{"id":457,"date":"2026-02-25T09:00:00","date_gmt":"2026-02-25T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=457"},"modified":"2026-02-23T09:21:59","modified_gmt":"2026-02-23T07:21:59","slug":"suomen-ensimmainen-rakennussuojelulista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/02\/25\/suomen-ensimmainen-rakennussuojelulista\/","title":{"rendered":"Suomen ensimm\u00e4inen rakennussuojelulista"},"content":{"rendered":"\n<p>Turun tauti on yksi ik\u00e4vimmist\u00e4 asioista, joista Turku on kotimaassa tullut kuuluisaksi. Alkujaan sanaparilla viitattiin korruptioon, eli rakennusliikkeiden ja paikallispoliitikkojen tekemiin sopimuksiin, jotka mahdollistivat Turun keskustassa laajamittaisen purkuaallon 1960- ja 1970-luvuilla. Sittemmin k\u00e4site on alkanut viitata yleisesti vanhojen rakennusten purkamiseen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Turkua voidaan kuitenkin pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s rakennussuojeluajatusten suomalaisena kehtona, sill\u00e4 vuonna 1955, purkuvimman ollessa vasta aluillaan, Turun historiallisen museon johtaja Irja Sahlberg sek\u00e4 amanuenssi Carl Jacob Gardberg laativat museolautakunnan puolesta listan kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista, joita olisi syyt\u00e4 varjella purkamiselta. Lista oli tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen Suomessa laadittu suojelulista.&nbsp;<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2560\" height=\"2548\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/02\/mannistofunk_suomenensimmainenrakennussuojelulista-scaled.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-458\" style=\"width:259px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/02\/mannistofunk_suomenensimmainenrakennussuojelulista-scaled.jpg 2560w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/02\/mannistofunk_suomenensimmainenrakennussuojelulista-300x300.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 2560px) 100vw, 2560px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">C. J. Gardbergin vuonna 1958 ottama kuva Piispankadulta, jonka puuempirerivi\u00e4 yritti suojelulistallakin puolustaa. Lopulta rivist\u00e4 purettiin kuitenkin kaikki paitsi l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 tuomiokirkkoa olevat rakennukset. Kuva: Carl Jacob Gardberg\/Turun kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Gardberg muisteli my\u00f6hemmin kaupunginjohtaja Kalervo Pellisen suhtautuneen listaan vihamielisesti ja syytt\u00e4neen museolautakuntaa halusta suojella puolen kaupunkia. Gardbergin arvion mukaan suojeltaviksi esitettyjen kohteiden tontit kattoivat todellisuudessa noin nelj\u00e4 prosenttia Turun ruutukaava-alueesta ja lista k\u00e4sitti vain osan sittemmin arvokkaiksi mielletyist\u00e4 rakennuksista.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Listan 68 kohteesta purettiin 26 rakennusta sen laatimista seuranneina vuosina ja vuosikymmenin\u00e4. Gardberg luonnehti j\u00e4lkeenp\u00e4in monia n\u00e4ist\u00e4 niin arvokkaiksi, ettei niit\u00e4 my\u00f6hempin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 en\u00e4\u00e4 miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 olisi h\u00e4vitetty.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin Gardberg kommentoi vuoden 1955 suojelulistaa itsekriittisesti. Siihen oli kelpuutettu vain rakennuksia ajalta ennen Turun paloa tai v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sit\u00e4 seuraavalta ajalta. Suojeluajattelu oli ottanut listan laatimisen j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 suuria harppauksia. Yksitt\u00e4isten rakennusmuistomerkkien vaalimisesta oli siirrytty suurempien kokonaisuuksien suojeluun. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s ajatus suojelulistoista tuntui vanhentuneelta.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuoden 1955 listallakin oli silti yht\u00e4 rakennusta suurempia kokonaisuuksia. Listalta l\u00f6ytyiv\u00e4t nimitt\u00e4in esimerkiksi Piispankadun puuempiretalot, jotka muodostivat yhten\u00e4isen, tuomiokirkolta alkavan rivin. T\u00e4m\u00e4 pitk\u00e4 talorivi ei kuitenkaan s\u00e4\u00e4stynyt. Se purettiin, lukuun ottamatta kirkkoa l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 sijaitsevia rakennuksia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Tiina M\u00e4nnist\u00f6-Funk<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><br><br>Gardberg, C. J. (1993). Byggnadssydd i \u00c5bo p\u00e5 1950-talet. Teoksessa M. Kairamo, M. Mattinen &amp; S. Joutsalmi (toim.), <em>Rakennettu aika. ICOMOSin Suomen osasto 25 vuotta<\/em>. Helsinki: ICOMOS, Suomen osasto.<\/p>\n\n\n\n<p>Gardberg, C. J. (1980). Skyddet av den bebyggda milj\u00f6n. Teoksessa K. Mikkola (toim.), <em>Genius loci. Otto-I. Meurmanin 90-vuotisjuhlakirja 4.6.1980<\/em>. Helsinki: Rakennuskirja Oy.<\/p>\n\n\n\n<p>Gardberg, C. J. (1977). Rakennetun milj\u00f6\u00f6n suojelu. <em>Suomen Turku<\/em> 1977(4), 11\u201313.<\/p>\n\n\n\n<p>Lahtinen, Rauno (2013). <em>Turun puretut talot<\/em>. Viides painos, ensimm\u00e4inen lis\u00e4tty painos. Turku: Sammakko.<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4nnist\u00f6-Funk, Tiina (2022). Vanha kaupunki tuhon valossa: Carl Jacob Gardberg ja rakennussuojelu Turussa. <em>Yhdyskuntasuunnittelu <\/em>60 (3), 50\u201370.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turun tauti on yksi ik\u00e4vimmist\u00e4 asioista, joista Turku on kotimaassa tullut kuuluisaksi. Alkujaan sanaparilla viitattiin korruptioon, eli rakennusliikkeiden ja paikallispoliitikkojen tekemiin sopimuksiin, jotka mahdollistivat Turun keskustassa laajamittaisen purkuaallon 1960- ja 1970-luvuilla. Sittemmin k\u00e4site on alkanut viitata yleisesti vanhojen rakennusten purkamiseen.&nbsp; Turkua voidaan kuitenkin pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s rakennussuojeluajatusten suomalaisena kehtona, sill\u00e4 vuonna 1955, purkuvimman ollessa vasta aluillaan, &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/02\/25\/suomen-ensimmainen-rakennussuojelulista\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Suomen ensimm\u00e4inen rakennussuojelulista<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[215,216,214,217],"class_list":["post-457","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-gardberg-c-j","tag-piispankatu","tag-rakennussuojelu","tag-sahlberg-irja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/457","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=457"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/457\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":460,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/457\/revisions\/460"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=457"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=457"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=457"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}