![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/02\/255802_010-\u2013-kopio-1024x718.jpg\")
Petter Sch\u00e4fer (n. 1660\u20131729) oli aikakauden radikaaleja, Turun Akatemian maisteri, joka oli kokenut her\u00e4tyksen jo opiskeluvuosinaan. H\u00e4n oli tutustunut Lars Ulstadiukseen, joka oli vuonna 1688 her\u00e4tt\u00e4nyt kohua ja pahennusta, keskeytt\u00e4nyt saarnan tuomiokirkossa ja alkanut itse soimata niin papistoa kuin kirkkokansaa. Sch\u00e4ferist\u00e4 tuli Ulstadiuksen ajatusten kannattaja ja julistaja. H\u00e4n pakeni ulkomaille vuonna 1694 ja p\u00e4\u00e4tyi Lontoon kautta Pohjois-Amerikkaan, Uuden Ruotsin siirtokuntaan. Vuosisadan vaihteessa h\u00e4n palasi kuitenkin Turkuun, mutta ajautui j\u00e4lleen ristiriitoihin. H\u00e4n syytti luterilaisuutta v\u00e4\u00e4r\u00e4oppisuudesta ja esitti synkki\u00e4 ennustuksiaan. H\u00e4n kielt\u00e4ytyi k\u00e4ym\u00e4st\u00e4 ehtoollisella, ja lopulta h\u00e4net \u201dvietiin linnaan fankiuteen\u201d 8. huhtikuuta 1707.<\/p>\n\n\n\n
Tutkintavankeuden aikana Sch\u00e4feri\u00e4 yritettiin taivutella py\u00f6rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanansa, mutta h\u00e4n kielt\u00e4ytyi itsepintaisesti antamasta periksi: \u201dEn tottele. Kiivaudessa olin piispaa vastaan. L\u00f6in p\u00f6yt\u00e4\u00e4n 2 eli 3 kertaa. Panin myssin p\u00e4\u00e4h\u00e4ni. Puhuin paljon ja rohkiasti piispan pahasta menosta.\u201d Lopulta Sch\u00e4fer tuomittiin kuolemaan vuonna 1709, mutta kuninkaallinen majesteetti armahti h\u00e4net. Pietismin levi\u00e4misen est\u00e4miseksi toisinajattelija p\u00e4\u00e4tettiin pit\u00e4\u00e4 vangittuna, ja h\u00e4net eristettiin Turun linnassa vuoteen 1713 asti. Silloin h\u00e4net siirrettiin ven\u00e4l\u00e4isten joukkojen l\u00e4hestyess\u00e4 G\u00e4vleen.<\/p>\n\n\n\n
Petter Sch\u00e4ferin p\u00e4iv\u00e4kirja tarjoaa n\u00e4k\u00f6alan 1700-luvun alun maailmaan. H\u00e4n kuvaa kirjallisia t\u00f6it\u00e4\u00e4n ja lukemiaan teoksia, mutta my\u00f6s tarkasti niin paastoamistaan kuin saamiaan ruokiakin. H\u00e4n ei n\u00e4yt\u00e4 olleen mill\u00e4\u00e4n tavalla eristyksiss\u00e4 vaan sai jatkuvasti tietoja niin kaupungilta kuin maailmaltakin. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1710 h\u00e4nen korviinsa kantautui asessori Gyllenkrokin tyly kohtalo:<\/p>\n\n\n\n
\u201dAsessori Anders Gyllenkrok lankesi \u00e4kisti sillan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Wittfotin puodin edess\u00e4, l\u00f6i suun ja nen\u00e4n vereen, kannettiin kottia ja hetken per\u00e4st\u00e4 kuoli. \u00c4kisti tapahtui.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Linnan muurien sis\u00e4lle kantautui tietoja my\u00f6s sotarintamalta, kuningas Kaarle XII:n edesottamuksista. Sch\u00e4fer kirjoitti 14. syyskuuta 1709:<\/p>\n\n\n\n
\u201dKovat sanomat kuului kuningas Carl XII:sta. Ven\u00e4l\u00e4inen l\u00f6i koko armeijan Ukrainassa Pultavan kaupungin tyk\u00f6n\u00e4: 27.6. on tappelus ollut. Kuningas on p\u00e4\u00e4ssyt [paennut]. Postisanomat sanovat h\u00e4nen olleen 28.8. Benderin kaupungissa kovin sairas. H\u00e4n on nyt Turkin maassa.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Sch\u00e4ferin arkip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 vuorottelivat toisaalta rakkauden kaipuu ja himo, toisaalta paastoaminen ja oman ruumiin kurittaminen. H\u00e4n eli kipujen keskell\u00e4, s\u00e4\u00e4riluita s\u00e4rki ja hampaatkin tuntuivat hajoavan:<\/p>\n\n\n\n
\u201dVedin langalla ulos ensimm\u00e4isen, toisen sormella. Kaikki hampaat ovat vallallensa; en tainnut purra pehmi\u00e4\u00e4 leip\u00e4\u00e4. L\u00e4nteeni on ulos vaipunut, suu ajettunut; en tainnut puhua selki\u00e4sti. Koettelin vett\u00e4 juoda, thee- ja caphe-, mutta ei auttanut. Minun t\u00e4ytyi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 paasto hampaiden ja kovan sk\u00e4rbukin t\u00e4hden.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Kaiken t\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4 omalaatuista saarnaajaa k\u00e4vi tapaamassa kaikenlaisia turkulaisia, ja h\u00e4n l\u00e4hetti viestej\u00e4\u00e4n, \u201dbladeja\u201d ja \u201dzedeleit\u00e4\u201d, tuttavilleen. P\u00e4iv\u00e4kirjan lopulla tunnelma tiivistyy, kun ven\u00e4l\u00e4isten joukot l\u00e4hestyv\u00e4t, ja Turku tuntuu j\u00e4\u00e4v\u00e4n vihollisen k\u00e4siin. Sch\u00e4ferille h\u00e4vitys oli todistusta hengellisest\u00e4 harhautumisesta:<\/p>\n\n\n\n
\u201dHerra ly\u00f6 heit\u00e4, ei he tunne; h\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 heit\u00e4, vaan ei he tottele. Jumala n\u00e4hk\u00f6\u00f6n sen surkeuden p\u00e4\u00e4lle! Se hengellinen h\u00e4vitys on surullisempaa ja vahingollisempaa kuin se ulkonainen, ajallinen. Ei kenk\u00e4\u00e4n tunne, ei tee oikiaa parannusta, aamen!\u201d<\/p>\n\n\n\n
Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Petter Sch\u00e4fer: Min\u00e4 Pietar ja min\u00e4 Anna. P\u00e4iv\u00e4kirja vuosilta 1707\u20131714.<\/em> Toimittanut Matti Piispa. Otava, Helsinki 2000.<\/p>\n\n\n\n Esko M. Laine: Sch\u00e4fer, Petter. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu<\/em>. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997\u2013 Luettu 22.2.2026.<\/p>\n\n\n\n Yrj\u00f6 Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Anders Gyllenkrok<\/em>. Verkkojulkaisu 2005 <https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.fi\/henkilo.php?id=2230>. Luettu 22.2.2026.<\/p>\n\n\n\n Yrj\u00f6 Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Lars Ulstadius<\/em>. Verkkojulkaisu 2005 <https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.fi\/henkilo.php?id=2817>. Luettu 22.2.2026.<\/p>\n\n\n\n Yrj\u00f6 Kotivuori: Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Petter Schaefer<\/em>. Verkkojulkaisu 2005, https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.fi\/henkilo.php?id=2565. Luettu 21.2.2026.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dOn hirmuinen pakkainen\u201d, kirjoitti Peter Sch\u00e4fer Turun linnassa 3. maaliskuuta 1712. \u201dEn voi kylm\u00e4n t\u00e4hden p\u00e4\u00e4llepit\u00e4\u00e4 kirjoittamista.\u201d Sch\u00e4fer oli virunut vankina jo viisi pitk\u00e4\u00e4 vuotta. H\u00e4n piti suomenkielist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjaa, kirjoitti tapahtumiaan ja kokemuksiaan muistiin l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in ja luki pietistist\u00e4 kirjallisuutta, jota h\u00e4nelle salakuljetettiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Petter Sch\u00e4fer (n. 1660\u20131729) oli aikakauden radikaaleja, Turun Akatemian maisteri, joka … Jatka lukemista Turun linnan vanki<\/span>