{"id":560,"date":"2026-04-06T09:00:00","date_gmt":"2026-04-06T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=560"},"modified":"2026-04-06T10:41:55","modified_gmt":"2026-04-06T07:41:55","slug":"liisa-tanner-ja-rautatienvierustan-sammakot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/04\/06\/liisa-tanner-ja-rautatienvierustan-sammakot\/","title":{"rendered":"Liisa Tanner ja rautatienvierustan sammakot"},"content":{"rendered":"\n<p>Puutaloyhti\u00f6mme Turun Koulukadun varrella on yli sata vuotta vanha. Olemme usein pohtineet, millaista el\u00e4m\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ollut eri aikoina, keit\u00e4 yhti\u00f6ss\u00e4 on asunut ja miten ymp\u00e4rist\u00f6 on kuluneiden vuosien aikana muuttunut. Kansallisarkiston digitoiman sanomalehtiaineiston avulla olemme saaneet pienen vilauksen menneest\u00e4 yhden entisen asukkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 asukas on taiteilija ja opettaja Liisa Tanner, joka asui yhti\u00f6ss\u00e4mme lapsuudessaan ja my\u00f6hemmin aikuisena.<\/p>\n\n\n\n<p>Liisa Tanner syntyi Turussa vuonna 1902 ja h\u00e4n my\u00f6s kuoli Turussa tasan 40 vuotta sitten vuonna 1986. Uransa aikana h\u00e4n maalasi satoja muotokuvia ja my\u00f6s maisemia. Tannerin kotona tehdyss\u00e4 <em>Uuden Auran<\/em> haastattelussa kotia koristavatkin useat muotokuvat, joissa esiintyv\u00e4t h\u00e4nen sukulaisensa sek\u00e4 taiteilija itse. Oman kodin seinien sis\u00e4lle Tannerin ty\u00f6t eiv\u00e4t kuitenkaan j\u00e4\u00e4neet, vaan h\u00e4nen teoksiaan on ollut esill\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1928 ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen useissa yksityis- ja yhteisn\u00e4yttelyiss\u00e4. My\u00f6s Turun yliopiston taidekokoelmassa on useita Tannerin maalaamia muotokuvia.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/04\/LatvaO_ja_LatvaJ_Liisa_Tanner_Koulukadun_asunnossaan_1940.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-561\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Liisa Tanner maalaamassa taulua Koulukadun asunnossaan 1940-luvun lopulla. Turun kaupunginmuseo, Turun Sanomien kokoelmat. <a href=\"https:\/\/www.finna.fi\/Record\/tmk.161027033541700\">https:\/\/www.finna.fi\/Record\/tmk.161027033541700<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Tannerista l\u00f6ytyy useita lehtihaastatteluja ja n\u00e4yttelyuutisia. Yksi mielest\u00e4mme kiinnostavimmista on <em>Turun Sanomien <\/em>haastattelu vuodelta 1949. Kyseess\u00e4 on juttusarja, jossa tunnetuilta turkulaisilta kysyttiin, miten n\u00e4m\u00e4 olivat tienanneet ensimm\u00e4iset rahansa. Haastattelussa Tanner kuvailee yksityiskohtaisesti Koulukadulla sijaitsevien puutalojen el\u00e4m\u00e4\u00e4, lasten leikkej\u00e4 sek\u00e4 alueen luontoa 1910-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n\n<p>Tanner aloittaa haastattelun kertomalla, miten erityisesti pihan tyt\u00f6t olivat tavattoman yritteli\u00e4it\u00e4. He olivat esimerkiksi keksineet myyd\u00e4 luonnonkasveja apteekkarille. Tanner oli muiden mukana ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kasveja, vaikkei tehnyt sit\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n. Kasveja nimitt\u00e4in ker\u00e4ttiin puutalojen vieress\u00e4 sijaitsevan rautatien alueelta, jossa kasvien seasta esiin hyppiv\u00e4t sammakot pelottivat h\u00e4nt\u00e4. H\u00e4n ker\u00e4si kasveja kuitenkin muiden pihan lasten mukana, jotta ei rikkoisi yhteishenke\u00e4, jonka kertoi vallitsevan pihan tytt\u00f6jen keskuudessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Haastattelussaan Tanner muistelee, ett\u00e4 lapset eiv\u00e4t k\u00e4yneet kauppaa apteekkarin kanssa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kasveilla, vaan Tannerin kauhuksi my\u00f6s iilimadoilla, joita lapset ker\u00e4siv\u00e4t Aurajoen rantamilta. Koska Tanner ei ollut osoittanut tarpeeksi suurta aktiivisuutta matojen pyydyst\u00e4miseen, l\u00e4hetettiin h\u00e4net apteekkarin luo tekem\u00e4\u00e4n kauppoja matosaaliista. Vaikka madot olivat pitki\u00e4 ja paksuja, proviisori totesi niiden olevan kuitenkin v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lajia.<\/p>\n\n\n\n<p>Lopulta tyt\u00f6t keksiv\u00e4t tavan ansaita rahaa, joka oli my\u00f6s Tannerille mieleinen. Taloyhti\u00f6n pihaan perustettiin n\u00e4ytelm\u00e4seura, joka j\u00e4rjesti iltamia pesutuvassa. Asukkaat suhtautuivat my\u00f6t\u00e4mielisesti n\u00e4ytelm\u00e4harrastukseen, vaikka p\u00e4\u00e4sylipuista pyydettiin maksua 10 penni\u00e4. Rahaa n\u00e4ytelm\u00e4seuralle kertyi lopulta niin paljon, ett\u00e4 he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t teatteriin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tannerin lapsuuskertomus on kiinnostava monelta eri kantilta. Se antaa kurkistusikkunan lasten el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja leikkeihin Turussa 1900-luvun alussa, mutta kertoo my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuneista muutoksista. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esimerkiksi ajatus sammakon n\u00e4kemisest\u00e4 samassa paikassa rautatien varrella tai Turun keskustan alueella tuntuu miltei mahdottomalta, eik\u00e4 iilimatojen ker\u00e4\u00e4minenk\u00e4\u00e4n kuulu en\u00e4\u00e4 lasten harrastuksiin. Sen sijaan yhteiset leikit ja taskurahan tienaaminen taloyhti\u00f6n asukkaiden kustannuksella on Tannerin vanhalla kotipihalla edelleen suosittua. N\u00e4ytelm\u00e4kerhojen sijaan lapset ovat kuitenkin useana kes\u00e4n\u00e4 perustaneet kes\u00e4kioskin.<\/p>\n\n\n\n<p>Otto Latva ja Johanna Latva<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Helin\u00e4. Turkulaisia taiteilijattaria tapaamassa. <em>Uusi Aura<\/em> 24.2.1946.<\/p>\n\n\n\n<p>Helin\u00e4. Miten ansaitsin ensimm\u00e4iset rahani IX. <em>Turun Sanomat<\/em> 12.11.1949.<\/p>\n\n\n\n<p>Monto, Riitta. Liisa Tannerin luonnosn\u00e4yttely on turkulaista kulttuurihistoriaa. <em>Turun Sanomat<\/em> 4.10.2006. <a href=\"https:\/\/www.ts.fi\/a\/1074151397\">https:\/\/www.ts.fi\/a\/1074151397<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Palin, Tutta. Hilja Ter\u00e4skeli \u2013 tietoa teoksesta. Turun yliopiston taidekokoelma 2024. <a href=\"https:\/\/art.utu.fi\/object\/hilja-teraskeli\/\">https:\/\/art.utu.fi\/object\/hilja-teraskeli\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Villehartti, Veli. \u201dTaiteen suurena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kirkastaa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4\u201d. <em>Turun Sanomat<\/em> 23.3.1947.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Puutaloyhti\u00f6mme Turun Koulukadun varrella on yli sata vuotta vanha. Olemme usein pohtineet, millaista el\u00e4m\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ollut eri aikoina, keit\u00e4 yhti\u00f6ss\u00e4 on asunut ja miten ymp\u00e4rist\u00f6 on kuluneiden vuosien aikana muuttunut. Kansallisarkiston digitoiman sanomalehtiaineiston avulla olemme saaneet pienen vilauksen menneest\u00e4 yhden entisen asukkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 asukas on taiteilija ja opettaja Liisa Tanner, joka asui yhti\u00f6ss\u00e4mme &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/04\/06\/liisa-tanner-ja-rautatienvierustan-sammakot\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Liisa Tanner ja rautatienvierustan sammakot<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[272,271,274,273,270],"class_list":["post-560","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-elaimet","tag-koulukatu","tag-lapset","tag-luonto","tag-tanner-liisa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/560","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=560"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/560\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":563,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/560\/revisions\/563"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=560"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=560"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=560"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}