{"id":427,"date":"2026-02-11T09:00:00","date_gmt":"2026-02-11T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=427"},"modified":"2026-02-08T17:31:38","modified_gmt":"2026-02-08T15:31:38","slug":"pyoraillaan-turkuun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/02\/11\/pyoraillaan-turkuun\/","title":{"rendered":"Py\u00f6r\u00e4ill\u00e4\u00e4n Turkuun!"},"content":{"rendered":"\n

Turussa on todistettavasti py\u00f6r\u00e4ilty nyt jo 140 vuoden ajan, sill\u00e4 yksi Suomen ensimm\u00e4isist\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilyseuroista, \u00c5bo velocipedklubb, perustettiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vuonna 1886. Mutta miten monia ihmisi\u00e4 onkaan kaikkien n\u00e4iden vuosien aikana mahtanut saapua Turkuun py\u00f6r\u00e4ll\u00e4? Eniten t\u00e4nne on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilty aivan l\u00e4hialueilta, niin t\u00f6ihin tai kouluun kuin ostoksille ja vierailuillekin. Mutta moni on polkenut Turkuun my\u00f6s paljon kauempaa.<\/p>\n\n\n\n

Suurimman osan 1900-lukua oli tavallista kulkea polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 tarvittaessa pitki\u00e4kin matkoja. Oma \u00e4itini oli niinkin my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin 1970-luvun alussa py\u00f6r\u00e4illyt yhden p\u00e4iv\u00e4n aikana kotoaan S\u00e4kyl\u00e4n Iso-Vimmasta Jopolla Turkuun ilmoittautuakseen kes\u00e4yliopistoon matematiikan kurssille. Lapsena t\u00e4m\u00e4 tuntui minusta uskomattomalta uroteolta. Vastaavista, mutta huomattavasti vanhemmista, reissuista on tallella runsaasti mainintoja museovirastossa, miss\u00e4 s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n vuonna 1971 tehdyn polkupy\u00f6r\u00e4kyselyn vastauksia. Poimittakoon siis sielt\u00e4 joitain muistoja py\u00f6r\u00e4ilemisest\u00e4 Turkuun.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuvassa py\u00f6r\u00e4ilyleirille osallistuvat lapset pit\u00e4v\u00e4t juomataukoa matkalla Keravalta Turkuun hein\u00e4kuussa 1985. Kuva: Keravan museopalvelut.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Turussa opiskelevat taittoivat usein kymmeni\u00e4 kilometrej\u00e4 hiekkateit\u00e4 koulukaupungin ja kodin v\u00e4lill\u00e4 polkien. Kyselyn vastaajissa on vauraiden maalaisperheiden poikia, jotka kertoivat k\u00e4yneens\u00e4 1900-luvun ensimm\u00e4isten vuosikymmenten aikana Turusta viikonloppuisin kotonaan esimerkiksi Mellil\u00e4ss\u00e4, Yl\u00e4neell\u00e4 ja Nousiaisissa. Polkupy\u00f6r\u00e4 oli niihin aikoihin kallis ja haluttu kulkuv\u00e4line.

Vuonna 1911 syntynyt naispuolinen vastaaja muisteli saaneensa polkupy\u00f6r\u00e4n 1920-luvun alkupuolella siten, ett\u00e4 kustansi itse puolet hinnasta ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 apilansiemeni\u00e4 ja vanhemmat maksoivat loput. Hankkeessa auttoi isoveljen ty\u00f6paikka turkulaisessa Meril\u00e4n tehtaassa, joka oli perustettu vuonna 1904 Suomen ensimm\u00e4iseksi polkupy\u00f6r\u00e4tehtaaksi. Vastaaja k\u00e4vi Turussa oppikoulua ja tarvitsi py\u00f6r\u00e4\u00e4 pist\u00e4yty\u00e4kseen kotonaan Liedossa. H\u00e4n muistelee py\u00f6r\u00e4n olleen n\u00e4ill\u00e4 matkoilla kuin lastattu kameli: molemmissa ohjaustangoissa oli suuri kassi ja tarakalla viel\u00e4 perunas\u00e4kki. <\/p>\n\n\n\n

Polkupy\u00f6r\u00e4 ei silti ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 varten, vaan se oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 seurael\u00e4m\u00e4n v\u00e4likappale. Vuonna 1907 syntynyt vastaaja muisteli nuorten k\u00e4yneen h\u00e4nen kotipaikkakunnaltaan Huittisista tanssimassa jopa Turussa asti py\u00f6r\u00e4ll\u00e4. Piioilla ei py\u00f6ri\u00e4 ollut, mutta he saattoivat saada kyydin jonkun nuoren miehen polkupy\u00f6r\u00e4n putken p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1898 syntynyt maanviljelij\u00e4n poika muisteli ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana kotoaan 170 kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 Turkuun tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 py\u00f6r\u00e4retke\u00e4, jonka varrella h\u00e4n muun muassa pys\u00e4htyi virkist\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n kestikievarissa Piikki\u00f6ss\u00e4. Miss\u00e4\u00e4n urheiluvaatteissa h\u00e4n ei toki ollut matkalla, vaan villaisessa tweed-puvussa. Reissun ikimuistoisin hetki liittyikin pukuun ja ajan tieoloihin: <\/p>\n\n\n\n

\u201dMuistan kun saavuin Turkuun, ja istuin Braahen puistossa, ihaillen tuomiokirkkoo, silm\u00e4ni osuivat siniseen seviottipukuuni se olikin muuttunut harmaaksi. Hien kostuttamaan pukuun oli tarttunut hienoo hiekkaa ja p\u00f6ly\u00e4, joka ei paljon l\u00e4htenyt ennen kun kuivui.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Oletko sin\u00e4 joskus py\u00f6r\u00e4illyt Turkuun kaukaa? Voit kertoa siit\u00e4 kommenteissa.<\/p>\n\n\n\n

Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong>
<\/p>\n\n\n\n

Museoviraston keruuarkisto, Kysely 18, MV:K18.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turussa on todistettavasti py\u00f6r\u00e4ilty nyt jo 140 vuoden ajan, sill\u00e4 yksi Suomen ensimm\u00e4isist\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilyseuroista, \u00c5bo velocipedklubb, perustettiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vuonna 1886. Mutta miten monia ihmisi\u00e4 onkaan kaikkien n\u00e4iden vuosien aikana mahtanut saapua Turkuun py\u00f6r\u00e4ll\u00e4? Eniten t\u00e4nne on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilty aivan l\u00e4hialueilta, niin t\u00f6ihin tai kouluun kuin ostoksille ja vierailuillekin. Mutta moni on polkenut Turkuun my\u00f6s paljon … Jatka lukemista Py\u00f6r\u00e4ill\u00e4\u00e4n Turkuun!<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,10],"tags":[199,198],"class_list":["post-427","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","category-1900-luku","tag-liikenne","tag-pyoraily"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/427","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=427"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/427\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":429,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/427\/revisions\/429"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=427"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=427"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=427"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}