{"id":56,"date":"2025-09-22T11:57:41","date_gmt":"2025-09-22T08:57:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=56"},"modified":"2025-09-22T11:57:42","modified_gmt":"2025-09-22T08:57:42","slug":"urho-verho-kulttuurivaikuttaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/09\/22\/urho-verho-kulttuurivaikuttaja\/","title":{"rendered":"Urho Verho, kulttuurivaikuttaja"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

Turussa vuonna 1912 syntynyt ja kotikaupungissaan yliopistotutkintonsa suorittanut Urho Verho vaikutti laajasti kotikaupunkinsa kulttuuri- ja sivistysel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n ty\u00f6skenteli sotien j\u00e4lkeen Turun suomalaisen ty\u00f6v\u00e4enopiston apulaisjohtajana ja jatkoi my\u00f6hemmin johtajana vuoteen 1964.<\/p>\n\n\n\n

1950-luvun j\u00e4lkimm\u00e4iselt\u00e4 puoliskolta alkaen h\u00e4n toimi opetusteht\u00e4viss\u00e4 Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen oppiaineissa \u2013 hoitaen apulaisprofessuureja ja hetken kotimaisen puolen professuuria. Verho siirtyi 1970 Tampereen yliopistoon. Matrikkelitietojen perusteella uran alku oli akateemista p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Turun Sanomat<\/em> uutisoi kuvan kera avustajansa Urho Verhon valinnan Turun ty\u00f6v\u00e4enopiston johtoon. Turun Sanomat<\/em> 27.5.1948.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Turkulaiselle kulttuurin harrastajalle h\u00e4n tuli tutuksi sanomalehti Turun Sanomien <\/em>avustajana. Kirjallisuuskriitikkona vuonna 1937 aloittanut kyn\u00e4niekka kirjoitti aikana, jolloin kirjajuttu saattoi olla suurikokoisessa (broadsheet) lehdess\u00e4 puoli sivua. Teatterin arvioiminen oli silti Verhon leip\u00e4laji.<\/p>\n\n\n\n

Verho oli v\u00e4itellyt Turun Yliopistossa professori V. A. Koskenniemen ohjauksessa Kaarlo Bergbomin draamank\u00e4sityksest\u00e4. Vuoden 1951 tutkimuksessaan h\u00e4n sijoitti Kansallisteatterin maineikkaan johtajan henkil\u00f6-, aate-, kirjallisuus- ja sosiaalihistoriallisiin asiayhteyksiin. Voi sanoa, ett\u00e4 h\u00e4n pyrki tulkitsemaan sit\u00e4, millaisista osasista maineeltaan monumentaaliseksi kasvanut hahmo oli rakentunut.<\/p>\n\n\n\n

Turun Sanomien<\/em> teatteriarvostelijana Verho saattoi olla sanak\u00e4\u00e4nteiss\u00e4\u00e4n edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 Teppo Samoojaa ter\u00e4v\u00e4sanaisempi. T\u00e4llaista havaintoa ei voi kuitenkaan tehd\u00e4 turkulainen Tajo-kustantamon julkaisemista kahdesta Verhon kirjoituskokoelmasta. Ote on pehme\u00e4 ja kirjat tiiviit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1963 ilmestynyt Uuden teatterin tienn\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4<\/em> esitteli Georg Bernard Shaw\u2019n, T. S. Eliotin, Eugene O\u2019Neillin ja Thornton Wilderin. Teatterimies oli kiinnostunut anglosaksisesta modernista draamasta ja uskoi, ett\u00e4 nykyvirtauksissa liikkuu paljon ohimenev\u00e4\u00e4. Esimerkit viestiv\u00e4t, ett\u00e4 modernin ymm\u00e4rryksess\u00e4\u00e4n h\u00e4n haki sek\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 linjaa ett\u00e4 parhaillaan ajassa liikkuvaa.<\/p>\n\n\n\n

Sotien j\u00e4lkeen suomalaiset teatterit esitteliv\u00e4t englantilaisen kielialueen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taidetta. N\u00e4in k\u00e4vi my\u00f6s Turussa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Turun yliopiston Feeniks-kirjaston varastokokoelmasta l\u00f6ytyy Uuden teatterin tienn\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4<\/em> kirjoittajan professori Lauri Viljaselle signeeraamana kappaleena. Viljanen oli toiminut Verhon vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kansilehden suunnittelijaa ei ole nimetty.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Toisessa Tajo-julkaisussaan Vanhaa ja uuttaa draamaa<\/em> (1964) Verho hy\u00f6dynsi osia n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6kauden 1961\u201363 teatteriarvosteluistaan. Kriitikkoa askarrutti edelleen vanhan ja uuden kohtaamispiste ja se, mik\u00e4 olisi yli aikakauden kantavaa. Ehk\u00e4p\u00e4 yhden vastauksen saa kokoelman tekstist\u00e4 \u201dHyv\u00e4stij\u00e4tt\u00f6 kuolevalle el\u00e4m\u00e4nmuodolle\u201d. Siin\u00e4 Verho analysoi Anton T\u0161ehovia ja huomaa toiminnan niukkuudessa yhteyden anglosaksiseen nykyn\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n: \u201dT\u0161ehovin esikuvallisuus t\u00e4ss\u00e4kin kohden on ilmeinen.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Oletuksessaan T\u0161ehovin dramatiikan tulevaisuuteen suuntautuvasta vetoavuudesta Verho osui oikeaan. Ven\u00e4l\u00e4inen klassikko on s\u00e4ilytt\u00e4nyt edelleen asemansa teatteriohjelmistoissa.<\/p>\n\n\n\n

Urho Verho kirjoitti my\u00f6s saksalaiskirjailija Hans Carossan ajatusmaailmasta ja Turun suomalaisen ty\u00f6v\u00e4enopiston historian. Urho Verho kuoli Paraisilla vuonna 1988.<\/p>\n\n\n\n

Paavo Oinonen<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640\u20132007<\/em>, Professoriliitto, Helsinki 2008.<\/p>\n\n\n\n

Terho, Henri, Oinonen, Paavo ja Ylitalo, Jan-Erik: Teatteria Turussa 1940-luvulta 1970-luvulle<\/em>. k&h, Turku 2006.<\/p>\n\n\n\n

Verho, Urho: Uuden teatterin tienn\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4<\/em>. Kustannusliike Tajo, Turku 1963.<\/p>\n\n\n\n

Verho, Urho: Vanhaa ja uutta draamaa<\/em>. Kustannusliike Tajo, Turku 1964.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turussa vuonna 1912 syntynyt ja kotikaupungissaan yliopistotutkintonsa suorittanut Urho Verho vaikutti laajasti kotikaupunkinsa kulttuuri- ja sivistysel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n ty\u00f6skenteli sotien j\u00e4lkeen Turun suomalaisen ty\u00f6v\u00e4enopiston apulaisjohtajana ja jatkoi my\u00f6hemmin johtajana vuoteen 1964. 1950-luvun j\u00e4lkimm\u00e4iselt\u00e4 puoliskolta alkaen h\u00e4n toimi opetusteht\u00e4viss\u00e4 Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen oppiaineissa \u2013 hoitaen apulaisprofessuureja ja hetken kotimaisen puolen professuuria. Verho siirtyi … Jatka lukemista Urho Verho, kulttuurivaikuttaja<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[25,26,27,28],"class_list":["post-56","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-kirjallisuus","tag-teatteri","tag-turun-yliopisto","tag-verho-urho"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":60,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions\/60"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}