{"id":555,"date":"2026-04-03T09:00:00","date_gmt":"2026-04-03T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=555"},"modified":"2026-03-30T23:06:07","modified_gmt":"2026-03-30T20:06:07","slug":"matteus-passion-ensiesitys-turussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/04\/03\/matteus-passion-ensiesitys-turussa\/","title":{"rendered":"Matteus-passion ensiesitys Turussa"},"content":{"rendered":"\n

\u201dMainehikas valiokuoromme Suomen Laulu vieraili eilen Turussa esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 illalla Mikaelinkirkossa J. S. Bachin suurenmoisen Matteus-passion miltei kirkont\u00e4yteiselle yleis\u00f6lle\u201d. N\u00e4in kirjoitti Uuden Auran<\/em> kriitikko R. H. sunnuntaina 6. huhtikuuta 1947. \u201dT\u00e4m\u00e4 teos esitettiin nyt tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4isen kerran kaupungissamme, ja teki sen esitys l\u00e4sn\u00e4olleisiin valtaisan vaikutuksen.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Saksalaisen Johann Sebastian Bachin (1698\u20131750) s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 Matteus-passio on tunnetuimpia kirkkomusiikin teoksia. Se k\u00e4sittelee p\u00e4\u00e4si\u00e4isen aikaa Matteuksen evankeliumin mukaisesti tapahtumien sarjana, joka p\u00e4\u00e4ttyy Jeesuksen kuolemaan ja hautaamiseen. Musiikkiteos on kaksiosainen ja kest\u00e4\u00e4 yli kolme tuntia.<\/p>\n\n\n\n

Matteus-passio esitettiin ensimm\u00e4isen kerran Tuomaan kirkossa Leipzigissa 1720-luvulla ja sen j\u00e4lkeen viel\u00e4 muutamia kertoja Bachin elinaikana. Matteus-passiota ei kuitenkaan kuultu Leipzigin ulkopuolella kuin vasta vuonna 1829, jolloin saksalainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Felix Mendelssohn Bartholdy esitti tekem\u00e4ns\u00e4 muunnelman teoksesta Berliiniss\u00e4 suurelle yleis\u00f6lle. Mendelssohnin esityksell\u00e4 oli k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 merkitys Matteus-passiolle sek\u00e4 laajemmin Bachin perinn\u00f6lle. Esityksen j\u00e4lkeen Bach ja h\u00e4nen teoksensa alkoivat saada laajempaa huomiota, ja 1800-luvun lopulla Bach oli jo vakiinnuttanut asemansa yhten\u00e4 maailman tunnetuimmista s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Nuottisivu Mendelssohnin vuoden 1829 Matteus-passionin sovituksesta. Kyseess\u00e4 on koraali \u201dWenn ich einmal soll scheiden\u201d. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Bachin Matteus-passiota alettiin esitt\u00e4\u00e4 laajasti Saksan alueen ulkopuolella 1800-luvulla, mutta Suomessa musiikkiteos sai ensiesityksens\u00e4 vasta p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 1921. Heikki Klemetin johtama kuoro nimelt\u00e4 Suomen Laulu oli ottanut Matteus-passion ohjelmistoonsa ja esitti teoksen lyhennettyn\u00e4 suomenkielisen\u00e4 versiona Johanneksen kirkossa Helsingin kaupunginorkesterin s\u00e4est\u00e4m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ennen 1940-lukua vain osia Matteus-passiosta oli esitetty Suomessa Helsingin ulkopuolella. Tilanne muuttui p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 1947, kun Klemetin suomentama versio sai ensiesityksens\u00e4 Turussa. Suomen Laulu esitti teoksen tuolloisen kuoronjohtajansa Martti Turusen johdolla Mikaelinkirkossa. Kun Turusta haastateltiin Matteus-passion Turun ensiesityksest\u00e4, h\u00e4n harmitteli, ettei musiikkiteosta voitu esitt\u00e4\u00e4 Turun tuomiokirkossa. Syy t\u00e4h\u00e4n oli Turusen mukaan se, ett\u00e4 tuomiokirkon urkulehteri oli niin pieni, ettei sinne mahtunut 90 henke\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuoroa, kahta orkesteria ja solistijoukkoa. Mikaelinkirkkoon joukko mahtui juuri ja juuri. Matteus-passion Turun ensiesityksen solisteina toimivat aikakauden tunnetuimmat suomalaiset oopperalaulajat Lea Piltti, Doris Hovimaa, Oiva Soini ja V\u00e4in\u00f6 Sola. Soini lauloi Jeesuksen roolin, Sola oli evankelistana. My\u00f6s turkulaiset esiintyj\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t loistamaan. Alkukuoron kohdalla mukana oli turkulainen Kipin\u00e4-kuoro, ja koko teosta s\u00e4esti Turun kaupunginorkesteri helsinkil\u00e4isill\u00e4 muusikoilla vahvistettuna.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Konserttitilanne Mikaelinkirkossa. Kuva: Atelier Alppila, Eemeli Reuna, Turun kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Matteus-passio on s\u00e4ilytt\u00e4nyt suosionsa p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen keskeisesti kuuluvana kirkkomusiikkiteoksena, ja sit\u00e4 on esitetty Turussakin useasti vuoden 1947 ensiesityksen j\u00e4lkeen. Matteus-passio my\u00f6s esitettiin Suomessa aina 1970-luvulle saakka Klemetin suomenkielisen\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen sit\u00e4 on kuoronjohtaja Ensti Pohjolan aloitteesta alettu esitt\u00e4\u00e4 saksaksi ja lyhent\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 versiona.<\/p>\n\n\n\n

Otto Latva ja Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Applegate, Celia. Bach in Berlin. Nation and Culture in Medelssohn\u2019s Revival of the St. Matthew Passion<\/em>. Lontoo: Cornell University Press, 2005.<\/p>\n\n\n\n

\u201dBachin Matteus-passion ensiesitys Turussa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4\u201d, Turun Sanomat<\/em> 30.3.1947.<\/p>\n\n\n\n

F. I., \u201dJohann Sebastian Bachin Matteus-passio\u201d, Turun Sanomat<\/em> 6.4.1947.<\/p>\n\n\n\n

R. H., \u201dBachin Matteus-passio Turussa\u201d, Uusi Aura<\/em> 6.4.1947.<\/p>\n\n\n\n

Suomen Laulun Matteus-passio<\/em>. n.a. https:\/\/suomenlaulu.fi\/matteus-passio\/<\/a>. (Viitattu 27.3.2026).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dMainehikas valiokuoromme Suomen Laulu vieraili eilen Turussa esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 illalla Mikaelinkirkossa J. S. Bachin suurenmoisen Matteus-passion miltei kirkont\u00e4yteiselle yleis\u00f6lle\u201d. N\u00e4in kirjoitti Uuden Auran kriitikko R. H. sunnuntaina 6. huhtikuuta 1947. \u201dT\u00e4m\u00e4 teos esitettiin nyt tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4isen kerran kaupungissamme, ja teki sen esitys l\u00e4sn\u00e4olleisiin valtaisan vaikutuksen.\u201d Saksalaisen Johann Sebastian Bachin (1698\u20131750) s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 Matteus-passio on tunnetuimpia kirkkomusiikin teoksia. … Jatka lukemista Matteus-passion ensiesitys Turussa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[269,267,106],"class_list":["post-555","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-bach-johann-sebastian","tag-mikaelinkirkko","tag-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=555"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":558,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions\/558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=555"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=555"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=555"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}