{"id":543,"date":"2026-03-30T09:00:00","date_gmt":"2026-03-30T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=543"},"modified":"2026-03-24T13:52:16","modified_gmt":"2026-03-24T11:52:16","slug":"juhlistiko-turku-kahdesti-700-vuotisjuhliaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/03\/30\/juhlistiko-turku-kahdesti-700-vuotisjuhliaan\/","title":{"rendered":"Juhlistiko Turku kahdesti 700-vuotisjuhliaan?"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Kuvakaappaus Turun Sanomien 2.12.1927 ilmestyneest\u00e4 numerosta (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Turku vietti 700-vuotisjuhliaan vuonna 1929 n\u00e4ytt\u00e4vin menoin. Kaupungissa j\u00e4rjestettiin lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia tapahtumia ja huvituksia, joihin kaupunkilaiset saivat osallistua. Juhlien yhteydess\u00e4 pidettiin my\u00f6s suuret Turun messut, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet el\u00e4m\u00e4\u00e4n modernismin yhten\u00e4 esiinmarssina. Mutta voiko olla, ett\u00e4 Turku olisi juhlistanut jo kerran aikaisemmin 700-vuotista historiaansa, kuten Turun Sanomat<\/em> 2.12.1928 otsikossaan \u201dKun Turku vietti 700-vuotisjuhliaan\u201d antoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden vuonna 1857 vietettyjen juupeli- tai riemujuhliksi kutsuttujen juhlallisuuksien julkinen syy oli juhlistaa kristinuskon oletettua saapumista ensimm\u00e4isen ristiretken mukana Suomen alueelle vuonna 1157. Nykytiedon valossa juhlien ajoitus (ja motiivi) oli varsin ongelmallinen, mutta aikalaisille juhla edusti luterilaisen uskon riemujuhlan ohella suomalaisuuden ja kansallisten juurien etsint\u00e4\u00e4. Juhlat olivat valtakunnalliset, ja esimerkiksi Helsingiss\u00e4 yliopisto juhlisti vuotta jo toukokuussa vihkim\u00e4ll\u00e4 tohtoreita ja maistereita kahdessa erillisess\u00e4 promootiossa.<\/p>\n\n\n\n

Turussa riemujuhlia vietettiin perinteisin menoin yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jumalanpalvelus ja sit\u00e4 seurannut isompi yhteinen juhla ohjelmineen. Juhlap\u00e4iv\u00e4 k\u00e4ynnistyi varhain tykinlaukauksilla, ja Tuomiokirkossa j\u00e4rjestettiin aamusta asti useampi jumalanpalvelus. Kupittaalla taas juhlittiin torvimusiikin ja kuorolaulun voimin koristeellisessa, ristiretki\u00e4 ihannoivasti korostavassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Juhlan arvokkuutta aikalaisten silmiss\u00e4 nostatettiin erikseen s\u00e4velletyll\u00e4 juhlakantaatilla ja painattamalla juhlavuodesta muistomitali. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Muistomitali kristinuskon saapumisen 700-vuotisjuhlan kunniaksi vuodelta 1857. Suunnittelija Alexander Ljalin, kaivertaja Mihail Kut\u0161kin, tilaaja: Suomen senaatti. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Mutta miksi Turun Sanomat<\/em> liitti kristinuskon muistojuhlan Turun kaupungin 700-vuotisjuhlallisuuksiin? N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kyse oli Turun Sanomien<\/em> ja toimittaja Julius F\u2013g:n pyrkimyksest\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 oletettu kristinuskon saapuminen ja Turun synty yhteen. Lehti ei suoraan v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 Turku olisi perustettu jo 1157, mutta se synnytt\u00e4\u00e4 oletuksen, jonka mukaan Turku olisi ollut olemassa jo 1157. T\u00e4ten kristinuskon riemujuhlan lis\u00e4ksi tulisi juhlistaa my\u00f6s Turun kaupungin historiaa<\/p>\n\n\n\n

Turun Sanomat<\/em> pohjasi kirjoituksensa etenkin Sanomia Turusta<\/em> -lehden riemujuhlakoontiin 23.6.1857. Siin\u00e4 lehden toimittaja kirjoittaa, kuinka riemujuhlaa vietettiin Turussa \u201dsiin\u00e4 paikassa, josta sanomien mukaan Kristuksen oppi ensin saarnattiin\u201d. Samasta n\u00e4k\u00f6kulmasta kirjoitti my\u00f6s \u00c5bo Tidningar<\/em> numerossaan 23.6.1857.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4\u00e4n muu aineisto ei kuitenkaan tue ajatusta, ett\u00e4 Turussa olisi vietetty kes\u00e4ll\u00e4 1857 kaupungin 700-vuotisjuhlallisuuksia. P\u00e4in vastoin seremoniat keskittyiv\u00e4t nimenomaan kristinuskoon ja ensimm\u00e4isiksi uskottujen saarnaamisten ymp\u00e4rille, ei Turun kaupungin perustamisen ymp\u00e4rille. T\u00e4m\u00e4n varjolla juhlien t\u00e4rkein pitopaikka oli Tuomiokirkko jumalanpalveluksineen, vaikka my\u00f6s Kupittaan vanhalla pyh\u00e4n Henrikin l\u00e4hteell\u00e4 riemuittiin vuosip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kytk\u00f6s kristinuskon saapumisen ja Turun kaupungin perustamisen v\u00e4lille j\u00e4\u00e4 siis vain parin toimittajan ajatteluksi, eik\u00e4 Turussa vietetty kaupungin perustamisjuhlia ensimm\u00e4isen kerran kuin vasta 1929. T\u00e4ll\u00f6inkin kyse oli virhetulkinnasta, joka sitten j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n elinvoimaisena rajapyykkin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Topi Artukka<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sanomia Turusta<\/em> 2.6.1857, 23.6.1857, 15.9.1857, 27.10.1857.<\/p>\n\n\n\n

Suometar<\/em> 5.6.1857.<\/p>\n\n\n\n

Turun Sanomat<\/em> 2.12.1928.<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Tidningar<\/em> 23.6.1857.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turku vietti 700-vuotisjuhliaan vuonna 1929 n\u00e4ytt\u00e4vin menoin. Kaupungissa j\u00e4rjestettiin lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia tapahtumia ja huvituksia, joihin kaupunkilaiset saivat osallistua. Juhlien yhteydess\u00e4 pidettiin my\u00f6s suuret Turun messut, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet el\u00e4m\u00e4\u00e4n modernismin yhten\u00e4 esiinmarssina. Mutta voiko olla, ett\u00e4 Turku olisi juhlistanut jo kerran aikaisemmin 700-vuotista historiaansa, kuten Turun Sanomat 2.12.1928 otsikossaan \u201dKun Turku vietti 700-vuotisjuhliaan\u201d antoi … Jatka lukemista Juhlistiko Turku kahdesti 700-vuotisjuhliaan?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,10],"tags":[188,264,263,261,262],"class_list":["post-543","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","category-1900-luku","tag-ensimmaisyydet","tag-juhlallisuudet","tag-juhlat","tag-riemujuhla","tag-turku-700-v"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=543"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":546,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/543\/revisions\/546"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}