{"id":373,"date":"2026-01-30T09:00:00","date_gmt":"2026-01-30T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=373"},"modified":"2026-01-30T09:21:28","modified_gmt":"2026-01-30T07:21:28","slug":"huviretkella-halistenkoskella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/01\/30\/huviretkella-halistenkoskella\/","title":{"rendered":"Huviretkell\u00e4 Halistenkoskella"},"content":{"rendered":"\n

Halistenkoski oli jo 1800-luvulla turkulaisten huviretkeilyn kohteena. Kosken rannat kuuluivat 1900-luvulle saakka Kaarinan ja Maarian pit\u00e4jiin, mutta niit\u00e4 hallitsi 1600-luvulta l\u00e4htien Turun maistraatti, joka oli saanut ne palkkatiloikseen. Koskella oli erilaisten vesivoimaa k\u00e4ytt\u00e4vien laitosten keskittym\u00e4. Maarian puoleisella rannalla sijaitsi my\u00f6s kylm\u00e4sauna, jossa saattoi virkist\u00e4yty\u00e4 virtaavassa vedess\u00e4. Sunnuntaisin vapaap\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 viett\u00e4vi\u00e4 turkulaisia virtasi nauttimaan luonnosta, mik\u00e4 ei aina miellytt\u00e4nyt rannan talollisia.<\/p>\n\n\n\n

*<\/p>\n\n\n\n

Pieness\u00e4 Turkua esittelev\u00e4ss\u00e4 kertomuksessa hein\u00e4kuulta 1842 matkustavaista neuvottiin menem\u00e4\u00e4n kaupungin ulkopuolelle H\u00e4meentullin kautta ja poikkeamaan vasta avatussa ja mukavassa Halisten suihkulaitoksessa virkist\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4. Halisten kylpysuihku oli kaksiosainen, toinen puoli herroille ja toinen rouvasv\u00e4elle. Laitos sijaitsi Maarian Isomyllyn myllykanaalissa myllyn alapuolella. Laitoksessa roikuttiin k\u00f6ysist\u00e4 kanaalissa virtaavassa vedess\u00e4. Asiakkaita kylpylaitokseen houkuteltiin soutusluupilla, joka l\u00e4hti kaupungista kauppias Hummelinin luota Halisiin nelj\u00e4 kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. \u00c5bo Tidningarissa<\/em> surkuteltiin jo elokuussa 1847 sit\u00e4, ettei kaupungin ty\u00f6v\u00e4est\u00f6lle ollut sopivaa kylpylaitosta. Paremmalle v\u00e4elle tarkoitettu Halisten kylpylaitos oli heille liian kaukana ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n pituuden huomioon ottaen. Tulevina vuosikymmenin\u00e4 Halisiin taivallettiin l\u00e4hinn\u00e4 jalkaisin.<\/p>\n\n\n\n

Vuosisadan loppupuolella kylm\u00e4saunaa hoiti leski Marja Eriksson, joka hankki sinne saunavihtoja asiakkaiden pesemiseen. Vieraat kirjattiin erityiseen saunakirjaan.  Hein\u00e4kuu oli laitoksen talouden kannalta t\u00e4rkein kuukausi, sill\u00e4 esimerkiksi vuonna 1875 se tuotti huomattavan summan 433 markkaa. Hein\u00e4kuussa 1880 sanomalehdess\u00e4 kirjoitettiin, ett\u00e4 vesi Halistenkoskessa oli niin matalalla, ett\u00e4 jauhomyllyn kivipareista osa seisoi. My\u00f6s kylpylaitoksen palveluja jouduttiin supistamaan. Suihkun sai kyll\u00e4 kertatilauksella, mutta ei tavalliseen tapaan viikkovarauksella. Viimeisen kerran kylpylaitos mainitaan Halisten mylly-yhti\u00f6n kassakirjoissa kes\u00e4ll\u00e4 1883. <\/p>\n\n\n\n

*<\/p>\n\n\n\n

Halistenkoski toimi retkeilykohteena sek\u00e4 yksityisille ett\u00e4 yhdistyksille. Esimerkiksi toukokuussa 1893 ilmoitti Raittiusyhdistys Toivo II, ett\u00e4 se teki k\u00e4velyretken toisena Helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Halisissa pidettiin puhe, esitettiin runonlausuntoa, laulua, pilapuheita ym. \u201dKaikki laulajat ja yhdistyksen j\u00e4senet saapukoot<\/em>.\u201d <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4n viettoa Halistenkoskella vuonna 1907. Viktor H. Auer. Turun museokeskus.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Koski veti puoleensa levotonta ainestakin, mutta pahasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 haukuttiin toisinaan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 puuta. Kirje Turusta kertoi elokuussa 1901 hien pintaan nostattavasta kes\u00e4isest\u00e4 kuumuudesta, joka sai turkulaiset hakeutumaan Halisiin vilvoittelemaan: <\/p>\n\n\n\n

\u201dMutta ajatelkaapa, milt\u00e4 tuntuu kun ihminen t\u00e4llaisissa oloissa on retkeillyt tuon v\u00e4sytt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4n matkan uimavett\u00e4 saadakseen ja saakin selk\u00e4\u00e4ns\u00e4 tai ainakin haukkumista oikeen Porvoon mitalla. Siit\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4t kertoa ne muutamat turkulaiset, jotka sunnuntaina viime hein\u00e4k. 14 p:n\u00e4 l\u00e4htiv\u00e4t Halisiin saadakseen edes kerran vuodessa virkist\u00e4\u00e4 sieluaan ja ruumistaan tuolla siunatulla uimavedell\u00e4. Tuskin olivat he saapuneet er\u00e4\u00e4lle siell\u00e4 olevalle jokirantakent\u00e4lle, josta p\u00e4iv\u00e4 oli polttanut pois ei ainoastaan ruohot vaan niiden juuretkin, ja jonka keltainen kamara muistutti jotakin kulon polttamaa ahoa, kun jo n\u00e4kiv\u00e4t kent\u00e4n omistajan, luultavasti hutikassa olevan miehen, er\u00e4\u00e4n maanviljelij\u00e4n samasta kyl\u00e4st\u00e4, saapuvan rantaan. Ja silloin saivat he kuulla kunniansa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u2500 P-leen hampuusi! tervehti h\u00e4n. \u2500<\/em> Mit\u00e4 te t\u00e4\u00e4ll\u00e4 teette ruohoa sotkemassa, h-tin krektaleet? T\u00e4m\u00e4 on minun maatani, lurjukset; min\u00e4 olen t\u00e4m\u00e4n rahallani ostanut, roistot! Menk\u00e4\u00e4, p-n ry\u00f6k\u00e4leet, omaan rantaanne uimaan ja \u00e4lk\u00e4\u00e4, siat, t\u00e4nne tulko\u2026 Ja tuohon tapaan joikui h\u00e4nen mielt\u00e4ylent\u00e4v\u00e4 veisuunsa, kunnes karjatalouden sanavarasto oli tyhjentynyt ja hornan aateliskalenteri l\u00e4pik\u00e4yty ja kunnes joku huomautti, ett\u00e4 oli aivan tarpeetonta tyhjent\u00e4\u00e4 koko syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n, varsinkin kun he muutenkin ymm\u00e4rsiv\u00e4t ja my\u00f6nsiv\u00e4t, ett\u00e4 h\u00e4nh\u00e4n se siin\u00e4 is\u00e4nt\u00e4 oli, jonka j\u00e4lkeen he poistuivat. Aivan totta kyll\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n se siin\u00e4 is\u00e4nt\u00e4 oli ja h\u00e4nell\u00e4 se siin\u00e4 oli valta poiskin k\u00e4ske\u00e4. Jos h\u00e4n sen olisi tehnyt ihmisiksi, en min\u00e4 sanoisi asiasta mit\u00e4\u00e4n<\/em>.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto (Turku), Topographica, Maaria 11 e, Halissten Rahasto-Kirja 1873\u250076, ?.8.1875, 187.<\/p>\n\n\n\n

Aura 13.5.1893, 3.<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Tidningar 21.8.1847, 1.<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Underr\u00e4ttelser 16.7.1842, 2; 12.6.1844, 4; 3.7.1844, 4; 6.7.1869, 2; 14.7.1880, 2; 22.7.1883, 4.<\/p>\n\n\n\n

Veli Pekka Toropainen 2015: Aurajoen Halistenkosken historiaa. Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 48 (2015). Helsinki. https:\/\/journal.fi\/ssvk\/article\/view\/53302<\/a> Luettu 23.10.2025.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Halistenkoski oli jo 1800-luvulla turkulaisten huviretkeilyn kohteena. Kosken rannat kuuluivat 1900-luvulle saakka Kaarinan ja Maarian pit\u00e4jiin, mutta niit\u00e4 hallitsi 1600-luvulta l\u00e4htien Turun maistraatti, joka oli saanut ne palkkatiloikseen. Koskella oli erilaisten vesivoimaa k\u00e4ytt\u00e4vien laitosten keskittym\u00e4. Maarian puoleisella rannalla sijaitsi my\u00f6s kylm\u00e4sauna, jossa saattoi virkist\u00e4yty\u00e4 virtaavassa vedess\u00e4. Sunnuntaisin vapaap\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 viett\u00e4vi\u00e4 turkulaisia virtasi nauttimaan luonnosta, mik\u00e4 ei … Jatka lukemista Huviretkell\u00e4 Halistenkoskella<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[185,186,187],"class_list":["post-373","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-halistenkoski","tag-kylpylaitokset","tag-retkeily"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/373","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=373"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/373\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":378,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/373\/revisions\/378"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=373"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=373"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=373"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}