{"id":356,"date":"2026-01-23T09:00:00","date_gmt":"2026-01-23T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=356"},"modified":"2026-01-26T18:00:40","modified_gmt":"2026-01-26T16:00:40","slug":"turun-soitannollisen-seuran-juuret","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/01\/23\/turun-soitannollisen-seuran-juuret\/","title":{"rendered":"Turun Soitannollisen Seuran juuret"},"content":{"rendered":"\n

Turun Soitannollinen Seura perustettiin vuonna 1790, ja se jatkaa toimintaansa yh\u00e4 edelleen. Seuran s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen sanotaan saaneen vaikutteita Tukholmassa toimineesta Utile dulci -seurasta, jonka haaraosastona voidaan pit\u00e4\u00e4 Turussa 1770 perustettua Aurora-seuraa. Kumpikaan n\u00e4ist\u00e4 kirjallisista seuroista ei ollut vain musiikkiin keskittynyt yhdistys. 1700-luku oli erilaisten salaseurojen ja yhdistysten kulta-aikaa. Euroopassa perustettiin kaikkialla monia musiikkiyhdistyksi\u00e4. Voisiko jokin muu kuin Utile dulci -seura olla t\u00e4rke\u00e4 vaikuttaja Turun Soitannolliselle Seuralle?<\/p>\n\n\n\n

Euroopasta henkiset vaikutteet saapuivat Ruotsiin paitsi kirjallisina my\u00f6s yksityisten henkil\u00f6iden mukanaan tuomina. Vuonna 1751 Ruotsin kuninkaaksi valittiin Schleswigiss\u00e4 syntynyt Adolf Fredrik. H\u00e4nen vaimonsa Lovisa Ulrika oli Preussin kuningas Fredrik Suuren sisar ja seuraavan kuninkaan Kustaa III:n \u00e4iti. Heill\u00e4 oli l\u00e4heinen yhteys Preussin hoviin, jonka konserttitoiminta oli esimerkkin\u00e4 Berliiniss\u00e4 syntyneille porvarillisille musiikkiyhdistyksille.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Er\u00e4s niist\u00e4 oli Musikaus\u00fcbende Gesellschaft, jonka s\u00e4\u00e4nn\u00f6t kirjoitettiin 1749. Kun vertailee Musikaus\u00fcbende Gesellschaftin s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka koostuvat 23 pyk\u00e4l\u00e4st\u00e4, Turun Soitannollisen Seuran 5 luokkaan ja 48 paragrafiin jakautuviin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin, saa tulokseksi, ett\u00e4 niist\u00e4 29 sis\u00e4lt\u00f6 on asiallisesti sama kuin Musikaus\u00fcbende Gesellschaftin s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4. Siten 60 % Turun Soitannollisen Seuran s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on johdettavissa esikuvaan Berliiniss\u00e4 yli 40 vuotta aiemmin. S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen eroja voisi selitt\u00e4\u00e4 niiden syntymisten pitk\u00e4 aikaero. Valistusajan henkinen ja yhteiskunnallinen kehitys oli muuttanut kaikkia toimintoja. Musikaus\u00fcbende Gesellschaftin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t luotiin ammattimuusikkojen toimesta ja heid\u00e4n etujensa mukaisiksi, kun taas Turun Soitannollinen Seura oli yleishy\u00f6dyllisempi ja suuntasi toimintansa musiikin harrastajien ohjaamiseen. Musikaus\u00fcbende Gesellschaftin aikana alkanut prosessi johti porvariston hallinnoimien julkisten konserttien syntymiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset julkiset konsertit Suomessa olivat Aurora-seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t Pergolesin Stabat materin<\/em> esitykset 19. elokuuta 1773 ja uudelleen vuotta my\u00f6hemmin Turussa. Sitten vetovastuun otti Turun Soitannollinen Seura, jonka vuosijuhla Kustaa III:n syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sis\u00e4lsi aina konsertin ja esitelm\u00e4n jostain yleisesti kiinnostavasta aiheesta.<\/p>\n\n\n\n

Kuvassa on piispa Jacob Gadolinin p\u00e4\u00e4sylippu Turun Soitannollisen Seuran konsertteihin vuonna 1797. Seura on lainannut Vergiliukselta moton Ipse laetus citharam Apollo dabat<\/em>, jonka vapaa suomennokseni kuuluu: Iloisena Apollo antoi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme lyyran.<\/p>\n\n\n\n

Ilari Lehtinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun Soitannollinen Seura perustettiin vuonna 1790, ja se jatkaa toimintaansa yh\u00e4 edelleen. Seuran s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen sanotaan saaneen vaikutteita Tukholmassa toimineesta Utile dulci -seurasta, jonka haaraosastona voidaan pit\u00e4\u00e4 Turussa 1770 perustettua Aurora-seuraa. Kumpikaan n\u00e4ist\u00e4 kirjallisista seuroista ei ollut vain musiikkiin keskittynyt yhdistys. 1700-luku oli erilaisten salaseurojen ja yhdistysten kulta-aikaa. Euroopassa perustettiin kaikkialla monia musiikkiyhdistyksi\u00e4. Voisiko jokin muu … Jatka lukemista Turun Soitannollisen Seuran juuret<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[188,106,178],"class_list":["post-356","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1700-luku","tag-ensimmaisyydet","tag-musiikki","tag-turun-soitannollinen-seura"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=356"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":377,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356\/revisions\/377"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}