{"id":568,"date":"2026-04-10T09:00:00","date_gmt":"2026-04-10T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=568"},"modified":"2026-04-09T15:09:28","modified_gmt":"2026-04-09T12:09:28","slug":"valiaikainen-teatteri-turussa-1833-1839","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/04\/10\/valiaikainen-teatteri-turussa-1833-1839\/","title":{"rendered":"V\u00e4liaikainen teatteri Turussa 1833\u20131839"},"content":{"rendered":"\n

Turun palo 1827 oli iso tragedia, jonka tuhot koskettivat kaiken ohella my\u00f6s kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4. Turussa oli ollut virke\u00e4 teatteri- ja konserttitarjonta, ja etenkin teatterin osalta Turku oli ollut johtava kaupunki Suomessa. Palon my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asema kuitenkin menetettiin, kun kaupungin ylpeys, teatterinjohtaja Bonuvierin 1817 valmistunut teatteritalo katosi liekkeihin.<\/p>\n\n\n\n

Turkulainen kulttuuriel\u00e4m\u00e4 virkistyi palon aiheuttamasta alhosta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti ottaen huomioon, ett\u00e4 \u00be osaa kaupungista tuhoutui ja iso osa asukkaista j\u00e4i kodittomiksi. Kaupungin konserttiel\u00e4m\u00e4n keskuspaikka Seurahuone selvisi palosta, samoin Kupittaan kylpyl\u00e4, jossa esitettiin my\u00f6s teatteria. Sanomalehtiaineiston perusteella ensimm\u00e4iset julkiset konsertit j\u00e4rjestettiin syksyll\u00e4 1828 ja ensimm\u00e4iset teatteriesitykset kes\u00e4ll\u00e4 1829 juurikin Kupittaalla.<\/p>\n\n\n\n

Esitysmahdollisuuksista huolimatta tilanne oli v\u00e4liaikainen ja kaupungin kulttuuripiireiss\u00e4 kyti toive uudesta teatterirakennuksesta. Engelin uudessa asemakaavassa oli paikka teatterille, johon my\u00f6hemmin tuli Rettigien kaupunkipalatsin puutarha. Jostain syyst\u00e4 teatteria ryhdyttiin puuhaamaan kuitenkin kauppias Kingelinin omistamalle tontille Kauppatorin laidalle.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Teatterirakennuksen fasadi torin suuntaan. Kuva: Kansallisarkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Kingelinin tontille valmistui kivisen teatterirakennuksen sijaan aluksi puinen teatteritalo. Sen tarkoitus oli alun perinkin toimia v\u00e4liaikaisena n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4 niin kotimaisten kuin ulkomailta saapuneiden kiertelevien seurueiden esityksille, kunnes varsinainen teatteri saatiin rakennettua. Puisen teatterin suunnittelijaksi on arveltu Turun kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylichi\u00e4, joka vastasi my\u00f6s tulevan kiviteatterin suunnittelusta.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset esitykset j\u00e4rjestettiin puuteatterissa todenn\u00e4k\u00f6isesti pe 21.2.1834, jolloin siell\u00e4 n\u00e4yteltiin J. Lambertin seurueen toimesta Shakespearen Romeo och Juliette<\/em> sek\u00e4 August von Kotzebuen komedia Falkarne, eller<\/em> Den olyckliga sl\u00e4gten<\/em>. Lambertin j\u00e4lkeen teatterissa vieraili ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti etenkin Ruotsista ja Saksasta tulleita kiertelevi\u00e4 teatteriseurueita, jotka esittiv\u00e4t niin komedia- ja draaman\u00e4ytelmi\u00e4 kuin ranskalaista oopperaakin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Teatterirakennuksen p\u00e4\u00e4piirustus. Kuva: Kansallisarkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Puisessa teatterirakennuksessa oli monen aikakauden teatterirakennuksen tapaan soikionmuotoinen permanto, jossa oli edess\u00e4 orkesterisyvennys. Sen takana oli istuinrivej\u00e4, joissa oli todenn\u00e4k\u00f6isesti tuolit tai penkit, kuten aiemmassakin Turun teatterissa. Istumapaikkoja l\u00f6ytyi my\u00f6s toisen kerroksen aitiorivilt\u00e4, joka kiersi soikionmuotoisen permannon reunoja. Aitioita teatterissa oli yhteens\u00e4 17. Lis\u00e4ksi toisen kerroksen p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 ollutta isompaa tilaa oli k\u00e4ytetty todenn\u00e4k\u00f6isesti l\u00e4mpi\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4liaikaisuus oli todella lyhytaikaista, sill\u00e4 kivisen teatteritalon suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1832. Puisen teatterin piirustuksissa tontille on jo aseteltu my\u00f6s tuleva kivitalo. Valmiiksi uusi teatterirakennus, siis nykyinen \u00c5bo Svenska Teatern, saatettiin vuonna 1839, jolloin my\u00f6s ensimm\u00e4iset esitykset j\u00e4rjestettiin talossa. Puuteatteri s\u00e4ilyi kuitenkin olemassa aina 1860-luvulle asti, jolloin se purettiin pois nykyisen teatterin laajennuksen alta.<\/p>\n\n\n\n

Topi Artukka<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Teatterirakennuksen p\u00e4\u00e4piirustukset, tontti 7:10:4, A13 Asemakaava-, tonttijako- ja rakennusvalvonta-asiakirjat, Turun maistraatin arkisto, KA Turku.<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Tidningar 3.8.1828, 19.8.1829<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Underr\u00e4ttelser 19.2.1834, 5.3.1834, 24.5.1834, 7.6.1834, 30.7.1836<\/p>\n\n\n\n

Viljo, Eeva Maija; Nyman, Lena & Zilliacus, Clas: \u00c5bo Teaterhus 150 \u00e5r<\/em>. \u00c5bo Akademi, 1989.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun palo 1827 oli iso tragedia, jonka tuhot koskettivat kaiken ohella my\u00f6s kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4. Turussa oli ollut virke\u00e4 teatteri- ja konserttitarjonta, ja etenkin teatterin osalta Turku oli ollut johtava kaupunki Suomessa. Palon my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asema kuitenkin menetettiin, kun kaupungin ylpeys, teatterinjohtaja Bonuvierin 1817 valmistunut teatteritalo katosi liekkeihin. Turkulainen kulttuuriel\u00e4m\u00e4 virkistyi palon aiheuttamasta alhosta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti ottaen … Jatka lukemista V\u00e4liaikainen teatteri Turussa 1833\u20131839<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[277,276,26],"class_list":["post-568","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-kulttuurielama","tag-rakennushistoria","tag-teatteri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/568","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=568"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/568\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":571,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/568\/revisions\/571"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=568"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=568"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=568"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}