![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/02\/Vuonokari-Bomstrom_Kuntulevaisuus.jpg\")
Sotasaalisarkiston varsinainen toiminta oli p\u00e4\u00e4ttynyt suomalaisten poistumiseen Petroskoista 21.6.1944, mutta Rajainen teki viel\u00e4 Suomen kulttuurirahaston apurahalla tutkimusta Pentti Renvallin projektissa, jonka tarkoituksena oli tutkia Neuvosto-Karjalan historiaa sotasaalisarkistoon koottujen aineistojen pohjalta. Rajaisen kirje Renvallille avaa mielenkiintoisen ikkunan siihen, millaista oli el\u00e4\u00e4 hetkess\u00e4, jolloin kaikki oli muutoksessa ja tulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4t h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa.<\/p>\n\n\n\n
Rajainen oli l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 hoitamaan siviiliasioitaan ja kysyi Renvallin mielipidett\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 matka pit\u00e4\u00e4 mahdollisimman lyhyen\u00e4 ja jatkaa t\u00f6it\u00e4 niin kauan kuin niiden teko oli mahdollista. Rajaisen huoli perustui siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen Turun maakunta-arkistossa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 sotasaalisarkiston kokoelmat oli koottu miehitetyst\u00e4 Neuvosto-Karjalasta. Rajainen oletti aivan oikein, ett\u00e4 odotettavissa olevan rauhan ehdoissa olisi my\u00f6s niiden palauttaminen takaisin Neuvostoliittoon.<\/p>\n\n\n\n
Rajainen oli v\u00e4itellyt Vanhan Suomen normaalikouluista, ja nyt h\u00e4nen oli tarkoitus tutkia kouluoloja Neuvosto-Karjalassa. Jos sotasaalisarkiston kokoelmat palautettaisiin Neuvostoliittoon, h\u00e4nell\u00e4 ei olisi en\u00e4\u00e4 tarvitsemiaan l\u00e4hteit\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, vaan h\u00e4nen tulisi kirjoittaa muistiinpanojensa pohjalta.<\/p>\n\n\n\n
Toisaalta Rajainen kyseenalaisti koko tekem\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6n mielekkyyden. H\u00e4n kirjoitti Renvallille olevansa pessimisti ja olettavansa, ett\u00e4, jos suhteet Neuvostoliittoon j\u00e4rjestyv\u00e4t \u201dyst\u00e4v\u00e4lliselle kannalle\u201d, ei kukaan painaisi Suomessa kirjaa, joka h\u00e4nen l\u00e4hteidens\u00e4 perusteella oli syntym\u00e4ss\u00e4, vaikka h\u00e4n miten yritt\u00e4isi katsoa asioita Neuvostoliiton kannalta, koska \u201dpuolueetonta tiedett\u00e4 ei naapurien k\u00e4sityksen mukaan kerta kaikkiaan ole olemassa ja arkistol\u00e4hteisiin pohjaava objektiivinen esitys on viel\u00e4 suurempi pahan tahdon ilmaus kuin konsanaan esim. subjektiiviset muistelmateokset\u201d. <\/p>\n\n\n\n
J\u00e4lkik\u00e4teen katsottuna Rajaisen analyysi tilanteesta osui hyvin oikeaan. Vaikka my\u00f6s Renvallin vastauskirjeen arvelu siit\u00e4, ett\u00e4 Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen hyv\u00e4t v\u00e4lit olisivat vain v\u00e4liaikaisia, piti paikkansa, se ei johtanut tilanteeseen, jossa miehitysaikana sotasaaliiksi otettujen aineistojen perusteella tehty\u00e4 tutkimusta Neuvosto-Karjalan kouluista olisi ollut mahdollista julkaista. <\/p>\n\n\n\n
Liisa Vuonokari-Bomstr\u00f6m<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuonokari-Bomstr\u00f6m Liisa: It\u00e4-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon v\u00e4lineen\u00e4 ja Suur-Suomen rakentajana 1941-1944 It\u00e4-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon v\u00e4lineen\u00e4 ja Suur-Suomen rakentajana 1941\u20131944 – UTUPub<\/a><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Maija Rajainen kirjoitti 4.9.1944 Turussa kirjett\u00e4 saadakseen ohjeita esimiehelt\u00e4\u00e4n Pentti Renvallilta. Rajaisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei tuolla hetkell\u00e4 ollut juuri selkeit\u00e4 kiintopisteit\u00e4. Kirjoitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 astui Suomen puolelta voimaan jatkosodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt aselepo. Rajaiselle sodan p\u00e4\u00e4ttyminen tiesi koko el\u00e4m\u00e4n asettamista uuteen j\u00e4rjestykseen. H\u00e4nell\u00e4 oli virka Terijoen lyseon historian ja yhteiskuntaopin opettajana, mutta Terijoki ja siell\u00e4 sijainnut koti olivat nyt Neuvostoliiton … Jatka lukemista Kun tulevaisuus on h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa<\/span>