{"id":431,"date":"2026-02-13T09:00:00","date_gmt":"2026-02-13T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=431"},"modified":"2026-02-18T10:11:06","modified_gmt":"2026-02-18T08:11:06","slug":"mauno-koiviston-vaitoskirja-turun-satamasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/02\/13\/mauno-koiviston-vaitoskirja-turun-satamasta\/","title":{"rendered":"Mauno Koiviston v\u00e4it\u00f6skirja Turun satamasta"},"content":{"rendered":"\n

Mauno Koivisto, Suomen tasavallan my\u00f6hempi presidentti, v\u00e4itteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 1956. Koiviston v\u00e4it\u00f6skirja  Sosiaaliset suhteet Turun satamassa<\/em> k\u00e4sitteli 1950-luvun alkupuolen Turun sataman monimutkaisia sosiaalisia suhteita ja satamassa tapahtunutta sosiaalista kehityst\u00e4. Koivisto oli nuorena miehen\u00e4 ollut apupoikana Crichton-Vulcanin Turun telakalla, ja h\u00e4n toimi my\u00f6hemmin ahtaajana Turun satamassa. H\u00e4n oli itse osallistunut sosiaalidemokraattien puolella Turun sataman kiivaaseen kamppailuun ammattiliittojen v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n toimi jonkin aikaa Turun satamakonttorin hoitajana vuonna 1948.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Mauno Koivisto v\u00e4it\u00f6stilaisuudessaan 13.9.1956. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Satamaty\u00f6 oli ruumiillisesti eritt\u00e4in vaativaa sek\u00e4 kuluttavaa, koska se tehtiin pitk\u00e4lti lihasvoimin. Ty\u00f6 oli my\u00f6s ep\u00e4varmaa urakkaluonteisuutensa vuoksi. Satamaty\u00f6ntekij\u00f6iden sosiaaliset olot olivat usein heikot, ja ne rinnastettiin tehdasty\u00f6l\u00e4isten oloihin. Satamaty\u00f6ntekij\u00e4t olivat harjoittaneet yhdistystoimintaa ja osuuskuntatoimintaa Turussa 1890-luvulta alkaen kohentaakseen sosiaalisia olojaan vaihtelevin tuloksin. Ahtausliikkeet vastustivat j\u00e4rjest\u00f6toimintaa ja k\u00e4yttiv\u00e4t lakonmurtajia ty\u00f6ntekij\u00f6iden lakkoilua vastaan. J\u00e4rjest\u00f6toiminta oli ty\u00f6ntekij\u00f6iden kannalta vaarallista, koska se saattoi helposti johtaa ty\u00f6paikan menetykseen. Vuonna 1945 solmittiin ty\u00f6ehtosopimus, joka antoi ty\u00f6ntekij\u00f6iden j\u00e4rjest\u00f6ille aikaisempaa enemm\u00e4n valtaa. Kommunistien ja sosiaalidemokraattien v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytiin ankaraa kilpailua ammattiliittojen hallitsemisesta, mink\u00e4 vuoksi lakkoja ja muita levottomuuksia oli paljon. Puoluepolitiikka oli juurtunut tiukasti sataman sosiaalisiin suhteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Koiviston v\u00e4it\u00f6skirja on sosiologinen tutkimus, joka edusti 1950-luvulla uusine metodeineen uraauurtavaa empiirisen sosiologian tutkimusta. Erona muihin sen aikaisiin sosiologisiin tutkimuksiin Koiviston v\u00e4it\u00f6skirjassa on selke\u00e4 historiallinen n\u00e4k\u00f6kulma, kun h\u00e4n kartoittaa Turun satamaty\u00f6n ja ammattiliittotoiminnan historiaa taustana sen hetkiselle tilanteelle.<\/p>\n\n\n\n

Koivisto pohti v\u00e4it\u00f6skirjassaan sosiaalisten olojen vaikutusta Turun sataman levottomuuksiin. Koiviston mielest\u00e4 ahtausliikkeiden tulisi ottaa suurempi vastuu satamaty\u00f6ntekij\u00f6iden sosiaalisesta hyvinvoinnista ja panostettava siihen. Pyrkimykset parantaa satamaty\u00f6l\u00e4isten sosiaalisia oloja olivatkin jo alkaneet tuottaa tulosta v\u00e4it\u00f6skirjan julkaisun aikaan. Koivisto toteaa v\u00e4it\u00f6skirjassaan omiin tutkimuksiinsa perustuen, ett\u00e4 sosiaalisten olojen koheneminen lis\u00e4si ty\u00f6ntekij\u00f6iden yleist\u00e4 tyytyv\u00e4isyytt\u00e4. Satamaty\u00f6ntekij\u00f6iden sosiaalisten olojen paranemiseen vaikutti esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden mukavuutta varten rakennetun huoltorakennuksen valmistuminen.<\/p>\n\n\n\n

Koiviston v\u00e4it\u00f6stilaisuus oli merkitt\u00e4v\u00e4 tapahtuma monille Turun sataman ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Koivisto haastatteli v\u00e4it\u00f6skirjaansa tehdess\u00e4\u00e4n kaikkia Turun satamassa vakinaisesti ty\u00f6skennelleit\u00e4 kahteen kertaan. V\u00e4it\u00f6skirjaa my\u00f6s ostettiin paljon Turun satamassa. Koiviston v\u00e4it\u00f6skirjan ansiosta sataman olosuhteet saivat runsaasti julkista huomiota ja siin\u00e4 esitetyt tulokset antoivat omalta osaltaan intoa Turun sataman ja my\u00f6s muiden Suomen satamien sosiaalisten olojen parantamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Kevin M\u00e5rtensson<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Koivisto, Mauno: Sosiaaliset suhteet Turun Satamassa: sosiologinen tutkimus<\/em>. Turun yliopisto, Turku 1956.<\/p>\n\n\n\n

Turun sataman historia<\/em>. Toim. Jussi T. Lappalainen. Turun Satama, Turku 1999.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mauno Koivisto, Suomen tasavallan my\u00f6hempi presidentti, v\u00e4itteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 1956. Koiviston v\u00e4it\u00f6skirja  Sosiaaliset suhteet Turun satamassa k\u00e4sitteli 1950-luvun alkupuolen Turun sataman monimutkaisia sosiaalisia suhteita ja satamassa tapahtunutta sosiaalista kehityst\u00e4. Koivisto oli nuorena miehen\u00e4 ollut apupoikana Crichton-Vulcanin Turun telakalla, ja h\u00e4n toimi my\u00f6hemmin ahtaajana Turun satamassa. H\u00e4n oli itse osallistunut sosiaalidemokraattien puolella Turun … Jatka lukemista Mauno Koiviston v\u00e4it\u00f6skirja Turun satamasta<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[200,172],"class_list":["post-431","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-koivisto-mauno","tag-turun-satama"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/431","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=431"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/431\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":451,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/431\/revisions\/451"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=431"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=431"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=431"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}