{"id":500,"date":"2026-03-11T09:00:00","date_gmt":"2026-03-11T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=500"},"modified":"2026-03-11T13:21:25","modified_gmt":"2026-03-11T11:21:25","slug":"turun-linnan-tonttu-ukko-1849","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/03\/11\/turun-linnan-tonttu-ukko-1849\/","title":{"rendered":"Turun linnan tonttu-ukko (1849)"},"content":{"rendered":"\n

\u201dMatti Kivinen oli siihen aikaan sukkela, kahdentoista ik\u00e4inen poika, jonka mielest\u00e4 koko maailma oli pelkk\u00e4\u00e4 tanssia. H\u00e4n etsi vanhoja musketinluoteja sorasta linnan holveista; er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna h\u00e4n sattumalta l\u00f6ysi tuon maanalaisen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n suun ja l\u00e4ksi uteliaisuudesta katsomaan, minne aukko saattoi vied\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Zacharias Topelius (1818\u20131898) julkaisi sadun ”Tomtegubben i \u00c5bo slott” (Turun linnan tonttu-ukko) vuonna 1849. Satu julkaistiin my\u00f6hemmin muokattuna kokoelmassa L\u00e4sning f\u00f6r barn<\/em> (Lukemisia lapsille<\/em>). Sadussa 12-vuotias poika Matti, ruotsinkielisess\u00e4 alkuteoksessa Matts, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sattumalta maanalaisen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n, joka johtaa Turun linnalta Turun tuomiokirkolle. Matti j\u00e4\u00e4 ansaan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n, joka sortuu h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n ja takanaan. Poika ei kuitenkaan j\u00e4\u00e4 ikuisiksi ajoiksi vangiksi maan alle. H\u00e4net pelastaa Turun linnan tonttu-ukko, yli 700 vuotta vanha, l\u00e4hes raunioksi muuttuneen linnan suojelija. <\/p>\n\n\n\n

Romantiikan ajan sadussa 12-vuotias lapsi kohtaa menneisyyden rapistuvassa linnassa, paikassa, johon liittyy menetys ja ajan kuluminen. Menneisyyden materiaalisten j\u00e4lkien tutkimiseen liittyy riemua, mutta my\u00f6s vaara joutua raunioiden vangiksi. Musketinluotien ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 alkunsa saanut huoleton seikkailu saa uuden merkityksen, kun aika kuluu. Haltijatontun pelastamasta Matista tulee aikuisena vanhan r\u00e4nsistyneen keskiaikaisen linnan vahtimestari. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy vaalimaan linnan aarteita ja kivisi\u00e4 muureja viel\u00e4 vanhuusi\u00e4ll\u00e4kin. Mutta yhden nuoruuden menetys ei riit\u00e4, vaan tonttu vaatii my\u00f6s Matin j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 menneiden aikojen muistomerkin vaalijoiksi. Ihmisik\u00e4 on lyhyt suhteessa linnaan ja sen edustamaan pitk\u00e4\u00e4n menneisyyteen. Vastuu muistamisesta ja yhteisen perinn\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 siirtyy tontun mukaan sukupolvelta toiselle.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuvitusta satuun Tomtegubben i \u00c5bo slott (1849). Kansalliskirjasto, Doria julkaisuarkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Topeliuksen satu vaikutti osaltaan siihen, ett\u00e4 kiinnostus linnan restauroimiseen her\u00e4si 1800-luvulla. Restauroimissuunnitelma tehtiin 1880-luvulla, ja samaan aikaan linnan tiloja otettiin museok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ensimm\u00e4iset entis\u00f6imisty\u00f6t tehtiin vuosina 1929\u20131933.  Samaan aikaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella lehdist\u00f6ss\u00e4 Turun linnan tonttu-ukko esiintyi erilaisissa linnan entis\u00f6inti\u00e4 ja kulttuuriperinn\u00f6n vaalimista k\u00e4sitteleviss\u00e4 teksteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1840-luvulla Topelius k\u00e4ytti historiallisia henkil\u00f6it\u00e4 ja tapahtumapaikkoja osana satunsa maailmaa. Kuvaukset linnan materiaalisuudesta ja rapistuneista paikoista sitoivat nykyaikaa kaukaiseen menneisyyteen. Tornit, salit ja portaikot muistuttivat linnan asukkaista ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4, joka siell\u00e4 oli joskus ollut. Vanha Turun linnan tonttu-ukko, paikan oma haltija, muisti menneet tapahtumat ja toimi v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6hemmin Topeliuksen romanttinen satukertomus on vedonnut monien lukijoiden mielikuvitukseen vaikuttaen osaltaan linnaan liitettyihin mielikuviin. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Martin Rudolf Heland Ch\u00e2teau d\u00b4\u00c5bo. Teoksessa A. F. Skj\u00f6ldebrand: Voyage Pittoresque au Cap Nord, <\/em>Stockholm 1801. Museovirasto. Historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Vuonna 1910 Kotiseutu: Suomen kotiseutututkimuksen \u00e4\u00e4nenkannattajassa<\/em> ilmestynyt artikkeli \u201dMaanalaisista k\u00e4yt\u00e4vist\u00e4\u201d k\u00e4sitteli maanalaisiin k\u00e4yt\u00e4viin liittyv\u00e4\u00e4 kiinnostusta ja historiallista mielikuvitusta niin Turussa kuin my\u00f6s muissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Teksti alkaa kuvauksella siit\u00e4, miten ruotsalainen vierailija tutustuu Turun linnaan Topeliuksen sadun innoittamana. Kuvaus havainnollistaa sit\u00e4, miten historialliset muistomerkit usein n\u00e4hd\u00e4\u00e4n erilaisten kirjallisuuden luomien odotusten ja innoituksen valossa: \u201d[\u2026] lukemattomat vanhat tarinat ja muistot ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t ja kietovat katsojaa ja kuulijaa noissa vanhoissa saleissa. Topeliuksen Turun linnan tonttu-ukko oli lumonnut t\u00e4m\u00e4nkin muukalaisen \u2013 kuten h\u00e4n itse v\u00e4itti \u2013 jo h\u00e4nen linnan portista astuessaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Turun linnan tonttu-ukkoon viitattiin my\u00f6s, kuten kuvattiin arkeologien ja museoalan ammattilaisten ty\u00f6t\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen ja tallentamisen parissa. 1900-luvun alkupuolella eri alojen ammattilaisten yhteinen teht\u00e4v\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6n s\u00e4ilytt\u00e4miseksi tuleville sukupolville rinnastettiin sadun kertomukseen ihmisen ja haltijatontun yhteisist\u00e4 ponnisteluista linnan s\u00e4ilytt\u00e4miseksi tuhon ja unohduksen sijaan. <\/p>\n\n\n\n

Elokuussa 1939, vain pari viikkoa ennen toisen maailmansodan alkamista, julkaistiin Suomen Kuvalehdess\u00e4<\/em> artikkeli Turun linnan korjauksista: <\/p>\n\n\n\n

\u201dLinnassa, varsinkin sen vanhassa osassa on suoritettu melkoisia tutkimus- ja korjaust\u00f6it\u00e4, joiden pyrkimyksen\u00e4 on ollut linnan restauraatio, entist\u00e4minen. […] Ja vaikka Turun linnan nykyiset tutkijat eiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4isik\u00e4\u00e4n sen uumenista Z. Topeliuksen kuvailemaa Turunlinnan tonttu-ukkoa, l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t he ainakin sen ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa tonttu-ukon muistelemat tapaukset monia vuosisatoja sitten tapahtuivat, Turun linnan salaper\u00e4isen romantiikan.\u201d <\/p>\n\n\n\n

Talvi- ja jatkosota katkaisivat entis\u00f6imisty\u00f6t. 1280-luvulla perustettu Turun linna sai pahoja osumia vuoden 1941 pommituksissa. P\u00e4\u00e4linnan puuosat tuhoutuivat t\u00e4ysin tulipalossa. Sotien j\u00e4lkeen restaurointity\u00f6t kestiv\u00e4t 15 vuotta. Linna avattiin entis\u00f6ityn\u00e4 yleis\u00f6lle vuonna 1961.<\/p>\n\n\n\n

Heidi Hakkarainen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

A.M. T., Maanalaisista k\u00e4yt\u00e4vist\u00e4. Kotiseutu:<\/em> Suomen kotiseutututkimuksen \u00e4\u00e4nenkannattaja<\/em> 1.3.1910. Kansalliskirjasto, digitaaliset aineistot.<\/p>\n\n\n\n

Kommentarer till Tomtegubben i \u00c5bo slott
L\u00e4sning f\u00f6r barn
Zacharias Topelius Skrifter \u2013 https:\/\/topelius.sls.fi
https:\/\/topelius.sls.fi\/sv\/collection\/221\/text\/21604 <\/p>\n\n\n\n

Herman Paul, Key issues in Historical Theory<\/em>. New York, Routledge 2015.<\/p>\n\n\n\n

Kyllikki Penttil\u00e4, Turun linnan tonttu-ukon puheilla. Kansan kuvalehti<\/em> 18.12.1831. Kansalliskirjasto, digitaaliset aineistot.<\/p>\n\n\n\n

Zacharias Topelius, Lukemisia lapsille<\/em>. 3:mas osa. WSOY, Porvoo 1893, s. 52. Kansalliskirjasto, digitaaliset aineistot.<\/p>\n\n\n\n

Zacharias Topelius, Tomtegubben i \u00c5bo slott. Sagor af Topelius, tredje samlingen. <\/em>Wasenius, Helsingfors 1849. Kansalliskirjasto, Doria julkaisuarkisto.<\/p>\n\n\n\n

Turun linnan menneisyytt\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n. Suomen Kuvalehti<\/em> 12.8.1939. Kansalliskirjasto, digitaaliset aineistot.<\/p>\n\n\n\n

Turun linna, Turku. Museovirasto restauroi. http:\/\/museovirastorestauroi.nba.fi\/linnat\/turun-linna<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dMatti Kivinen oli siihen aikaan sukkela, kahdentoista ik\u00e4inen poika, jonka mielest\u00e4 koko maailma oli pelkk\u00e4\u00e4 tanssia. H\u00e4n etsi vanhoja musketinluoteja sorasta linnan holveista; er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna h\u00e4n sattumalta l\u00f6ysi tuon maanalaisen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n suun ja l\u00e4ksi uteliaisuudesta katsomaan, minne aukko saattoi vied\u00e4.\u201d Zacharias Topelius (1818\u20131898) julkaisi sadun ”Tomtegubben i \u00c5bo slott” (Turun linnan tonttu-ukko) vuonna 1849. Satu … Jatka lukemista Turun linnan tonttu-ukko (1849)<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[239,213],"class_list":["post-500","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-topelius-zacharias","tag-turun-linna"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/500","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=500"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/500\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":508,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/500\/revisions\/508"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=500"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=500"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=500"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}