{"id":364,"date":"2026-01-26T09:00:00","date_gmt":"2026-01-26T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=364"},"modified":"2026-01-25T18:04:36","modified_gmt":"2026-01-25T16:04:36","slug":"naantalin-viimeisen-birgittalaismunkin-talo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/01\/26\/naantalin-viimeisen-birgittalaismunkin-talo\/","title":{"rendered":"Naantalin viimeisen birgittalaismunkin talo"},"content":{"rendered":"\n

Turun keskiaikainen asemakaava ei en\u00e4\u00e4 1600-luvulla vastannut varhaismodernin kaupunkisuunnittelun ihanteita, joita leimasivat ruutuasemakaava ja pitk\u00e4t suorat katulinjat. Kreivi Pietari Brahe teki kahden kenraalikuvern\u00f6\u00f6rikautensa aikana t\u00f6it\u00e4 Turun asemaakaavan modernisoimiseksi. H\u00e4n aloitti kaupungin reguloinnin Aurajoen l\u00e4nsipuolelta Aninkaisten korttelista. <\/p>\n\n\n\n

Vanhan Aninkaistenkadun rinnalle linjattiin uusi Brahenkatu, joka nousi Aurajoen sillan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijainneelta V\u00e4h\u00e4torilta suoraan m\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6s. Uusi katulinja kulki muutamien porvaristonttien halki ja tielt\u00e4 puretun Pyh\u00e4n Hengen kirkon perustusten yli. Vain harva vanha tontti pyyhk\u00e4istiin kirkon tavoin kokonaan maisemasta. Yksi t\u00e4llainen oli Brahenkadun rannan puoleisen p\u00e4\u00e4n kohdalla sijainnut edesmenneen Andreas Petrin talo. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Andreas Petrin tontin paikka entisen Brahenkadun p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Daniel Gadolinin kartalla vuosilta 1754\u20131756. Karttaoikaisu: Tuovinen, Tapani 2010, Turun kaupunginmuseo.\u00a0<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Andreas Petri (Lempelius l. Scraderus) oli nuoruudessaan tehnyt munkinlupauksen ja astunut Naantalin birgittalaisluostariin. Sen asukkaista p\u00e4\u00e4osa oli nunnia, mutta yhteis\u00f6\u00f6n kuului my\u00f6s joukko munkkivelji\u00e4. Luostarin toiminta p\u00e4\u00e4ttyi V\u00e4ster\u00e5sin vuoden 1527 valtiop\u00e4ivien j\u00e4lkeen alkaneeseen reformaatioon. Ruotsin valtakunnassa katolisen kirkon instituutioista pisimp\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyiv\u00e4t birgittalaisluostarit, mutta viimein vuonna 1569 my\u00f6s Andreas Petrin oli aika hyv\u00e4stell\u00e4 luostari ja sinne j\u00e4\u00e4neet viimeiset nunnat.<\/p>\n\n\n\n

Entinen munkki muutti Turkuun, jossa h\u00e4n toimi 1580-luvun alussa tuomiokirkkoseurakunnan kappalaisena. T\u00e4t\u00e4 ennen h\u00e4n lienee ollut katedraalikoulun opettajana. Andreas Petrin v\u00e4itet\u00e4\u00e4n olleen turkulaisen suurkauppias Valpuri Innamaan poikapuoli. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4isi, miksi h\u00e4n omisti tontin sillan pieless\u00e4 sijainneen Innamaan talon naapurissa. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1584 entinen birgittalaisveli valittiin Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n kirkkoherraksi. Monien muiden maaseudulta viran saaneiden pappien tapaan herra Andreas ei luopunut kaupunkitalostaan. Turussa h\u00e4n k\u00e4vi jatkossakin usein osallistuen valtaistuinriitojen v\u00e4ritt\u00e4mien vuosien kirkollisiin ja poliittisiin tapahtumiin. Herra Andreas allekirjoitti Uppsalan vuoden 1593 kirkolliskokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Turussa. Talvella 1595 h\u00e4n oli Uppsalassa kuningas Sigismundin kruunajaisvaltiop\u00e4ivill\u00e4 ja vuonna 1600 j\u00e4lleen Link\u00f6pingin valtiop\u00e4ivill\u00e4. Kuningas Kaarle IX:n luottamusta h\u00e4n ei t\u00e4ysin saavuttanut, vaan virui v\u00e4lill\u00e4 vankina Turun linnassa.  <\/p>\n\n\n\n

Andreas Petri kuoli vuonna 1609, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4nen kaupunkitalonsa siirtyi muutaman mutkan kautta h\u00e4nen pojalleen M\u00e5ns Andreae Scraderukselle. T\u00e4m\u00e4 oli Kumlingen ja sittemmin R\u00e4nt\u00e4m\u00e4en eli Maarian kirkkoherra, mutta menetti virkansa 1640. Viimeiset vuotensa h\u00e4n eli virattomana pappina, mink\u00e4 j\u00e4lkeen kaupunkitalo autioitui. <\/p>\n\n\n\n

Herra M\u00e5ns oli 1630-luvulla rakennuttanut tontille kolme hirsitupaa, mutta mik\u00e4\u00e4n ei viittaa, ett\u00e4 paikalla olisi ollut kivitaloja. Vanhan katulinjan kivitalorivin v\u00e4liss\u00e4 ollut r\u00e4nsistynyt puutalotontti helpotti uuden Brahenkadun sijoittamista paikoilleen. Vuosia my\u00f6hemmin herra M\u00e5nsin nuorempi veli, Tallinnan koulumestarina ja sittemmin Reigin kirkkoherrana Hiidenmaalla toiminut Paulus Andreae Lempelius (K 1665) v\u00e4itti perineens\u00e4 talon veljelt\u00e4\u00e4n ja vaati korvausta menett\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n kiinteist\u00f6st\u00e4, mutta oikeus totesi kanteen perusteettomaksi.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Turun paloa edelt\u00e4v\u00e4n Brahenkadun suu erottuu yh\u00e4 sis\u00e4\u00e4najoporttina. Oikealla Casaganden talo. Kuva: Georg Haggr\u00e9n.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Naantalin viimeisen munkin taloa ei ole arkeologisesti tutkittu toisin kuin vieress\u00e4 sijaitsevaa nykyist\u00e4 Casagranden taloa. Andreas Petrin talon paikka ja Turun paloa edelt\u00e4v\u00e4 Brahenkadun p\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t nykymaisemassa Casagranden talon viereisen sis\u00e4\u00e4najoportin takaa.<\/p>\n\n\n\n

Georg Haggr\u00e9n<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun keskiaikainen asemakaava ei en\u00e4\u00e4 1600-luvulla vastannut varhaismodernin kaupunkisuunnittelun ihanteita, joita leimasivat ruutuasemakaava ja pitk\u00e4t suorat katulinjat. Kreivi Pietari Brahe teki kahden kenraalikuvern\u00f6\u00f6rikautensa aikana t\u00f6it\u00e4 Turun asemaakaavan modernisoimiseksi. H\u00e4n aloitti kaupungin reguloinnin Aurajoen l\u00e4nsipuolelta Aninkaisten korttelista.  Vanhan Aninkaistenkadun rinnalle linjattiin uusi Brahenkatu, joka nousi Aurajoen sillan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijainneelta V\u00e4h\u00e4torilta suoraan m\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6s. Uusi katulinja kulki … Jatka lukemista Naantalin viimeisen birgittalaismunkin talo<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43,8],"tags":[180,179,181,182],"class_list":["post-364","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1500-luku","category-1600-luku","tag-brahenkatu","tag-naantalin-luostari","tag-reformaatio","tag-regulointi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/364","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=364"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":369,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions\/369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=364"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=364"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}