{"id":339,"date":"2026-01-16T09:00:00","date_gmt":"2026-01-16T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=339"},"modified":"2026-01-16T10:32:56","modified_gmt":"2026-01-16T08:32:56","slug":"crichton-vulcanin-levoton-aines-1939","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/01\/16\/crichton-vulcanin-levoton-aines-1939\/","title":{"rendered":"Crichton-Vulcanin levoton aines 1939"},"content":{"rendered":"\n

Crichton-Vulcanin telakat olivat toisen maailmansodan l\u00e4hestyess\u00e4 iso kysymysmerkki Suomen poliittisessa kent\u00e4ss\u00e4. Aurajoen telakan kohdan alueella oli ollut veneenveistotoimintaa ainakin vuodesta 1730 alkaen. Talvisodan aikana toiminut telakkayhti\u00f6, A\/B Crichton-Vulcanin O.Y oli syntynyt vuonna 1916 muodostuneen A\/B Crichtonin ja 1898 perustetun konepajayhti\u00f6 A\/B Vulcanin yhdistytty\u00e4 vuonna 1924.  N\u00e4ist\u00e4 Crichtonin telakka sijaitsi l\u00e4nsirannalla ja vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 it\u00e4rannalla olivat Vulcanin tilat. Uudella telakalla valmistuivat muun muassa Suomen panssarilaivat ja sukellusveneet, joten sodan h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4ess\u00e4 yhti\u00f6n merkitys puolustusteollisuudelle oli suuri.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Crichton-Vulcanin OY:n Crichtonin toimitilat Aurajoen l\u00e4nsipuolella 1930-luvulla. Kuvassa rakenteilla panssarilaiva Ilmarinen. Kuva: Teollisuusteknikko: Suomen teollisuusteknikkojen liiton julkaisu, 01.01.1934, nro 1, s. 11.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Juuri talvisodan syttymisvuonna telakkayhti\u00f6n lakot ja vasemmiston toiminta olivat her\u00e4tt\u00e4neet paljon huomiota. Tuoreessa muistissa oli Crichton-Vulcanin lakko, joka alkoi 12.4.1939 palkkariitojen vuoksi. Lakko p\u00e4\u00e4ttyi 4\u00bd kuukauden ty\u00f6taistelun j\u00e4lkeen. Hein\u00e4kuussa tehtiin Suomen hallituksen v\u00e4lityksell\u00e4 sovitteluesitys, jonka ty\u00f6nantaja ja SAK hyv\u00e4ksyiv\u00e4t, mutta metallity\u00f6v\u00e4enliitto hylk\u00e4si. Vasta uusi, Turun kaupunginjohtajan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 ehdotus hyv\u00e4ksyttiin 25.8.1939. Ep\u00e4luuloa Crichton-Vulcanin ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4 kohtaan aiheutti sekin seikka, ett\u00e4 vuosien 1927 ja 1937 laajat metallialan lakot olivat alkaneet telakalta.<\/p>\n\n\n\n

Lokakuussa 1939 perustetun Maan Turva -nimisen toimiston tarkkailijat l\u00e4hettiv\u00e4t ennen talvisotaa ja sen aikana tarkkailuraporttejaan eri puolilta maata. Turku ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n oli \u201dmielialakartalla ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 kohta\u201d Maan Turvan varhaisen raportin mukaan. Crichton-Vulcaniin ja Turun sataman alueeseen kiinnitettiin tuolloin erityist\u00e4 huomiota useassa raportissa. Turun ty\u00f6l\u00e4isten kuvailtiin ennen sotaa jakautuneen 50\/50 suhteessa \u201dpuolustustahtoisiin ja kommunisteihin\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Etenkin Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluiden aikaan syksyll\u00e4 1939 telakan v\u00e4en mielipiteit\u00e4 pantiin muistiin. Marraskuun alussa joku telakalla oli puhunut, ett\u00e4 sodan syttyess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 valtaisi Suomen kahdessa tunnissa. Muutamaa viikkoa my\u00f6hemmin telakan ty\u00f6v\u00e4en v\u00e4itettiin tarkkaan laskevan, kuinka paljon tykin lavetteja ja pommeja tehtaassa valmistui.<\/p>\n\n\n\n

Talvisodan sytytty\u00e4 30.11. Turun sataman mielialat ovat mukana raporteissa verrattain usein, olihan Turun ja Ruotsin laivaliikenne keskeinen Suomen l\u00e4nnest\u00e4 tulevalle huollolle, ja siksi my\u00f6s keskeinen pommituskohde. Joulukuun 1939 lopulla jopa telakan ty\u00f6v\u00e4ki oli s\u00e4\u00e4n aiheuttaman parin viikon pommitustauon p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 hermostunut it\u00e4naapuriin: \u201dTy\u00f6l\u00e4ispiireiss\u00e4 on edelleenkin kahdenlaista mielialaa, joskin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4, ett\u00e4 viime p\u00e4ivien pommitukset ovat parantaneet mielt\u00e4 ja her\u00e4tt\u00e4neet ryss\u00e4nvihaa sellaisissa piireiss\u00e4, joissa sit\u00e4 ei aikaisemmin ole havaittu. Onpa Crichton-Vulcanin ty\u00f6l\u00e4isten keskuudessa ja muuallakin ilmennyt kiukunpurkauksia ryssi\u00e4 vastaan.\u201d Tuohon asti oli el\u00e4nyt luulo, ett\u00e4 neuvostokoneet olivat lopettaneet kaupunkien pommittamisen tyystin.<\/p>\n\n\n\n

Riku Kauhanen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Teollisuuslehti<\/em> 4\/1939, 15.4.1939; 5\/1940, 15.5.1940.<\/p>\n\n\n\n

Teollisuusteknikko: Suomen teollisuusteknikkojen liiton julkaisu<\/em>, 01.01.1934, nro 1.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto. P\u00e4\u00e4maja. Sis. propagandatoimisto (Prop. 3). Perus-3132\/41 [80]. Salainen kirjeenvaihto ja muut asiakirjat 1939\u20131940. I\/II. Tarkkailuraportti N:o 6. 19.10.1939; Tarkkailuraportti N:o 8. 22.10.1939; Tarkkailuraportti N:o 38. 23.11.1939; Tarkkailuraportti N:o 38. 24.12.\u201326.12.1939.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Crichton-Vulcanin telakat olivat toisen maailmansodan l\u00e4hestyess\u00e4 iso kysymysmerkki Suomen poliittisessa kent\u00e4ss\u00e4. Aurajoen telakan kohdan alueella oli ollut veneenveistotoimintaa ainakin vuodesta 1730 alkaen. Talvisodan aikana toiminut telakkayhti\u00f6, A\/B Crichton-Vulcanin O.Y oli syntynyt vuonna 1916 muodostuneen A\/B Crichtonin ja 1898 perustetun konepajayhti\u00f6 A\/B Vulcanin yhdistytty\u00e4 vuonna 1924.  N\u00e4ist\u00e4 Crichtonin telakka sijaitsi l\u00e4nsirannalla ja vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 it\u00e4rannalla olivat Vulcanin … Jatka lukemista Crichton-Vulcanin levoton aines 1939<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[169,170,171,172],"class_list":["post-339","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-crichton-vulcan","tag-lakot","tag-telakat","tag-turun-satama"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=339"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":343,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/339\/revisions\/343"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=339"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=339"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=339"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}