{"id":387,"date":"2026-02-04T09:00:00","date_gmt":"2026-02-04T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=387"},"modified":"2026-02-06T22:29:37","modified_gmt":"2026-02-06T20:29:37","slug":"pommitusjalkia-turun-katukuvassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/02\/04\/pommitusjalkia-turun-katukuvassa\/","title":{"rendered":"Pommitusj\u00e4lki\u00e4 Turun katukuvassa"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 vesiv\u00e4yl\u00e4n\u00e4 l\u00e4nteen Turku ja etenkin sen satama olivat toisessa maailmansodassa neuvostoilmavoimille t\u00e4rke\u00e4 maali. Pommeja putosi eri puolille Turkua, ja monin paikoin ne aineellisten tuhojen lis\u00e4ksi vaativat ihmisuhreja.  Kokonaisuudessaan Turkua pommitettiin ankarimmin talvisodassa kolmessa jaksossa: Ensimm\u00e4inen jakso oli 25.12.1939\u20134.1.1940, toinen jakso alkoi viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 12.1.\u20134.2. ja kolmas jakso oli 14.2.\u20139.3. Ainoastaan s\u00e4\u00e4olosuhteet rajoittivat pommituslentoja. <\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4li Viipuria ei lasketa, oli Turku talvisodassa Suomen pommitetuin kaupunki. Pommitustuhoja esittelevist\u00e4 kartoista huomaa hyvin, kuinka talvisodan pommimatot kulkevat kaakosta eli Viron suunnasta kohti luodetta. Pommikoneet ovat avanneet luukkunsa yleens\u00e4 Aurajoen tai Kupittaankadun kohdalla.<\/p>\n\n\n\n

Turun katukuvasta ohikulkijoille tutuimmat j\u00e4ljet talvisodan pommituksista ovat \u201dmustana maanantaina\u201d 29.1.1940 syntyneet, Postitalon kupeessa eli Eerikinkatu 25:n kohdalla olevat repe\u00e4m\u00e4t rakennuksen kivijalassa. Tapahtumista muistuttamassa on per\u00e4ti kaksi kivilaattaa, joista ensimm\u00e4inen, vuonna 1986 asennettu laatta kertoo j\u00e4lkien olevan talvisodan pommitusten perua. Vuonna 2011 t\u00e4ydennykseksi sen alle liitetty laatta kertoo my\u00f6s uhrien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n: 29 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pommituksen j\u00e4lki\u00e4 on Postitalon lis\u00e4ksi muuallakin Turussa. Mustana maanantaina Suomen Pankin edustalla kuoli kolme ihmist\u00e4, ja samalla pankin oven yl\u00e4puolella oleva kivinen Suomen leijona sai sirpaleista osumia. Haavoittunut leijona on yh\u00e4 silpoutunut, mahdollisesti j\u00e4tetty sellaiseksi tarkoituksella muistomerkiksi talvisodan murhen\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Pommitusj\u00e4lki\u00e4 Puolalankatu 1:n sis\u00e4pihalle johtavassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4. J\u00e4ljet syntyiv\u00e4t ilmeisesti pommituksessa aamuy\u00f6ll\u00e4 19.\u201320.2.1940. Kuva: Riku Kauhanen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Mikaelinkirkon Sairashuoneenkadun puoleisissa portaissa on my\u00f6s selke\u00e4sti havaittavissa talvisodan aikaisia pommitusj\u00e4lki\u00e4. Kadulle pudotettiin 2.2.1940 nelj\u00e4 pommia, jotka vaurioittivat asuinrakennusta Sairashuoneenkatu 18:ssa ja samassa pommituksessa Betelin l\u00e4hetyskirkko (Yliopistonkatu 29) k\u00e4rsi pieni\u00e4 vaurioita. Kenties turkulaisille huomaamattomimmat j\u00e4ljet ovat Puolalankatu 1:ss\u00e4, Sammontaloa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 olevassa rakennusten v\u00e4lisess\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4, joka johtaa korttelin sis\u00e4pihalle. Kivijalka sai osumia nelj\u00e4 y\u00f6t\u00e4 jatkuneissa pommituksissa 17.\u201321.2.1940, todenn\u00e4k\u00f6isesti aamuy\u00f6ll\u00e4 19.\u201320.2.<\/p>\n\n\n\n

Turkua pommitettiin my\u00f6s jatkosodassa. Erityisen ankarasti k\u00e4rsi Betanian kirkon ymp\u00e4rist\u00f6 Martissa. Kirkko tuhoutui pommituksissa jo talvisodassa 25. ja 27.12.1939, ja jatkosodan alussa neuvostokoneet muuttivat 26.6.1941 kaupunginosan liekkimereksi. Betanian kirkon raunioiden kohdalla (It\u00e4inen Pitk\u00e4katu 51) on pommitusten muistolaatta. Jatkosodan alun pommituksissa erityisen t\u00e4rke\u00e4 maali oli j\u00e4lleen Turun satama, jolloin Turun linnaan osui useampi pommi ja se k\u00e4rsi pahoja vaurioita. Turun linnan viereisten puumakasiinien sis\u00e4ll\u00e4 on yh\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 n\u00e4iden pommien sirpaleista, ja osa sein\u00e4hirsien rei\u2019ist\u00e4 voi olla per\u00e4isin n\u00e4ist\u00e4 pommituksista.<\/p>\n\n\n\n

Riku Kauhanen<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
SA-kuva Martin alueen pommitustuhoista kes\u00e4kuussa 1941. Kuva esitt\u00e4\u00e4 aluetta Martinkirkosta l\u00e4nteen, Tapulikadun ja Vilhonkadun v\u00e4list\u00e4 korttelia. Neuvostokoneet pommittivat aluetta ankarasti 26.6.1941, mutta kuvausajankohdaksi on merkitty 25. p\u00e4iv\u00e4. Kuva: SA-kuva 20998.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hallanvaara, Lea-Kaarina. 1975. Turun pommitukset talvisodan aikana<\/em>. Turun historiallinen arkisto 30. Turun Historiallinen Yhdistys, Turku: s. 257\u2013322.<\/p>\n\n\n\n

Penttil\u00e4, Eino. 1988. Turku talvi- ja jatkosodassa<\/em>. Karisto Oy:n kirjapaino, H\u00e4meenlinna<\/p>\n\n\n\n

Pesonen, Aake. 1982. Tuli-iskuja taivaalle: ilmatorjuntajoukkojen taisteluista talvi- ja jatkosodassa<\/em>. Karisto, H\u00e4meenlinna<\/p>\n\n\n\n

Raevuori, Antero. 2016. Tuho taivaalta: talvisodan pommitukset 1939\u20131940<\/em>. Otavan Kirjapaino, Keuruu.<\/p>\n\n\n\n

Hintsala, Kari. Pommeja Turkuun talvisodassa, http:\/\/kaponieeri.blogspot.fi\/2016\/01\/pommeja-turkuun-talvisodassa.html<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 vesiv\u00e4yl\u00e4n\u00e4 l\u00e4nteen Turku ja etenkin sen satama olivat toisessa maailmansodassa neuvostoilmavoimille t\u00e4rke\u00e4 maali. Pommeja putosi eri puolille Turkua, ja monin paikoin ne aineellisten tuhojen lis\u00e4ksi vaativat ihmisuhreja.  Kokonaisuudessaan Turkua pommitettiin ankarimmin talvisodassa kolmessa jaksossa: Ensimm\u00e4inen jakso oli 25.12.1939\u20134.1.1940, toinen jakso alkoi viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 12.1.\u20134.2. ja kolmas jakso oli 14.2.\u20139.3. Ainoastaan s\u00e4\u00e4olosuhteet rajoittivat pommituslentoja.  Mik\u00e4li … Jatka lukemista Pommitusj\u00e4lki\u00e4 Turun katukuvassa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[37,177,192,113,112],"class_list":["post-387","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-jatkosota","tag-kaupunkiymparisto","tag-muistomerkit","tag-pommitukset","tag-talvisota"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/387","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=387"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/387\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":419,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/387\/revisions\/419"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=387"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=387"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=387"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}