![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/02\/Allekirjoitus.jpg\")
Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen Matthias Jernvall (1784\u20131832) teki l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen arkkiveisullaan, jonka h\u00e4n sepitti vuoden 1827 suurpalon j\u00e4lkeen. Tuomiokirkon ja raatihuoneen kellojen kalkatus, h\u00e4t\u00e4huudot ja uhrien k\u00e4rsimykset tuntuivat veisun kirjoitushetkell\u00e4 yh\u00e4 painavan mielt\u00e4. Jernvall kirjoitti runonsa Carl Michael Bellmanin s\u00e4veleen, jonka moni aikalainen tunsi. Kansan muistissa laulu eli h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n, viestin\u00e4 menneilt\u00e4 ajoilta. Luostarinm\u00e4ell\u00e4 asunut Hjalmar Kanervo muisti veisun ensimm\u00e4isen s\u00e4keist\u00f6n viel\u00e4 1950-luvulla.<\/p>\n\n\n\n
Jernvall oli syntynyt Rautelan kyl\u00e4ss\u00e4 Somerolla maaliskuussa 1784, ja h\u00e4net tunnettiin nimell\u00e4 Rautelius vuoteen 1814 saakka. Rautelius\/Jernvall valmistui ylioppilaaksi 1809 ja vihittiin papiksi vuonna 1812. Toimittuaan ensin apulaiskappalaisena Aurassa h\u00e4n sai vt. kappalaisen teht\u00e4v\u00e4n Turun suomalaisesta seurakunnasta vuonna 1818. El\u00e4m\u00e4 asettui uomiinsa, ja Jernvall sai vakinaisen teht\u00e4v\u00e4n. Avioliiton h\u00e4n solmi vuonna 1821 kersantin tytt\u00e4ren Christina Maria von Hausenin kanssa. Kun Turun palo syttyi, perhe asui kaupungin It\u00e4isess\u00e4 korttelissa, tontilla 112, joka sijaitsi Pienen Uudenmaankadun varrella. \u201dLilla Nylandsgatan\u201d alkoi H\u00e4meenkadulta, kulki m\u00e4ke\u00e4 yl\u00f6s ja yhdistyi siell\u00e4 Uudenmaankatuun. Perheeseen oli syntynyt kolme lasta, pian kuusi vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Carl Johan, nelivuotias Mathilda Maria ja vain kaksikuukautinen Frans Matthias Evert. Samalla tontilla asuivat my\u00f6s aktuaari Renforssin leski Sophia ja muurarin kis\u00e4lli Gustaf Friberg.<\/p>\n\n\n\n
Historialliset l\u00e4hteet eiv\u00e4t kerro, mit\u00e4 perheelle tapahtui syyskuun 4. ja 5. p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4, kun raivoava tulimyrsky tuhosi kolme nelj\u00e4sosaa kaupungista. Jernvall osallistui varmaankin sammutust\u00f6ihin, kuten kaikkien kaupungin miesten kuului. Kun tulimeri oli vy\u00f6rynyt Kirkkokortteliin, eik\u00e4 myrskytuuli ottanut laantuakseen, n\u00e4ytti ilmeiselt\u00e4, ettei It\u00e4inenk\u00e4\u00e4n kortteli olisi turvassa. Tontilta 112 oli selkeint\u00e4 paeta kohti Uudenmaantullia, jonka taakse Kupittaan kent\u00e4lle muodostui pakolaisleiri. Ehk\u00e4 sinne p\u00e4\u00e4tyi my\u00f6s Jernvallin perhe, turvaan tulelta.<\/p>\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/02\/Itainen-kortteli-112_edit-1024x806.jpg\")
Palon j\u00e4lkeen Jernvall teki palovahinkokomitealle luettelon kaikesta omaisuudestaan, joka oli j\u00e4\u00e4nyt tulen saaliiksi. Rakennuksille oli otettu palovakuutus vuonna 1808, ja silloin tontilla oli ollut p\u00e4\u00e4rakennus, jossa oli kuusi l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4\u00e4 huonetta, keitti\u00f6, leivintupa ja kellari. Pihalla oli talousrakennuksia. Vakuutus kattoi kuitenkin vain osan menetyksist\u00e4, kuten Jernvall anomuksessaan kirjoitti. Kappalaisen koti oli k\u00f6yh\u00e4, eik\u00e4 hopeaa ollut kuin yhden ruokalusikan verran. Vahinkoluettelossa menetykset on listattu materiaalien mukaan, arvokkaimmat ensin. Kupariesineiden luettelo koostuu kahdesta kahvipannusta ja kahdesta kattilasta. Kahvin lis\u00e4ksi perheess\u00e4 nautittiin teet\u00e4, sill\u00e4 tinaesineiden joukossa mainitaan \u201dteerasia, suurempaa mallia\u201d. Huonekalut antavat kuvaa interi\u00f6\u00f6rist\u00e4: Jernvallien kodissa oli senkki, lukollinen kirjakaappi ja kirjoitusp\u00f6yt\u00e4, soikea teep\u00f6yt\u00e4, ruokap\u00f6yt\u00e4 ja paljon tuoleja, kullatulla kehyksell\u00e4 koristettu peili ja sein\u00e4kello, leip\u00e4vartaita ja taikinakaukalo, vesisaaveja ja pesusoikkoja, keinutuoli ja kaksi kehtoa. Palovahinkoluettelon mukaan perhe menetti my\u00f6s valtaosan vaatteistaan; lastenvaateitakin niin paljon, ettei niit\u00e4 pystynyt en\u00e4\u00e4 tarkasti arvioimaan. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tuli nieli my\u00f6s lukollisen kirjakaapin sis\u00e4ll\u00f6n, Raamatun, Postillan, lakikirjan ja monta muuta nidett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Turun paloa seuranneena talvena Matthias Jernvall jatkoi ty\u00f6t\u00e4\u00e4n kappalaisena ja saarnasi enimm\u00e4kseen kehruuhuoneen kirkossa Etel\u00e4korttelissa. N\u00e4iden kuukausien aikana h\u00e4n purki tuntojaan arkkiveisuksi, joka sai otsikon W\u00e4rsyt, joita yksi turkulainen M. J. ittekseen hyr\u00e4ili muistaissansa sit\u00e4 kowaa ja haikiaa y\u00f6t\u00e4 4:n ja 5:n p\u00e4iw\u00e4n w\u00e4lill\u00e4 syyskuussa w. 1827, jona h\u00e4n Turun kaupungin palon t\u00e4hden, ynn\u00e4 tuhanten yst\u00e4w\u00e4ins\u00e4 kanssa, t\u00e4ytyi lapsinensa paeta ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 majansa ja tawaransa tulen saalihiksi<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Jernvall asui perheineen Turussa, kunnes h\u00e4n vuonna 1830 palasi lapsuudenseudulleen Somerolle kirkkoherraksi. Siell\u00e4 h\u00e4n my\u00f6s menehtyi elokuussa 1832, 48-vuotiaana.<\/p>\n\n\n\n Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Palovahinkoilmoitus n:o 333, Palovahinkokomitea 1827\u20131836, Turun kaupunginarkisto.<\/p>\n\n\n\n Someron seurakunnan kuolleiden luettelo 1811\u20131858, Kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n T:19 Henkikirja (1827), Turun ja Porin l\u00e4\u00e4nin henkikirjat, Kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n Turun suomalaisen seurakunnan rippikirjat, Kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n Kotivuori, Yrj\u00f6: Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Matias Jernvall<\/em>. Verkkojulkaisu 2005 <https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.fi\/henkilo.php?id=12234>. Luettu 7.2.2026.<\/p>\n\n\n\n Salmi, Hannu: Tunteiden palo. Turku liekeiss\u00e4 1827<\/em>. Otava, Helsinki 2022.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ei ole en\u00e4\u00e4 oloo eik\u00e4 taloo,Waikka mun t\u00e4ytyy asuu Turussa,Sill\u2019 mieleeni muistuu wiel\u2019 se kowa palo,Jonka t\u00e4hden syd\u00e4mmen\u2019 on surussa,Kuin lapset ne itkit ja ihmiset huusit,H\u00e4d\u00e4ss\u00e4 apua odotit ja pyysit,Ja kellot ne kl\u00e4pp\u00e4sit niin kowasti :,: Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen Matthias Jernvall (1784\u20131832) teki l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen arkkiveisullaan, jonka h\u00e4n sepitti vuoden 1827 suurpalon j\u00e4lkeen. Tuomiokirkon … Jatka lukemista Kappalainen tulimyrskyn keskell\u00e4<\/span>