{"id":575,"date":"2026-04-15T09:00:00","date_gmt":"2026-04-15T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=575"},"modified":"2026-04-11T18:34:10","modified_gmt":"2026-04-11T15:34:10","slug":"ammoniakkisailioiden-rajahdys-kuului-lapi-turun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/04\/15\/ammoniakkisailioiden-rajahdys-kuului-lapi-turun\/","title":{"rendered":"Ammoniakkis\u00e4ili\u00f6iden r\u00e4j\u00e4hdys kuului l\u00e4pi Turun"},"content":{"rendered":"\n

Turku teollistui vauhdilla 1900-luvun alkupuolella, mist\u00e4 esimerkiksi Veikko Laakso on kirjoittanut eri alojen tehtaita ja liikkeit\u00e4 kuvaten. Teollisuus ja kauppa tarvitsivat monenlaisia vahvoja kemikaaleja, jotka eiv\u00e4t olleet vaarattomia ja joihin turkulaiset joutuivat tutustumaan vaihtelevin tavoin. Yksi t\u00e4llainen aine oli ammoniakki. Nyky\u00e4\u00e4n ns. vihre\u00e4st\u00e4 ammoniakista kehitet\u00e4\u00e4n tulevaisuuden puhdasta eli hiilet\u00f6nt\u00e4 polttoainetta laivoihin.<\/p>\n\n\n\n

Ammoniakkia k\u00e4ytettiin jo 1900-luvun alkupuoliskolla j\u00e4\u00e4dytykseen ja kylm\u00e4koneistoissa, kuten tehd\u00e4\u00e4n edelleen. Julkisuudessa, kuten sanomalehdiss\u00e4, ammoniakki n\u00e4kyi usein eniten onnettomuuksien yhteydess\u00e4. Onnettomuusuutiset voivat osaltaan kertoa, kuinka ammoniakin kanssa on ajan kuluessa opittu toimimaan turvallisesti.<\/p>\n\n\n\n

Ammoniakki on v\u00e4rit\u00f6n kaasu ja myrkyllinen ihmisille. Vaikka ammoniakki ei ole helposti syttyv\u00e4\u00e4, ammoniakkiseos ja -s\u00e4ili\u00f6 voivat r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4 esimerkiksi kuumuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1948 Turussa r\u00e4j\u00e4hti kokonainen ammoniakkivarasto. Ammoniakkis\u00e4ili\u00f6t olivat satama-alueella pakastuslaitoksessa, johon tarttui tulipalo viereisest\u00e4 varastosta. Uusi Aura<\/em> ja Turun Sanomat<\/em> julkaisivat kattavan raportin tulipalosta, ja tiivistettyn\u00e4 uutinen kopioitiin l\u00e4hip\u00e4ivin\u00e4 lehtiin ymp\u00e4ri Suomen.<\/p>\n\n\n

\n
\"Kuvassa
Sanomalehti Uusi Aura<\/em> julkaisi onnettomuusraportissa kuvan talon rakennusvaiheesta. L\u00e4hde: Uusi Aura<\/em> 3.3.1948, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Ensin illansuussa syttyi tuleen Tukkukauppojen Oy:n eli Tukon puinen varastorakennus satamassa. Uuden Auran<\/em> edustaja seurasi tilannetta Vallihaudankadulta l\u00e4hell\u00e4 Turun linnaa. \u201dTukon uusi syv\u00e4j\u00e4\u00e4dytys-, j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00f6- ja konttorirakennus oli varastorakennuksen vieress\u00e4. Rakennukset yhdisti toisiinsa kivest\u00e4 rakennettu varasto, jossa oli tervattu katto. Tuuli puhalsi suoraan kivirakennusta kohti, ja ennen pitk\u00e4\u00e4 tuli oli kattoa pitkin levinnyt komeaan kivitaloonkin.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Pian tuli tarttui ammoniakkis\u00e4ili\u00f6ihin: \u201dHetken kuluttua koko tienoota vavahdutti kumea r\u00e4j\u00e4hdys, joka vaikutti sen, ett\u00e4 paikalle saapunut utelias yleis\u00f6joukko siirtyi kauemmaksi palavista rakennuksista.\u201d R\u00e4j\u00e4hdys johtui rikkoutuvasta ammoniakkis\u00e4ili\u00f6st\u00e4. Ammoniakkikaasu oli tarkoitettu j\u00e4\u00e4dytyslaitoksen erikoiskoneisiin.<\/p>\n\n\n\n

Turun Sanomien<\/em> mukaan \u201d[y]leis\u00f6\u00e4 saapui palopaikalle varsin runsaasti raitiovaunuilla, autoilla ja jalan\u201d. Poliisi joutui paimentamaan katsojia, kuten paikalla parveilevaa nuorisoa, kauemmas vaaroista. Voimakkaat \u00e4\u00e4net ja valtava liekkien kajo saivat lukuisat ihmiset soittamaan lehden toimitukseen tietoja saadakseen. On vaivaton kuvitella, ett\u00e4 muistot sota-ajalta palasivat monelle mieleen illalla ja y\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kolmestakymmenest\u00e4 voimalla rikkoutuvasta ammoniakkis\u00e4ili\u00f6st\u00e4 l\u00e4hti niin kova pamaus, ett\u00e4 lehtien mukaan \u00e4\u00e4ni kuului kaikkialla kaupungissa. Tarkemmin sanoen ammoniakkis\u00e4ili\u00f6t r\u00e4j\u00e4htiv\u00e4t per\u00e4kk\u00e4in kuin sarjassa. Uuden Auran<\/em> toimittaja laski seitsem\u00e4n r\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 ja kuvasi pelottavaa n\u00e4ky\u00e4: \u201dSota tulen valtaa vastaan alkoi n\u00e4in muistuttaa todellista sotaa. R\u00e4j\u00e4ht\u00e4ess\u00e4\u00e4n ammoniakkikaasut levisiv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ik\u00e4\u00e4n kuin liekinheitt\u00e4jien viskaamina, joten sammutusty\u00f6 vaikeutui huomattavasti.\u201d Lis\u00e4ksi ter\u00e4ksiset s\u00e4ili\u00f6t hajosivat kuin sirpalepommit.<\/p>\n\n\n\n

Useita palomiehi\u00e4 loukkaantui vauhdilla levinneen myrkkypilven takia. Loukkaantuneet kuljetettiin sairaalaan. Lehtitietojen perusteella he selvisiv\u00e4t ilman pahempia vammoja.<\/p>\n\n\n\n

Turkulaisille teollisuuden ja kaupan kehitys n\u00e4ytt\u00e4ytyi my\u00f6s poikkeustapahtumina, jotka koettiin yll\u00e4tt\u00e4en ja joita osa kokoontui seuraamaan kuin erikoisia n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4. Jos lukijoiden muistiin on j\u00e4\u00e4nyt ammoniakki- tai muita teollisuusonnettomuuksia tai erikoisia kokemuksia, niist\u00e4 saa mielell\u00e4\u00e4n kertoa lis\u00e4\u00e4 kommenteissa.<\/p>\n\n\n\n

Teksti on kirjoitettu tutkimushankkeessa, jonka nimi on Ammonia Energy Conversion and Social Acceptance ja jota rahoittaa Business Finland. Hanke tutkii ammoniakkia tulevaisuuden ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisen\u00e4 meriliikenteen polttoaineena ja sen k\u00e4yt\u00f6n yhteiskunnallista hyv\u00e4ksymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Petri Paju<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kring 100-talet miljoner r\u00f6ra sig skadorna vid Tuko-branden. \u00c5bo Underr\u00e4ttelser<\/em>, 04.03.1948, s. 1, 4. https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/2322051?page=1<\/p>\n\n\n\n

Noin 100 miljoonan markan vahingot Tukon tehdaslaitosten tulipalossa. Uusi Aura<\/em>, 3.3.1948, s. 1, 4. https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/2800560?page=1<\/p>\n\n\n\n

Suurpalo Tukon tehdasrakennuksessa. Turun Sanomat<\/em>, 3.3.1948, s. 1, 4.<\/p>\n\n\n\n

\nhttps:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/2968866?page=1\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n

Ammoniakki. OVA-ohjeet. Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet. Ty\u00f6terveyslaitos. Viimeksi p\u00e4ivitetty 19.03.2025. https:\/\/ova.ttl.fi\/ammoniakki<\/p>\n\n\n\n

Laakso, Veikko: Turun teollisuus manufaktuureista bioteknologiaan. Teoksessa Sanna Kupila (toim.) Sisua, Siloa ja sinappia: Merkkituotteita Turusta<\/em>. Turku: Turun maakuntamuseo, 2004, 19\u201391.<\/p>\n\n\n\n

Paju, Petri: Kuinka ammoniakin historiaa tutkimalla torjutaan ilmastonmuutosta? Kulttuurihistoria nyt -blogi, 23.9.2025. https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2025\/09\/23\/kuinka-ammoniakin-historiaa-tutkimalla-torjutaan-ilmastonmuutosta\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turku teollistui vauhdilla 1900-luvun alkupuolella, mist\u00e4 esimerkiksi Veikko Laakso on kirjoittanut eri alojen tehtaita ja liikkeit\u00e4 kuvaten. Teollisuus ja kauppa tarvitsivat monenlaisia vahvoja kemikaaleja, jotka eiv\u00e4t olleet vaarattomia ja joihin turkulaiset joutuivat tutustumaan vaihtelevin tavoin. Yksi t\u00e4llainen aine oli ammoniakki. Nyky\u00e4\u00e4n ns. vihre\u00e4st\u00e4 ammoniakista kehitet\u00e4\u00e4n tulevaisuuden puhdasta eli hiilet\u00f6nt\u00e4 polttoainetta laivoihin. Ammoniakkia k\u00e4ytettiin jo 1900-luvun … Jatka lukemista Ammoniakkis\u00e4ili\u00f6iden r\u00e4j\u00e4hdys kuului l\u00e4pi Turun<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[280,279,99],"class_list":["post-575","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-ammoniakki","tag-onnettomuudet","tag-tulipalot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/575","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=575"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/575\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":578,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/575\/revisions\/578"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=575"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=575"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=575"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}