{"id":618,"date":"2026-05-04T09:00:00","date_gmt":"2026-05-04T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=618"},"modified":"2026-05-03T11:32:01","modified_gmt":"2026-05-03T08:32:01","slug":"kun-lennatin-yhdisti-turun-maailmaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/05\/04\/kun-lennatin-yhdisti-turun-maailmaan\/","title":{"rendered":"Kun lenn\u00e4tin yhdisti Turun maailmaan"},"content":{"rendered":"\n

\u201dMit\u00e4 arvelet sellaisesta sanansaattajasta, joka ei tarvitse edes kahta sekuntia juostakseen maapallon ymp\u00e4ri?\u201d Zacharias Topelius ihmetteli vuonna 1850 Helsingfors Tidningar<\/em> -lehden toimittajana Euroopassa levinnytt\u00e4 uutta keksint\u00f6\u00e4, s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 lenn\u00e4tint\u00e4. Kuten kaikille aikalaisille, Topeliuksellekin lenn\u00e4ttimen nopeus oli \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4\u00e4. H\u00e4n laskeskeli, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6virta tarvitsisi vain 1\/200 sekuntia kulkeakseen runsaan 200 Ruotsin peninkulman matkan Helsingist\u00e4 Turun, Oulun, Kuopion, Viipurin ja Pietarin kautta takaisin Helsinkiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Varhainen lenn\u00e4tinlaite 1830- ja 1840-luvun taitteesta. Lenn\u00e4tinlinjan rakentaminen Turkuun vuonna 1856 oli tiedonkulun kannalta mullistavaa. Ensi kertaa kaupunki kytkeytyi muuhun maailmaan yhteydell\u00e4, joka oli nopea vaikkei viel\u00e4 aivan reaaliaikainen. L\u00e4hde: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Vaikka 1800-luvulla otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n useita tiedonkulkua parantaneita teknologisia uudistuksia, s\u00e4hk\u00f6isen lenn\u00e4ttimen vaikutus oli mullistavin: vasta se merkitsi kuljetuksen ja kommunikaation ratkaisevaa erottamista toisistaan. Lenn\u00e4tin mahdollisti neuvottelemisen kaukaistenkin paikkojen v\u00e4lill\u00e4 ilman p\u00e4ivien tai viikkojen viivett\u00e4. Nykyist\u00e4 reaaliajassa toimivaa tietotekniikkaa pidet\u00e4\u00e4n ainutlaatuisena teknologisena uudistuksena, mutta lenn\u00e4tin siirsi kansainv\u00e4lisen tiedonkulun l\u00e4helle \u201dreaaliaikaista\u201d jo liki 200 vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset sanomalehdet kuvasivat lenn\u00e4tinverkon laajenemista L\u00e4nsi-Euroopassa 1840-luvulta l\u00e4htien, joten uuden tekniikan edut tunnettiin my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Suomen ensimm\u00e4inen lenn\u00e4tinlinja rakennettiin muun Euroopan vanavedess\u00e4 Moskovan ja Pietarin kautta Helsinkiin vuonna 1855. Seuraavana vuonna linja ulotettiin Turkuun, miss\u00e4 se kulki H\u00e4meenkadulta Aurajoen yli Kauppiaskadulle kauppias Nomellin taloon. <\/p>\n\n\n\n

Turkulaiset ottivat lenn\u00e4ttimen vastaan paitsi innostuksella my\u00f6s pelonsekaisella j\u00e4nnityksell\u00e4. \u00c5bo Underr\u00e4ttelser<\/em> maalaili, miten ohut lanka yhdisti meid\u00e4t sivistyneeseen Eurooppaan. Monet pitiv\u00e4t kuitenkin lenn\u00e4tint\u00e4 l\u00e4hes noituutena. Lehden mukaan vallalla oli ajatus, ett\u00e4 \u201dpieninkin sormenkosketus siihen aiheuttaa salaisimmankin ajatuksen levi\u00e4misen ymp\u00e4ri maailmaa\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Turkulaiskauppiaat tarttuivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti uuteen yhteydenpidon v\u00e4lineeseen, vaikka siin\u00e4 oli aluksi kosolti teknisi\u00e4 ongelmia. Vajaata kuukautta lenn\u00e4tinaseman avaamisen j\u00e4lkeen kauppahuoneen omistaja Carl Magnus Dahlstr\u00f6m l\u00e4hetti kolme \u201ds\u00e4hk\u00f6depessi\u00e4\u201d ulkomaille. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen meni perille, muiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ei sen sijaan lenn\u00e4tintoimipaikoissa ollut ymm\u00e4rretty. Ruotsiksi kirjoitetut viestit olivat muuttuneet ven\u00e4j\u00e4ksi k\u00e4\u00e4nnett\u00e4ess\u00e4 niin paljon, etteiv\u00e4t ne olleet en\u00e4\u00e4 Pietarissa luettavassa muodossa. Esimerkiksi nimi \u201dJohan Granfeldt\u201d oli vaihtunut muotoon \u201dRagano Granfeldt\u201d. Lenn\u00e4tinliikenteen luotettavuus parani vuodesta 1860 l\u00e4htien, kun uusi Haaparannan kautta Ruotsiin kulkenut yhteys valmistui.<\/p>\n\n\n\n

Mika Kallioinen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Helsingfors Tidningar 8.5.1850.<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Underr\u00e4ttelser 27.5.1856.<\/p>\n\n\n\n

Kallioinen, Mika, Verkostoitu tieto. Informaatio ja ulkomaiset markkinat Dahlstr\u00f6min kauppahuoneen liiketoiminnassa 1800-luvulla<\/em>. 2003.<\/p>\n\n\n\n

Risberg, Einar, Suomen lenn\u00e4tinlaitoksen historia 1855-1955. 1959.<\/p>\n\n\n\n

Wenzlhuemer, Roland, Connecting the Nineteenth-Century World: The Telegraph and Globalization<\/em>. 2013.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dMit\u00e4 arvelet sellaisesta sanansaattajasta, joka ei tarvitse edes kahta sekuntia juostakseen maapallon ymp\u00e4ri?\u201d Zacharias Topelius ihmetteli vuonna 1850 Helsingfors Tidningar -lehden toimittajana Euroopassa levinnytt\u00e4 uutta keksint\u00f6\u00e4, s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 lenn\u00e4tint\u00e4. Kuten kaikille aikalaisille, Topeliuksellekin lenn\u00e4ttimen nopeus oli \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4\u00e4. H\u00e4n laskeskeli, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6virta tarvitsisi vain 1\/200 sekuntia kulkeakseen runsaan 200 Ruotsin peninkulman matkan Helsingist\u00e4 Turun, Oulun, Kuopion, Viipurin … Jatka lukemista Kun lenn\u00e4tin yhdisti Turun maailmaan<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[294,295],"class_list":["post-618","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-lennatin","tag-tiedonkulku"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/618","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=618"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/618\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":620,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/618\/revisions\/620"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=618"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=618"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=618"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}