{"id":482,"date":"2026-03-04T09:00:00","date_gmt":"2026-03-04T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=482"},"modified":"2026-03-01T19:16:28","modified_gmt":"2026-03-01T17:16:28","slug":"monialayrittaja-selma-nordlin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/03\/04\/monialayrittaja-selma-nordlin\/","title":{"rendered":"Monialayritt\u00e4j\u00e4 \u2013 Selma Nordlin"},"content":{"rendered":"\n<p>Elinkeinovapaus avasi ovet uudenlaisen kaupunkitalouden synnylle 1800-luvun lopulla. Entisten rakenteiden murtuessa my\u00f6s naisten oli entist\u00e4 helpompaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 markkinoilta tilaa oman itsen\u00e4isen liiketoimintansa harjoittamiselle. Turussa 1800-luvun lopun n\u00e4kyvimpi\u00e4 naisyritt\u00e4ji\u00e4 oli Turussa vuonna 1845 syntynyt Selma Paulina Nordlin (os. Pettersson).<\/p>\n\n\n\n<p>Selma avioitui 17-vuotiaana paikallisesta merenkulkuoppilaitoksesta valmistuneen kapteeni Gustav Reinhold Nordlinin kanssa vuonna 1868. Jo seuraavana vuonna he perustivat yhdess\u00e4 kaupunkiin siirtomaatuotteita, hedelmi\u00e4 ja herkkuja myyv\u00e4n myym\u00e4l\u00e4n kotinsa yhteyteen. Liikkeen py\u00f6ritt\u00e4minen j\u00e4i pitk\u00e4lti Selman hoidettavaksi, sill\u00e4 Gustav oli eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin merill\u00e4 ja liikkeen oli tarkoitus turvata perheen toimeentulo h\u00e4nen poissa ollessaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Selma oli my\u00f6s er\u00e4s niist\u00e4 kauppiaista, jotka ymm\u00e4rsiv\u00e4t mainonnan merkityksen liiketoiminnan menestymiselle. N\u00e4in ollen perheen liiketoimintaa on mahdollista seurata l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in ilmestyneist\u00e4 ilmoituksista ja mainoksista. Myym\u00e4l\u00e4n valikoimiin kuului alusta saakka eri puolilta Eurooppaa tuotuja herkkuja, kuten omenoita Krimilt\u00e4, portviini\u00e4 Portugalista, appelsiineja Valenciasta, punaviinej\u00e4 Bordeaux\u2019sta sek\u00e4 joulup\u00f6yt\u00e4\u00e4n tuotuja kalkkunoita Pietarista. Valikoimasta oli my\u00f6s suuren suosion saavuttanutta Amykos-suuvett\u00e4, joka ainakin lehtimainoksen mukaan auttoi l\u00e4hes kaikkeen.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"431\" height=\"159\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kuva1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-483\" style=\"width:288px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kuva1.png 431w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kuva1-300x111.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 431px) 100vw, 431px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ruotsalaisen apteekkari Henrik Gahnin kehitt\u00e4m\u00e4n Amykos suuveden sanomalehtimainos, \u00c5bo Posten 27.11.1878, nro 277.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Vuoden 1883 alussa Selma laajensi yrityst\u00e4\u00e4n perustaen muotimakasiinin yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Serafia Jacobssonin kanssa. Serafia kuoli kuitenkin jo samana vuonna ja liike siirtyi Selman omistukseen. Muotiala osoittautui menestykseksi. Liike tarjosi asiakkailleen viimeisint\u00e4 muotia: kankaita, vaatteita ja hattuja, joita Selma hankki ymp\u00e4ri Eurooppaa vieraillen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti muun muassa Lyypekiss\u00e4 ja Berliiniss\u00e4. Menestys rohkaisi h\u00e4nt\u00e4 avaamaan my\u00f6s uuden myym\u00e4l\u00e4n.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"287\" height=\"100\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kuva2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-484\" style=\"width:284px;height:auto\" \/><\/figure><\/div>\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"319\" height=\"106\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kuva3.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-485\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kuva3.png 319w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kuva3-300x100.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 319px) 100vw, 319px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Selma Nordlinin ilmoitus l\u00e4hd\u00f6st\u00e4 Berliiniin ostamaan sesonkituotteita. \u00c5bo Tidning 21.4 ja 18.8.1886.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Selma j\u00e4i leskeksi ja yksin kahdeksan lapsensa kanssa ollessaan 42-vuotias vuonna 1887. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan hidastanut liiketoimintaa, p\u00e4invastoin. H\u00e4n perusti sokerileipomon, avasi herkkukaupalle toisen toimipisteen, perusti kaupungin ensimm\u00e4isen wienil\u00e4iskahvilan sek\u00e4 osti vaurioituneen h\u00f6yrylaivan ja korjautti sen henkil\u00f6liikenteeseen Turun saaristoon. H\u00e4n haki lehdiss\u00e4 jatkuvasti my\u00f6s uutta ty\u00f6voimaa sek\u00e4 myym\u00e4l\u00f6ihins\u00e4 ett\u00e4 kotiinsa auttamaan lasten hoidossa. Samalla yritys saavutti oman lakipisteens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomeen saapui 1890-luvussa lama, joka ajoi Selman lopulta vararikkoon vuonna 1892. Koti Turussa vaihtui Maarianhaminaan, jossa h\u00e4n aloitti alusta. Selma k\u00e4vi siirtomaatavarakauppaa ja valmisti karamelleja seuraavan 20 vuoden ajan, ennen muuttamistaan takaisin Turkuun, jossa h\u00e4n kuoli 83 vuoden i\u00e4ss\u00e4 vuonna 1928.<\/p>\n\n\n\n<p>Jarkko Keskinen<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Aura <\/em>18.5.1888 no 114 (Wiener caf\u00e9)<\/p>\n\n\n\n<p><em>Sanomia Turusta<\/em> 28.3.1883 no 64 (Muotimakasiini); 22.11.1887 no 271 (sokerileipomo); 3.5.1888 no 78 (laivanosto), 6.2.1888 no 30 (palkollisia), 24.4.1888 no 94 (kotiapulainen)<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u00c5bo Posten<\/em> 27.11.1878 no 277 (Akomys suuvesi)<\/p>\n\n\n\n<p><em>\u00c5bo Tidning<\/em> 16.5.1883 no 129 (viini); 12.2.1884 no 41 (omenat); 13.2.1884 no 42 (Portviini ja appelsiinit); 12.12.1884 no 338 (Kalkkuna); 21.4.1886 no 108 ja 18.8.1886 no 222 (Berliini); 18.10.1887 no 283 Miehen kuolema); 6.9.1892 no 241 (Konkurssi)<\/p>\n\n\n\n<p>Axelsson, Kristina, Selma Nordlin \u2013 siirtomaatuotteita turkulaisille. Naisten \u00e4\u00e4ni. <a href=\"https:\/\/www.naistenaani.fi\/selma-nordlin-siirtomaatuotteita-turkulaisille\/\">https:\/\/www.naistenaani.fi\/selma-nordlin-siirtomaatuotteita-turkulaisille\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Ekman, Arne, Norlin \u2013 Nordlin, <em>Genos. <\/em><em>Suomen sukututkimusseuran Aikakauskirja<\/em> 3\/1953.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Elinkeinovapaus avasi ovet uudenlaisen kaupunkitalouden synnylle 1800-luvun lopulla. Entisten rakenteiden murtuessa my\u00f6s naisten oli entist\u00e4 helpompaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 markkinoilta tilaa oman itsen\u00e4isen liiketoimintansa harjoittamiselle. Turussa 1800-luvun lopun n\u00e4kyvimpi\u00e4 naisyritt\u00e4ji\u00e4 oli Turussa vuonna 1845 syntynyt Selma Paulina Nordlin (os. Pettersson). Selma avioitui 17-vuotiaana paikallisesta merenkulkuoppilaitoksesta valmistuneen kapteeni Gustav Reinhold Nordlinin kanssa vuonna 1868. Jo seuraavana vuonna he &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/03\/04\/monialayrittaja-selma-nordlin\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Monialayritt\u00e4j\u00e4 \u2013 Selma Nordlin<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[226,225,224],"class_list":["post-482","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-mainonta","tag-muotikauppa","tag-naisyrittajyys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/482","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=482"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/482\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":486,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/482\/revisions\/486"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=482"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=482"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=482"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}