![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Replik_A_Ramsler_-_Martin_Crusius_Ol_1590.jpg\")
Kaupungin ja valtakunnan asioiden lis\u00e4ksi Thomas kertoi katedraalikoulun toiminnasta, mik\u00e4 tietysti kiinnosti humanistioppinut Martin Crusiusta. Thomasin mukaan koulussa oli tuolloin seitsem\u00e4n opettajaa ja yli 700 oppilasta. Opettajam\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa tutkimuksen k\u00e4sityst\u00e4, mutta oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 on aimo annos aikansa mainospuhetta. 1500-luvun lopussa katedraalikoulussa opiskeli arviolta 50\u2013100 oppilasta. Opetusohjelman mallina oli humanistioppinut Philipp Melanchthonin Wittenbergiss\u00e4 1520-luvulla laatima kouluj\u00e4rjestys, ja katedraalikoulun oppilaat p\u00e4ntt\u00e4siv\u00e4tkin kielioppia ja puhetaitoa Melanchthonin retoriikan oppikirjasta sek\u00e4 Erasmus Rotterdamilaisen teoksista kouluja varten koostetusta lyhennelm\u00e4st\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Kiinnostavia ovat Thomasin kertomat tiedot katedraalikoulun kielten opetuksesta. Latina oli edelleen koulusivistyksen perusta, ja sit\u00e4 opettamaan riitti paljon p\u00e4tev\u00e4\u00e4 v\u00e4ke\u00e4. Latinaksi humanisti Martin Crusius kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjansa, ja tuolla ajan oppineiden yleiskielell\u00e4 Crusius ja Thomas todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4viv\u00e4t keskustelunsa. <\/p>\n\n\n\n
Katedraalikoulussa oli kuitenkin otettu opetusohjelmaan my\u00f6s uusia kieli\u00e4, mik\u00e4 1500-luvulla tarkoitti vanhoja kieli\u00e4. Koulun rehtori Jacobus Petri, suomalaisittain virsikirjan koostajana parhaiten tunnettu Jaakko Finno, osasi hieman kreikkaa ja opetti sen perusteita koulun oppilaille. Viel\u00e4 kiinnostavampi on maininta siit\u00e4, ett\u00e4 piispa Eerik Sorolainen opetti koulussa heprean alkeita. <\/p>\n\n\n\n
Heprean ja kreikan opetus liittyi tietysti reformaation ja humanismin ihanteisiin tekstien, erityisesti Raamatun tutkimisesta alkukielill\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 keskiajan raamatuntulkinta perustui latinankieliseen Vulgataan, 1500-luvun oppineet ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t pyrkiv\u00e4t kreikan- ja hepreankielisten tekstien \u00e4\u00e4relle. Turun katedraalikoulu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen Ruotsin valtakunnassa aivan eturintamassa, sill\u00e4 voimassa ollut vuoden 1571 kouluj\u00e4rjestys ei viel\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4nyt kreikan saati heprean opintoja, ja Raamatun alkukieli\u00e4 alettiin ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n Ruotsissa opettaa vasta 1580-luvulla. <\/p>\n\n\n\n
Osaajat olivat kuitenkin harvassa, ja my\u00f6s Thomasin opintomatkan syy oli kreikan ja heprean taitojen kartuttaminen. H\u00e4n ottikin kreikasta yksityistunteja aikansa johtavalta asiantuntijalta, Martin Crusiukselta. Siin\u00e4 miss\u00e4 2020-luvulla mets\u00e4stet\u00e4\u00e4n teko\u00e4lyeksperttej\u00e4, 1580-luvulla p\u00f6hin\u00e4 k\u00e4vi kreikan ja heprean ymp\u00e4rill\u00e4. Reima V\u00e4lim\u00e4ki<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Turun kirkkoherra Thomas Laurentii (Thomas Larsson; Tuomas Laurinpoika) l\u00e4hti vuonna 1585 hankkimaan maisterintutkintoa Saksasta. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi T\u00fcbingenin yliopistoon, aikansa julkkisintellektuellin, kreikan professori Martin Crusiuksen oppiin. Crusius piti ahkerasti p\u00e4iv\u00e4kirjaa, johon h\u00e4n kirjasi muistiin Thomasin kuvauksia Turusta, \u201cSuomen metropolista\u201d. Joitakin vuosia sitten l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ni p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00e4t ovat uusi l\u00e4hde 1500-luvun lopun Turkuun. Kaupungin ja valtakunnan asioiden lis\u00e4ksi Thomas … Jatka lukemista Katedraalikoulun uusia tuulia 1580-luvulla<\/span>
Lis\u00e4\u00e4 tietoa Thomas Laurentiin opintomatkasta ja Martin Crusiuksen p\u00e4iv\u00e4kirjojen Turkua koskevien osien k\u00e4\u00e4nn\u00f6s l\u00f6ytyy Historiallisen Aikakauskirjan artikkelista (2019): https:\/\/journal.fi\/haik\/article\/view\/140631<\/a><\/p>\n\n\n\n