{"id":649,"date":"2026-05-18T09:00:00","date_gmt":"2026-05-18T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=649"},"modified":"2026-05-10T18:15:14","modified_gmt":"2026-05-10T15:15:14","slug":"sammontalon-paternosterhissit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/05\/18\/sammontalon-paternosterhissit\/","title":{"rendered":"Sammontalon paternosterhissit"},"content":{"rendered":"\n<p>Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitteleman, Yliopistonkadun ja Puolalankadun kulmassa sijaitsevan Keskin\u00e4isen vakuutusyhti\u00f6 Sammon talon rakennusty\u00f6t alkoivat vuonna 1936 ja rakennus valmistui parin vuoden kuluttua. Yhti\u00f6 muutti uusiin toimitiloihin toukokuussa 1938. Sammontalon suunnitteleminen ei ollut helppo teht\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 yhti\u00f6n hankkiman tontin Puolalankadun puolella korkeuseroa oli kadun jyrkkyyden takia kolme metri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Rakennus poikkeaa ulkoisesti useista muista Bryggmanin Yliopistonkadun suunnittelemista rakennuksista, sill\u00e4 arkkitehti otti jo loikkaa klassismista kohti funktionalismia. Kupittaan Saven valmistamilla keramiikkalaatoilla p\u00e4\u00e4llystetty rakennus ihastutti aikanaan uudenaikaisuudellaan. Erityisesti pidettiin eri kerrosten hyv\u00e4st\u00e4 \u00e4\u00e4nieristyst\u00e4, jota tehostettiin erilaisilla erikoisaineilla, esimerkiksi toimistosalissa ruiskuttamalla katto \u201dAsbesto spraylla\u201d. Kumma kyll\u00e4 aikalaisjulkaisuissa l\u00e4hinn\u00e4 sivuttiin erikoisuutta, joka edelleen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 rakennuksessa huomiota: Niin kutsuttu paternosterhissi. Sammon hissi yhdisti vaatesuojan eli pukeutumishuoneen n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti ylempiin konttorikerroksiin.&nbsp;<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"688\" height=\"499\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/05\/Kauhanen_SammonTalonpaternosterhissit_1.jpg\" alt=\"Mustavalkoinen kuva rakennuksen aulasta, jossa oikealla puukehyksinen kaksiosainen lasiovi ja vasemmalla niin kutsutut paternosterhissit, eli kaksi yl\u00f6s- ja alas kulkevaa hissi\u00e4. Lattia on tummista ja vaaleista puista tehdyist\u00e4 neli\u00f6ist\u00e4 valmistettu parketti.\" class=\"wp-image-650\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/05\/Kauhanen_SammonTalonpaternosterhissit_1.jpg 688w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/05\/Kauhanen_SammonTalonpaternosterhissit_1-300x218.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 688px) 100vw, 688px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Sammon talon paternosterhissit alkuper\u00e4isasussaan vuonna 1939. Kuva: Hissilehti 3\/1939, s. 10.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Hissityypin nimi tulee latinan \u201dIs\u00e4 meid\u00e4n\u201d rukouksesta, sill\u00e4 yksitt\u00e4isen hissin sijaan per\u00e4tt\u00e4iset avoimet hissin korit liikkuvat jatkuvasti ketjussa yl\u00f6s ja alas silmukassa kuin katolisen rukousnauhan helmet. N\u00e4it\u00e4 hissej\u00e4 suosittiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa hallintorakennuksissa ja suurissa konttoreissa, sill\u00e4 ne pystyiv\u00e4t kuljettamaan enemm\u00e4n henkil\u00f6it\u00e4 kuin tavanomaiset hissit. Sampo-talon hissit valmisti Hissitehdas Kone Oy, joka teki taloon tavanomaisten henkil\u00f6hissien lis\u00e4ksi my\u00f6s uniikin itsetyhjentyv\u00e4n kirjehissin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-block-embed-youtube wp-embed-aspect-9-16 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Sammon talon paternosterhissit\" width=\"400\" height=\"711\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/1sVhlPRCnhk?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\">Videolla Sammontalon paternosterhissit toiminnassa. Ne ovat nyky\u00e4\u00e4n vain Turun kaupungin konsernihallinnon henkil\u00f6kunnan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Video: Riku Kauhanen.<br><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n paternosterhissit ovat useissa maissa kiellettyj\u00e4 turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4ysten tiukkenemisten vuoksi, ja jonkin aikaa aikeena oli korvata ne kaikki tavanomaisilla hisseill\u00e4. Esimerkiksi valtaosa Iso-Britannian herrahisseist\u00e4 on purettu. Usein hissionnettomuuksissa on ollut kyse tapauksista, joissa henkil\u00f6hisseiksi tarkoitettuja paternostereita on k\u00e4ytetty samalla tavaroiden kuljettamiseen. Suomen lis\u00e4ksi paternosterhissej\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 etenkin Alankomaissa, Saksassa, T\u0161ekeiss\u00e4 ja Unkarissa. Muissa maissa on joitakin yksitt\u00e4isi\u00e4 hissej\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa yh\u00e4 toimivia paternosterhissej\u00e4 on yhteens\u00e4 kuusi, joista Sammontalon hissi on ainut Helsingin ulkopuolella sijaitseva. Suomen tunnetuin paternosterhissi sijaitsee Eduskuntatalossa. Eduskuntatalon hissist\u00e4, niiden herraskaisesta vaivattomuudesta ja Is\u00e4 meid\u00e4n -rukouksesta tulee my\u00f6s hissityypin yksi lempinimi, \u201dherrahissi\u201d, mik\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s etenemist\u00e4 uralla poliittisin perustein.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Muut hissit ovat Osuusliike Elannon p\u00e4\u00e4konttorissa, Helsingin Stockmannilla, KELA:n talossa Nordenski\u00f6ldinkadulla sek\u00e4 entisess\u00e4 Osuustukkukaupan toimitalossa H\u00e4meenkatu 19:ss\u00e4. My\u00f6s vuonna 1936 valmistuneessa Pohjoismaiden Yhdyspankin p\u00e4\u00e4konttorissa Aleksanterinkadulla oli paternosterhissi. Sammontalon hissi on nyky\u00e4\u00e4n ainoastaan henkil\u00f6kunnan eli Turun kaupungin ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Riku Kauhanen<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Bryggman, Erik. <em>Keskin\u00e4isen Vakuutusyhti\u00f6 Sammon Keskustoimisto\/Turku<\/em>. Arkkitehti 3\/1939. s. 33\u201347.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Hissilehti<\/em> 3\/1939.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Sampo: Keskin\u00e4isen vakuutusyhti\u00f6 Sammon asiamieslehti<\/em>. 1.12.1938. Erikoisnumero.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Turun Sanomat<\/em> 24.7.2006 https:\/\/www.ts.fi\/uutiset\/1074135415 (k\u00e4ytetty 10.5.2026)<\/p>\n\n\n\n<p><em>Turunmaa<\/em> 3.4.1953.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitteleman, Yliopistonkadun ja Puolalankadun kulmassa sijaitsevan Keskin\u00e4isen vakuutusyhti\u00f6 Sammon talon rakennusty\u00f6t alkoivat vuonna 1936 ja rakennus valmistui parin vuoden kuluttua. Yhti\u00f6 muutti uusiin toimitiloihin toukokuussa 1938. Sammontalon suunnitteleminen ei ollut helppo teht\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 yhti\u00f6n hankkiman tontin Puolalankadun puolella korkeuseroa oli kadun jyrkkyyden takia kolme metri\u00e4. Rakennus poikkeaa ulkoisesti useista muista Bryggmanin Yliopistonkadun &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/05\/18\/sammontalon-paternosterhissit\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Sammontalon paternosterhissit<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[122,300,301,302],"class_list":["post-649","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-arkkitehtuuri","tag-bryggman-erik","tag-hissit","tag-sammontalo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/649","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=649"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/649\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":658,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/649\/revisions\/658"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=649"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=649"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=649"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}