{"id":524,"date":"2026-03-23T09:00:00","date_gmt":"2026-03-23T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=524"},"modified":"2026-03-23T08:56:41","modified_gmt":"2026-03-23T06:56:41","slug":"kaikkein-armollisin-kuninkaamme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/03\/23\/kaikkein-armollisin-kuninkaamme\/","title":{"rendered":"\u201dKaikkein Armollisin Kuninkaamme\u201d"},"content":{"rendered":"\n<p>Toukokuussa 1775 odotettiin Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n vierailua Turkuun. Maaherra Christoffer Rappe oli l\u00e4htenyt seurueineen Ahvenanmaalle vastaan, ja sielt\u00e4 h\u00e4n seurasi kuningasta Turkuun asti. Vihdoin aamulla 25. toukokuuta kaikuivat tykinlaukaukset merkkin\u00e4 kuninkaan laivan l\u00e4hestymisest\u00e4. Hovioikeuden j\u00e4senet, maistraatti, akatemian professorit ja paikalliset sotilasosastot asettuivat Linnankent\u00e4lle odottamaan H\u00e4nen Majesteettiaan, kunnes vihdoin kello 10 aikaan kuninkaan alus lipui Pikisaaren tuntumaan. Kun hein\u00e4kuussa sanomalehti <em>Tidningar Utgifne Af et S\u00e4llskap i \u00c5bo<\/em> kertoi kuninkaan saapumisesta, todettiin, miten aamu oli ollut sumuinen ja kolea, mutta kun Kustaa III astui Turun kamaralle, \u201dilma muuttui t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirkkaaksi ja l\u00e4mpim\u00e4ksi\u201d.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"935\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kustaa-III-935x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-526\" style=\"width:206px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kustaa-III-935x1024.png 935w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kustaa-III-274x300.png 274w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kustaa-III-768x841.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/03\/Kustaa-III.png 1269w\" sizes=\"auto, (max-width: 935px) 100vw, 935px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kustaa III Alexander Roslinin muotokuvassa, 1777. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kuningas rantautui, nousi ratsaille ja suuntasi kohti kaupunkia. Paikalle ker\u00e4\u00e4ntyneet turkulaiset saattelivat kuningasta riemuhuudoin. Kaupungin linnanpuoleiselle rajalle oli pystytetty juhlaa varten portti, jonka oli suunnitellut kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schr\u00f6der. &nbsp;Siihen oli kaiverrettu latinankielinen omistuskirjoitus \u201dis\u00e4nmaan is\u00e4lle\u201d ja \u201dvapauden palauttajalle\u201d. Kaupungin puoleiselle sivulle oli kirjoitettu s\u00e4keit\u00e4 Vergiliukselta: \u201dMik\u00e4 onnellinen aikakausi on tuonut sinut? Ketk\u00e4 suuret vanhemmat ovat synnytt\u00e4neet sinut? Aina on kunniasi, nimesi ja maineesi el\u00e4v\u00e4!\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Kun Kustaa III oli asettunut majapaikkaansa, maaherran residenssiin, h\u00e4n j\u00e4rjesti vastaanoton. Koko kaupunki oli koristeltu, ja kunnianosoituksia kuninkaalle oli sijoitettu joka puolelle. Raatihuoneelle oli tehty transparangeja, ohuelle kankaalle tai paperille piirrettyj\u00e4 kuultokuvia, jotka valaistiin takaa p\u00e4in. Toisessa n\u00e4htiin vuori, jonka laelta purot valuivat alas ja kastelivat maata. Samalla vuori suojeli maan kukoistusta takana myrsky\u00e4v\u00e4lt\u00e4 merelt\u00e4. Kuvan lis\u00e4ksi transparangissa hehkui teksti: <em>Tuetur &amp; rigat<\/em> (Suojelee ja kastelee). Toinen raatihuoneen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kuva esitti kev\u00e4\u00e4n puhkeamista, ja sit\u00e4 saatteli teksti: <em>Fert gaudia secum<\/em> (Tuo ilon mukanaan). Molemmat ylistiv\u00e4t \u201dkaikkein armollisimman kuninkaan\u201d el\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 voimaa: kuningas oli vakaa kuin vuori ja samalla uuden el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde. Kuninkaallisen Akatemian kirjastoon oli puolestaan asetettu n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 vaasi, jota Minerva-jumalatar kannatteli k\u00e4siss\u00e4\u00e4n, ja vaasissa luki teksti: <em>Hoc Numine l\u00e6tatur Pallas<\/em> (T\u00e4st\u00e4 jumaluudesta Pallas iloitsee).<\/p>\n\n\n\n<p>Illalla kaupunki oli valaistu juhlaa varten. Maistraatti oli jo huhtikuussa m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt, ett\u00e4 julkisten tilojen lis\u00e4ksi yksityiskodit piti illalla valaista kynttil\u00f6in. Panu Savolaisen mukaan t\u00e4m\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti ensimm\u00e4inen kerta, kun juhlavalaistus ulotettiin laajemmin kaupunkilaisten teht\u00e4v\u00e4ksi. Luonnontieteilij\u00e4 Pehr Kalm kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjaansa 25. toukokuuta: \u201dSeuraavana y\u00f6n\u00e4 koko kaupunki valaistiin, ilotulitteita ja raketteja suhisi Wuorebergin [Vartiovuoren] laelta; musiikkia ja laulua ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 kirkontornissa.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Kustaa III viipyi Turussa 31. toukokuuta asti. H\u00e4n sai tiet\u00e4\u00e4 paljon Kuninkaallisen Akatemian toiminnasta, h\u00e4nelle esiteltiin kaikki auditoriot, ja p\u00e4\u00e4sip\u00e4 h\u00e4n samalla seuraamaan my\u00f6s v\u00e4it\u00f6stilaisuutta. Pehr Kalm sai kunnian esitell\u00e4 Akatemian puutarhaa, ja Kalm kirjasikin muistiin, miten kuningas esitti innokkaasti kysymyksi\u00e4. Vierailu oli ratkaiseva, sill\u00e4 kuningas antoi rahakirstustaan varoja uusia istutuksia varten ja my\u00f6hemmin lahjoitti kasvihuonekasveja omasta puutarhastaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Turkulaisten mieliin Kustaa III:n vierailu j\u00e4i pitk\u00e4ksi aikaa, ja monenlaisia tarinoita kerrottiin. Er\u00e4\u00e4n muistikuvan mukaan kuningas olisi osallistunut K\u00e4rs\u00e4m\u00e4ell\u00e4 sotilasparaatiin, jota tahdittivat soittokunnan s\u00e4velet. Rumpali ep\u00e4onnistui kuitenkin tahdin ly\u00f6nniss\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 kuningas n\u00e4rk\u00e4styi ja kysyi, eik\u00f6 l\u00f6ytyisi taitavampaa rumpalia. Silloin kapellimestari ilmoitti, ett\u00e4 muuan oboisti Jahn oli taitava ja hallitsi useita soittimia. Jahn otti kuninkaan toiveesta rummut hoitaakseen ja teki ty\u00f6ns\u00e4 niin hyvin, ett\u00e4 Kustaa III taputti h\u00e4nt\u00e4 ihastuneena olkap\u00e4\u00e4lle ja sanoi luottamuksellisesti: \u201dSe oli kaunista, toveri!\u201d<\/p>\n\n\n\n<p>Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>K. F. W.: Ur Gustaf III\u2019s eriksgata i \u00c5bo. <em>Veckans kr\u00f6nika<\/em> 6\/1910.<\/p>\n\n\n\n<p>Pehr Kalm: <em>P\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00e4t Turun vuosilta 1772\u20131779. <\/em>Toimittaneet Samuli Helama, Jari Holopainen ja Henry V\u00e4re. Faros-kustannus, Turku 2026.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Tidningar Utgifne af et S\u00e4llskap i \u00c5bo <\/em>15.7.1775, 31.7.1775.<\/p>\n\n\n\n<p>Hannu Laaksonen: Kun juhlavalaistu Turku vastaanotti Kustaa III:n. <em>Turun Sanomat<\/em> 26.10.2008.<\/p>\n\n\n\n<p>Panu Savolainen: T<em>eksteist\u00e4 rakennettu kaupunki Julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 1740\u20131810<\/em>. Sigillum, Turku 2017.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Toukokuussa 1775 odotettiin Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n vierailua Turkuun. Maaherra Christoffer Rappe oli l\u00e4htenyt seurueineen Ahvenanmaalle vastaan, ja sielt\u00e4 h\u00e4n seurasi kuningasta Turkuun asti. Vihdoin aamulla 25. toukokuuta kaikuivat tykinlaukaukset merkkin\u00e4 kuninkaan laivan l\u00e4hestymisest\u00e4. Hovioikeuden j\u00e4senet, maistraatti, akatemian professorit ja paikalliset sotilasosastot asettuivat Linnankent\u00e4lle odottamaan H\u00e4nen Majesteettiaan, kunnes vihdoin kello 10 aikaan kuninkaan alus lipui &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/03\/23\/kaikkein-armollisin-kuninkaamme\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">\u201dKaikkein Armollisin Kuninkaamme\u201d<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[250,249,253,251],"class_list":["post-524","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1700-luku","tag-kalm-pehr","tag-kustaa-iii","tag-rappe-christoffer","tag-schroder-christian-friedrich"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/524","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=524"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/524\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":531,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/524\/revisions\/531"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=524"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=524"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=524"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}