{"id":509,"date":"2026-03-13T09:00:00","date_gmt":"2026-03-13T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=509"},"modified":"2026-03-12T21:05:47","modified_gmt":"2026-03-12T19:05:47","slug":"italialainen-miekkailumestari-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/03\/13\/italialainen-miekkailumestari-turussa\/","title":{"rendered":"Italialainen miekkailumestari Turussa"},"content":{"rendered":"\n

L\u00e4\u00e4k\u00e4rin perheeseen Pohjois-Italian Torinossa vuonna 1775 syntynyt Gioacchino Otta vaikutti suuresti suomalaisen liikunnanopetuksen varhaisimpiin vaiheisiin. Nuorukaisena h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi Napoleonin armeijaan, jossa yleni luutnantiksi saakka. Vuonna 1807 k\u00e4ydyn Pommerin sodan yhteydess\u00e4 h\u00e4n kuitenkin joutui ruotsalaisjoukkojen vangitsemaksi. Vapauduttuaan Otta j\u00e4i vaikuttamaan pysyv\u00e4sti It\u00e4meren alueelle.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsissa h\u00e4n el\u00e4tti itse\u00e4\u00e4n antamalla opetusta miekkailussa. T\u00e4m\u00e4 osui ajan hermoon, sill\u00e4 fyysiseen kulttuuriin alettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota eri puolilla Eurooppaa. Ruotsi oli t\u00e4m\u00e4n kehityksen k\u00e4rjess\u00e4, ja erityisen vaikutusvaltaiseksi hahmoksi alalla kohosi Per Henrik Ling, joka nimitettiin vuonna 1805 Lundin yliopiston miekkailunopettajaksi.<\/p>\n\n\n\n

Otta, jonka etunimi taipui ajan saatossa pohjoismaiseen muotoon Joachim, p\u00e4\u00e4tyi vastaavaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n Turun Akatemiaan vuonna 1812. H\u00e4nen edelt\u00e4j\u00e4n\u00e4\u00e4n miekkailun ja tanssin opettajana toimi ruotsalaissyntyinen Johan Baptista Meyer, mutta teht\u00e4v\u00e4 ehti olla tyhj\u00e4n\u00e4 kolme vuotta ennen Ottan saapumista Turkuun.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Ottan el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 her\u00e4tti kiinnostusta 1930-luvun lehdist\u00f6ss\u00e4, erityisesti Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen purkamisen yhteydess\u00e4. Kansan Kuvalehti 12.5.1934.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Turussa Ottan el\u00e4m\u00e4\u00e4n astui my\u00f6s sauvolainen Hedvig Finnberg, joka oli j\u00e4\u00e4nyt leskeksi vuonna 1812. Finnberg ryhtyi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n majataloa H\u00e4meentullin luona ja laajensi pian liiketoimintaansa Luostarikorttelista hankkimaansa huoneistoon. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 saatettiin viranomaisten luvalla harrastaa biljardia, joka mit\u00e4 ilmeisemmin kiehtoi Ottaa. Avioiduttuaan Finnbergin kanssa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1816 my\u00f6s Otta osallistui liiketoimintaan. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 \u00c5bo Allm\u00e4nna Tidning<\/em> -lehti julkaisi seuraavan vuoden kes\u00e4kuussa h\u00e4nen allekirjoittamansa ilmoituksen, jossa tarjottiin myyt\u00e4v\u00e4ksi vanhaa biljardip\u00f6yt\u00e4\u00e4, keppej\u00e4 ja palloja.<\/p>\n\n\n\n

Kuten monelle muullekin turkulaiselle, kaupungin palo syyskuussa 1827 merkitsi k\u00e4nteentekev\u00e4\u00e4 hetke\u00e4 Gioacchino Ottan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n menetti palon my\u00f6t\u00e4 omistamansa talon ja seurasi Turun Akatemian mukana Helsinkiin jatkamaan ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Otta vaikutti tammikuussa 1848 p\u00e4\u00e4ttyneen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun saakka Helsingiss\u00e4, jossa h\u00e4nen oppilaisiinsa lukeutui muiden muassa Zachris Topelius.<\/p>\n\n\n\n

Ottan rooli oli hyvin aloitteellinen siin\u00e4, ett\u00e4 Helsinkiin siirtynyt akatemia ja sen opiskelijat saivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 yksinomaan voimistelun ja miekkailun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetun rakennuksen vuonna 1834. Kun rakennus purettiin tasan sata vuotta my\u00f6hemmin, Ottan ty\u00f6 er\u00e4\u00e4n\u00e4 suomalaisen liikuntakasvatuksen uranuurtajista nousi pinnalle eri yhteyksiss\u00e4. Erityisesti Ottaa teki tunnetuksi 1930-luvun taitteessa professori Ivar Wilskman, joka kertoi italialaisen miekkailumestarin vaiheista paitsi kirjoissaan ja lehtikirjoituksissaan my\u00f6s esimerkiksi liikuntakasvatuksen ja urheiluv\u00e4linen\u00e4yttelyn avajaispuheessaan kes\u00e4ll\u00e4 1930.<\/p>\n\n\n\n

Joonas Kananen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Allm\u00e4nna Tidning<\/em>, 3.6.1817, nro 64, s. 4<\/p>\n\n\n\n

Dahlstr\u00f6m, Svante. Promenader 2<\/em>. \u00c5bo: \u00c5bo tidnings- och tryckeri aktiebolags f\u00f6rlag . 1960.<\/p>\n\n\n\n

Uusi Suomi<\/em> 13.6.1930, nro 156, s. 1<\/p>\n\n\n\n

Wilskman, Ivar. Muistelmiani voimistelu- ja voimailuel\u00e4m\u00e4mme alkuajoilta.<\/em> Helsinki: Otava. 1929.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4\u00e4k\u00e4rin perheeseen Pohjois-Italian Torinossa vuonna 1775 syntynyt Gioacchino Otta vaikutti suuresti suomalaisen liikunnanopetuksen varhaisimpiin vaiheisiin. Nuorukaisena h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi Napoleonin armeijaan, jossa yleni luutnantiksi saakka. Vuonna 1807 k\u00e4ydyn Pommerin sodan yhteydess\u00e4 h\u00e4n kuitenkin joutui ruotsalaisjoukkojen vangitsemaksi. Vapauduttuaan Otta j\u00e4i vaikuttamaan pysyv\u00e4sti It\u00e4meren alueelle. Ruotsissa h\u00e4n el\u00e4tti itse\u00e4\u00e4n antamalla opetusta miekkailussa. T\u00e4m\u00e4 osui ajan hermoon, sill\u00e4 fyysiseen … Jatka lukemista Italialainen miekkailumestari Turussa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[124,241,240,60],"class_list":["post-509","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-liikunta","tag-miekkailu","tag-otta-gioacchino","tag-turun-akatemia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/509","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=509"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/509\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":511,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/509\/revisions\/511"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=509"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=509"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=509"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}