli kansainv\u00e4linen sensaatio, ja monologin ensimm\u00e4inen tulkitsija Rodolfo Mayer esitti sit\u00e4 tiett\u00e4v\u00e4sti yli 3000 kertaa. Bloch oli syntynyt Ukrainan \u017dytomyriss\u00e4 mutta muuttanut jo lapsena vanhempiensa mukana Brasiliaan. Suomessa Tauno Palo innostui omaper\u00e4isest\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4, joka pyrki h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n … Jatka lukemista Tauno Palo Turussa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[163,162,164,26],"class_list":["post-330","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-makela-taito","tag-nieminen-senni","tag-palo-tauno","tag-teatteri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=330"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":334,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/330\/revisions\/334"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=330"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=330"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=330"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}