![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/02\/Toropainen_Kujanjuoksu.jpg\")
Kujaan oli vaikea saada miehi\u00e4, sill\u00e4 heit\u00e4 tarvittiin kerralla jopa sata. Turussa rikkaat kauppiaat pyysiv\u00e4t raadilta, ettei heid\u00e4n tarvitsisi osallistua moiseen h\u00e4pe\u00e4lliseen toimitukseen. He olivat jopa valmiita maksamaan itsens\u00e4 rahalla vapaaksi toimitukseen osallistumisesta. Raati ei t\u00e4h\u00e4n kuitenkaan suostunut, vaan ilmoitti porvarinvalan vannoneiden velvollisuuksiin kuuluvan my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n. Helsingist\u00e4 porvarit kysyiv\u00e4t puolestaan Turun raadilta, oliko kaupungissa tapana, ett\u00e4 porvarit osallistuivat itse kujaan. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n rengit olisivat riitt\u00e4neet.<\/p>\n\n\n\n
Asiaa yritettiin ratkaista my\u00f6s muuten. Turun k\u00f6yhi\u00e4 porvareita eri kortteleista kutsuttiin esimerkiksi helmikuussa 1670 oikeuden eteen ja heit\u00e4 k\u00e4skettiin osallistumaan pahantekij\u00f6iden rankaisemiseen. Heille luvattiin anteeksi taksavero ja kaupunginvartioston vahtivuorot sek\u00e4 sakkoja. Osa tarttui tilaisuuteen ja heist\u00e4 laadittiin erillinen luettelo. He osallistuivat 22. helmikuuta nelj\u00e4n miehen suorittamaan kujanjuoksuun. <\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1698 raati joutui toteamaan, ett\u00e4 kaikki vitsaporvarit, joita oli k\u00e4ytetty kujanjuoksujen toimeenpanoissa, olivat kuolleet edellisten kahden kovan n\u00e4lk\u00e4vuoden aikana. Muu porvaristo ei halunnut osallistua kujanjuoksuun, eik\u00e4 heit\u00e4 voitu siihen m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 ilman korkeamman esivallan m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4, koska niin ei ollut tehty ennenk\u00e4\u00e4n. Raastuvanoikeus p\u00e4\u00e4tti kysy\u00e4 hovioikeudelta tai maaherralta, voisiko Turussa ja muissa kaupungeissa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alempaa porvaristoa piiskaukseen, mik\u00e4li kaupungin vartiokaartista ei tulisi 50 miest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 haluttiin tiet\u00e4\u00e4 siksi, etteiv\u00e4t huonot tavat levi\u00e4isi, kun rangaistukseen osallistuvia puuttui.<\/p>\n\n\n\n
*<\/p>\n\n\n\n
Kuningatar Kristiinan vuonna 1653 annetun rangaistusj\u00e4rjestyksen mukaan kahdeksan taalarin sakon voi sovittaa yhden kerran juoksemalla kujanjuoksun viidenkymmenen miehen v\u00e4liss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 teki yhteens\u00e4 sata iskua. Mit\u00e4 korkeampi sakko oli, sen useampi kuja oli juostava. Toukokuussa 1698 annetun kuninkaallisen asetuksen mukaan sakot voitiin korvata raipoilla tai piiskalla. T\u00e4ll\u00f6in molempia sukupuolia koskeva rangaistus suoritettiin torilla seisseess\u00e4 h\u00e4pe\u00e4paalussa. Miesv\u00e4ke\u00e4 kuului ly\u00f6d\u00e4 parilla raippoja kolme kertaa jokaisesta 2\u00bd hopeataalarista ja naisv\u00e4ke\u00e4 kolme ly\u00f6nti\u00e4 parilla piiskoja.<\/p>\n\n\n\n
Ly\u00f6ntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli n\u00e4in ollen verrannollinen varkauden arvoon. Kannuksentekij\u00e4 Jonas H\u00f6\u00f6k valitti syyskuussa 1683, ett\u00e4 irtolainen Erik Mattsson Turun linnasta oli vienyt Jonakselta Jaakon p\u00e4iv\u00e4n aikaan tavaraa 66 kuparitaalarilla. Joukossa oli kynttil\u00e4njalka ja paljon vaatetavaraa. Erik tuomittiin palauttamaan tavaroiden arvo ja maksamaan se kolminkertaisesti sakkoina. H\u00e4nen tuli lis\u00e4ksi suorittaa julkirippi. Koska h\u00e4n ei voinut maksaa sakkojaan, sai h\u00e4n juosta kujanjuoksun kuusi kertaa edes takaisin. Ly\u00f6ji\u00e4 oli 25 paria, ja iskuja siis 600! Kujanjuoksun j\u00e4lkeen vaarana oli haavakuume, johon saattoi kuolla.<\/p>\n\n\n\n
Oikeuden teht\u00e4v\u00e4 ei ollut kuitenkaan aiheuttaa heikoille ja sairaille turhaa k\u00e4rsimyst\u00e4, vaan tuomiota oli lievennett\u00e4v\u00e4 tarpeen niin vaatiessa. Siten miekkasep\u00e4n kis\u00e4lli Knut J\u00f6ransson juoksi kujanjuoksunaan vain kaksi kertaa edestakaisin 30. hein\u00e4kuuta 1679. H\u00e4nen tuomiotaan alennettiin h\u00e4nen sairaalloisuutensa vuoksi. Juoksulla h\u00e4n kuittasi hovioikeuden h\u00e4nelle m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4n korkean sadan hopeataalarin sakon.<\/p>\n\n\n\n
Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kansallisarkisto (KA): KA z:38, TRO (Turun raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat) 11.2.1670, 76\u221277; 12.2.1670, 78\u221279; 14.2.1670, 80; 22.2.1670, 90; KA z:46, TRO 30.7.1679, 422; KA z:50, TRO 3.11.1683, 485\u2212488; 7.11.1683, 501; KA z:65, TRO 29.10.1698, 399v\u2212401v; KA z:80, TRO 17.8.1711, 374v\u2212375; 21.8.1711, 387v; 26.8.1711, 389\u2212389v.<\/p>\n\n\n\n Drottning Christin\u00e6 Straff-Ordning dat. Stockholm 18.Maji \u00e5hr 1653. J. Schmedeman, Kongliga stadgar, f\u00f6rordningar etc<\/em>. Stockholm 1706, 294\u2212296. <\/p>\n\n\n\n Carl von Bonsdorff, \u00c5bo stads historia under sjuttonde seklet. F\u00f6rsta bandet<\/em>. Bidrag till \u00c5bo stads historia. J. Simelii arfvingars boktryckeri aktiebolag 1894, 315.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kujanjuoksu yleistyi 1600-luvulla ensin armeijan rankaisukeinona ja levisi sielt\u00e4 my\u00f6s siviilej\u00e4 koskevan oikeuden piiriin. Kujanjuoksussa tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 miehi\u00e4 asettui kujaksi, jonka l\u00e4pi tuomitun oli kuljettava. Jokaisen kujaan osallistuneen oli ly\u00f6t\u00e4v\u00e4 piiskalla ohi kulkevaa rikollista. Kuja kuljettiin oikeuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t kerrat, ja jokaisen ly\u00f6j\u00e4n oli ly\u00f6t\u00e4v\u00e4 lujaa sakon uhalla. Kujanjuoksua sovellettiin rangaistuskeinona ainoastaan miehiin. Kujaan oli vaikea … Jatka lukemista Kujanjuoksu<\/span>