{"id":443,"date":"2026-02-18T09:00:00","date_gmt":"2026-02-18T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=443"},"modified":"2026-02-13T19:51:10","modified_gmt":"2026-02-13T17:51:10","slug":"sirkkalan-kasarmin-ammutut-punavangit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/02\/18\/sirkkalan-kasarmin-ammutut-punavangit\/","title":{"rendered":"Sirkkalan kasarmin ammutut punavangit"},"content":{"rendered":"\n

Sis\u00e4llissodan (27.1.\u201315.5.1918) aikana ja sen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 valkoiset perustivat eri puolille Suomea lukuisia vankileirej\u00e4, joissa pidettiin kymmeni\u00e4 tuhansia h\u00e4vinneen osapuolen edustajia eli punaisia vankeina. Teloitusten lis\u00e4ksi n\u00e4lk\u00e4 ja sairaudet surmasivat tuhansia vankeja. Osa leireist\u00e4 sai erityisen julman maineen, kuten Lahden Hennala tai Tammisaari.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Joissakin vankileireiss\u00e4 taas kuolleisuus ja julmuudet olivat harvinaisia, ja yksi n\u00e4ist\u00e4 oli Turun Sirkkalan kasarmeille huhtikuussa 1918 perustettu Turun Sotavankileiri. Ennen t\u00e4t\u00e4 kasarmit olivat Ven\u00e4j\u00e4n armeijan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Leirin hyv\u00e4maineisuus johtui p\u00e4\u00e4asiassa siit\u00e4, ett\u00e4 vartijat olivat Kakolan ammattimaisia vanginvartijoita, ja leirin komentaja Albert Arhenius oli aidosti kiinnostunut vankien hyvinvoinnista. Kuolleisuudessa suurin piikki syntyi, kun H\u00e4meenlinnasta siirrettiin lakkautetun leirin heikkokuntoisia vankeja Sirkkalaan.<\/p>\n\n\n\n

Sirkkalan kasarmeilla surmatuista punavangeista liikkuu erilaisia kertomuksia. Er\u00e4\u00e4n tarinan mukaan punaisten murhaaman miehen kaksospojat tulivat Sirkkalan leirille ja nylkiv\u00e4t sek\u00e4 paloittelivat is\u00e4ns\u00e4 surmaajan Sirkkalan kellareissa. Tyypillisten kauhutarinoiden lis\u00e4ksi on paljon kertomuksia siit\u00e4, ett\u00e4 Sirkkalassa olisi ammuttu yhdest\u00e4 kolmeen vankia. Virallisesti varmaa tietoa on kahdesta tapauksesta, joissa vartijat ampuivat vankeja. Valtiop\u00e4iville j\u00e4tettiin vuonna 1919 ilmoitus, jonka mukaan leirist\u00e4 karannut vanki olisi saanut \u201dasianmukaisen tuomion toisille varoitukseksi\u201d, mutta tavanomainen rangaistus pakoyrityksest\u00e4 Turussa oli eristysselli, ei teloitus.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Turun Sotavankileirill\u00e4 30.5.1918 ammuttu punavanki Kaarlo Vihma. Virallisten raporttien\u00a0 mukaan Vihma herjasi ikkunasta kierroksella ollutta vartijaa, joka ampui t\u00e4m\u00e4n varoitusten j\u00e4lkeen. Kuva: It\u00e4 ja l\u00e4nsi: ty\u00f6v\u00e4en kuvalehti<\/em> 5-6\/1929.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 varmassa tapauksessa myn\u00e4m\u00e4kel\u00e4inen m\u00e4kitupalainen Kaarlo Vihma (1894\u20131918) oli kertoman mukaan herjannut 30.5.1918 ikkunasta vanginvartija Asplundia, joka seisoi kadulla vartioimassa. Kun Vihma ei Asplundin kehotuksista huolimatta suostunut poistumaan ikkunan \u00e4\u00e4rest\u00e4, ampui vartija Vihman. Demokraatissa <\/em>julkaistun kuolinilmoituksen mukaan Vihma \u201dammuttiin 30.5.1918 Turun vankileirill\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Toisessa tapauksessa vangit olivat ryhtyneet varastamaan ruokaa vankilarakennuksen alakerrassa sijaitsevasta varastohuoneesta ikkunoiden kautta. Vanginvartija oli ampunut 8.8.1918 varoituslaukauksen, jolloin raportin mukaan \u201dluoti vahingossa sattui lent\u00e4m\u00e4\u00e4n ulos ikkunasta, sattuen Tuusulasta kotoisin olevan, t\u00e4nne H\u00e4meenlinnasta tuodun kuritushuonevangin Jalmari Frantsilan vatsaan.\u201d Frantsila ei kuollut heti vammoihin, vaan vasta 16.9.1918 sairaalassa. On ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, olivatko syyn\u00e4 haavat vai sairaus, koska h\u00e4nen kerrottiin olevan toipumassa vammoista. Tiedoissa on t\u00e4ss\u00e4 kohtaa pieni h\u00e4m\u00e4\u00e4v\u00e4 yksityiskohta: Turun Sotavankileiri oli 15.9.1918 eli juuri edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muuttunut nimelt\u00e4\u00e4n Turun pakkoty\u00f6laitokseksi, joten Frantsilaa ammuttiin Sotavankileirin vankina, mutta h\u00e4n menehtyi pakkoty\u00f6laitoksen alaisuudessa. Ilmeisesti t\u00e4m\u00e4 sekaannus leirin terminologiassa on saanut aikaiseksi v\u00e4itteen kolmesta leirill\u00e4 ammutusta vangista.<\/p>\n\n\n\n

Riku Kauhanen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Demokraatti<\/em> 18.10.1919, s. 2.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4 ja l\u00e4nsi: ty\u00f6v\u00e4en kuvalehti<\/em> 5-6\/1929.<\/p>\n\n\n\n

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. P\u00f6yt\u00e4kirjat\/Valtiop\u00e4iv\u00e4t, 1.4.1919, nro I istunnot 1-53, s. 280.<\/p>\n\n\n\n

Turun yliopisto, Folkloristiikan oppiaine. Sirkkala 1918\u20132018: Vankileirist\u00e4 muistin paikaksi ja kulttuuriperint\u00f6kohteeksi -hankkeen aineistot<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sis\u00e4llissodan (27.1.\u201315.5.1918) aikana ja sen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 valkoiset perustivat eri puolille Suomea lukuisia vankileirej\u00e4, joissa pidettiin kymmeni\u00e4 tuhansia h\u00e4vinneen osapuolen edustajia eli punaisia vankeina. Teloitusten lis\u00e4ksi n\u00e4lk\u00e4 ja sairaudet surmasivat tuhansia vankeja. Osa leireist\u00e4 sai erityisen julman maineen, kuten Lahden Hennala tai Tammisaari.\u00a0 Joissakin vankileireiss\u00e4 taas kuolleisuus ja julmuudet olivat harvinaisia, ja yksi n\u00e4ist\u00e4 oli Turun … Jatka lukemista Sirkkalan kasarmin ammutut punavangit<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[204,203,205,206],"class_list":["post-443","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-sirkkala","tag-sisallissota","tag-vankilat","tag-vankileirit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=443"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":445,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443\/revisions\/445"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=443"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=443"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=443"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}