{"id":344,"date":"2026-01-19T09:00:00","date_gmt":"2026-01-19T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=344"},"modified":"2026-01-18T21:39:01","modified_gmt":"2026-01-18T19:39:01","slug":"porthanin-palvelija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/01\/19\/porthanin-palvelija\/","title":{"rendered":"Maisteri Porthanin palvelijana"},"content":{"rendered":"\n<p>Kirjailija ja taidehistorioitsija Emil Nervander kierteli kes\u00e4ll\u00e4 1871 Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa perehtym\u00e4ss\u00e4 suomalaisiin muinaismuistoihin. Nervanderin retkikunta oli saapunut Korppoon kartanolle, joka oli siihen aikaan Stigzeliuksen suvun hallussa. Seurue j\u00e4i ihmettelem\u00e4\u00e4n kartanon kauniita huonekaluja ja vanhoja vaakunoita. Samalla he tapasivat perheen i\u00e4kk\u00e4\u00e4n palvelijan, joka oli silmin n\u00e4hden innostunut akateemisen v\u00e4en saapumisesta. Vanhus alkoi kertoa \u201dmaisteri Porthanista\u201d, jonka palveluksessa h\u00e4n oli kerran ollut ja jonka \u201dkunnianarvoisan aseman kansakunnan historiassa h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 olivat ilokseen saaneet n\u00e4hd\u00e4\u201d. Nervander ei kuitenkaan voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 tarinoita kuuntelemaan, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli tovereineen kiire jatkaa muinaismuistojen kartoitusta. H\u00e4n kirjasi kuitenkin toiveen, ett\u00e4 joku \u201dehtisi tallentaa h\u00e4nen huuliltaan pian haipuvia kaikuja h\u00e4nen nuoruudestaan\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuuluisa turkulainen oppinut, kaunopuheisuuden professori Henrik Gabriel Porthan (1739\u20131804) oli kuollut 16. maaliskuuta 1804 Turussa, siis 67 vuotta Nervanderin kes\u00e4retke\u00e4 aikaisemmin. Nervander ei kerro kohtaamansa vanhuksen nime\u00e4, mutta h\u00e4nen on t\u00e4ytynyt olla Anna Maria Run\u00e9r, joka Korppoon seurakunnan rippikirjan mukaan oli kartanon palveluksessa ja joka oli syntynyt vuonna 1780. Tapaamisen aikaan vanha palvelija oli jo kunnioitettavassa 91 vuoden i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"500\" height=\"587\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/01\/Mamsell_Arfvidson_av_Lorens_Pasch_den_yngre.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-345\" style=\"width:244px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/01\/Mamsell_Arfvidson_av_Lorens_Pasch_den_yngre.jpg 500w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/01\/Mamsell_Arfvidson_av_Lorens_Pasch_den_yngre-256x300.jpg 256w\" sizes=\"auto, (max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Mamselli Arfvidsson Lorens Pasch nuoremman kuvaamana, 1780. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Anna Maria Run\u00e9r eli tapaamisen j\u00e4lkeen viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja oli lopulta maan i\u00e4kk\u00e4impi\u00e4 asukkaita. H\u00e4n menehtyi 25. huhtikuuta 1883, reilusti yli 102-vuotiaana. Kirkonkirjojen mukaan h\u00e4n oli tullut Korppooseen Merimaskusta jo vuonna 1828, Stigzeliuksen perheen mukana, mutta oli sit\u00e4 ennen ehtinyt kokea paljon. Jo lapsena h\u00e4n oli p\u00e4\u00e4tynyt Ruotsiin, jossa h\u00e4n ty\u00f6skenteli kuuluisan ennustajan Ulrica Arfvidssonin (1734\u20131801) palvelijana. Mamselli Arfvidsson oli tullut tunnetuksi Kustaa III:n ennustajana, ja Run\u00e9r muisteli, miten monia tunnettuja henkil\u00f6it\u00e4 k\u00e4vi Arfvidssonin apua kysym\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n viimeisin\u00e4 vuosina. Tukholmasta Run\u00e9r p\u00e4\u00e4tyi lopulta monien vaiheiden j\u00e4lkeen Turkuun, ja h\u00e4net on merkitty Turun ruotsalaisen seurakunnan rippikirjassa Turun akatemian lainopin professori Matthias Caloniuksen (1738\u20131817) talouteen vuosina 1800\u20131802. Juuri tuohon aikaan Run\u00e9r tutustui paremmin my\u00f6s Porthaniin. <em>\u00c5bo Tidningin<\/em> vuonna 1883 julkaiseman muistokirjoituksen mukaan Porthan oli usein n\u00e4hty vieras Caloniuksen kodissa, joka sijaitsi Pohjoiskorttelin tontilla 15. Professorin kotonaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t kokoontumiset olivat j\u00e4\u00e4neet palvelijan mieleen samoin kuin opiskelijoiden monet kepposet.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"247\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/01\/Runer-1-1024x247.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-347\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/01\/Runer-1-1024x247.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/01\/Runer-1-300x72.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/01\/Runer-1-768x185.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/01\/Runer-1-1536x370.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/01\/Runer-1.jpg 2009w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Anna Maria Run\u00e9rin nimi Turun ruotsalaisen seurakunnan rippikirjassa. Kansallisarkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Todenn\u00e4k\u00f6isesti Anna Maria Run\u00e9r tutustui Porthaniin hyvinkin l\u00e4heisesti, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ollut ainoastaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen vieras vaan asui v\u00e4h\u00e4n aikaa Caloniuksen kodissa, kuten M. G. Schybergson on Porthan-el\u00e4m\u00e4kerrassaan todennut ja kuten my\u00f6s rippikirjasta voi havaita. Porthan oli kyll\u00e4stynyt entisen asuntonsa huonoon kuntoon, etsi parempaa asuinsijaa ja p\u00e4\u00e4si v\u00e4liaikaisesti kollegansa luo. Kaikesta p\u00e4\u00e4tellen Anna Maria Run\u00e9r oli Caloniuksen pestaama, mutta Nervanderille vanhus muisteli nimenomaan Porthania, josta oli tullut suoranainen kulttihahmo 1860-luvulta l\u00e4htien. T\u00e4st\u00e4 vanhus oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 hyvin perill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>&#8221;D\u00f6dsfall&#8221;, <em>\u00c5bo Tidning<\/em> 5.5.1883.<\/p>\n\n\n\n<p>G. C.: \u201dDen \u00e4lsta kvinna jag k\u00e4nt\u201d, <em>\u00c5bo Tidning<\/em> 9.3.1905.<\/p>\n\n\n\n<p>Forsstrand, Carl: <em>Sp\u00e5kvinnor och trollkarlar. Minnen och anteckningar fr\u00e5n Gustaf III:s Stockholm<\/em>. Hugo Gebers f\u00f6rlag, Stockholm 1913.Korppoon seurakunnan muuttaneiden luettelo 1821\u20131883, Kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n<p>Korppoon seurakunnan rippikirja 1850\u20131858, Kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n<p>Merimaskun seurakunnan rippikirja 1821\u20131827, Kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n<p>Nervander, Emil: <em>Sommarresor i Finland. P\u00e5 \u00c5land och i \u00c5bo-trakten<\/em>. G. W. Edlnds f\u00f6rlag, Helsingfors 1872.<\/p>\n\n\n\n<p>Salste, Tuomas, <em>Suomen vanhimmat ihmiset<\/em>, <a href=\"https:\/\/www.tuomas.salste.net\/suku\/vanhimmat.html\">https:\/\/www.tuomas.salste.net\/suku\/vanhimmat.html<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Schybergson, M. G.: <em>Henrik Gabriel Porthan. Lefnadsteckning<\/em>. Senare delen. Svenska Litteraturs\u00e4llskapet i Finland, Helsingfors 1911.<\/p>\n\n\n\n<p>Turun ruotsalaisen seurakunnan rippikirja 1798\u20131803, Kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjailija ja taidehistorioitsija Emil Nervander kierteli kes\u00e4ll\u00e4 1871 Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa perehtym\u00e4ss\u00e4 suomalaisiin muinaismuistoihin. Nervanderin retkikunta oli saapunut Korppoon kartanolle, joka oli siihen aikaan Stigzeliuksen suvun hallussa. Seurue j\u00e4i ihmettelem\u00e4\u00e4n kartanon kauniita huonekaluja ja vanhoja vaakunoita. Samalla he tapasivat perheen i\u00e4kk\u00e4\u00e4n palvelijan, joka oli silmin n\u00e4hden innostunut akateemisen v\u00e4en saapumisesta. Vanhus alkoi kertoa \u201dmaisteri Porthanista\u201d, &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/01\/19\/porthanin-palvelija\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Maisteri Porthanin palvelijana<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48,2],"tags":[174,176,175,173],"class_list":["post-344","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1700-luku","category-1800-luku","tag-calonius-matthias","tag-palkolliset","tag-piiat","tag-porthan-henrik-gabriel"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/344","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=344"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/344\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":352,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/344\/revisions\/352"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=344"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=344"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=344"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}