{"id":659,"date":"2026-05-20T09:00:00","date_gmt":"2026-05-20T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=659"},"modified":"2026-05-15T11:50:50","modified_gmt":"2026-05-15T08:50:50","slug":"ravattulan-kirkko-suomen-varhaisimman-seurakuntaelaman-todistajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/05\/20\/ravattulan-kirkko-suomen-varhaisimman-seurakuntaelaman-todistajana\/","title":{"rendered":"Ravattulan kirkko Suomen varhaisimman seurakuntael\u00e4m\u00e4n todistajana"},"content":{"rendered":"\n

Kaarinan Ravattulassa, aivan nykyisen Turun kaupungin rajalla, on sijainnut pian 1100-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen rakennettu kirkko. Aurajoen tuntumassa sijaitseva pieni Ristim\u00e4ki-niminen moreenikumpu piti t\u00e4t\u00e4 salaisuutta sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n 2010-luvulle asti. Ennen arkeologisia kaivaustutkimuksia paikan nimen oletettiin liittyv\u00e4n hautauksiin. Tutkimuksissa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 m\u00e4ell\u00e4 oli jo ennen kirkon rakentamista pieni kalmisto, johon kyl\u00e4n v\u00e4ki hautasi vainajiaan 1000-luvulta l\u00e4htien. Kirkon rakentamisen my\u00f6t\u00e4 paikalle muodostui laajemman yhteis\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 aidattu kirkkopiha, jonka lepoon laskettiin useampi sata vainajaa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Ravattulan kirkko sijaitsee pienell\u00e4 peltojen ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4kumpareella Aurajoen l\u00e4heisyydess\u00e4 Kaarinassa. M\u00e4en keskell\u00e4 erottuu kirkon kivijalan ennallistus ja muistoristi.\u00a0 Kuva Juha Ruohonen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Ravattulan kirkkoa voidaan perustellusti pit\u00e4\u00e4 Suomen vanhimpana t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 l\u00f6ydettyn\u00e4 kirkollisen rakennuksen j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 \u201dSuomen vanhin kirkko\u201d todettiin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tekemiss\u00e4 kaivauksissa vuonna 2013. Puisesta rakennuksesta oli maan alla s\u00e4ilynyt luonnonkivinen perustus, jonka perusteella kirkko oli noin kymmenen metri\u00e4 pitk\u00e4 ja kuusi metri\u00e4 leve\u00e4. Siin\u00e4 oli kookkaampi runkohuone ja kapeampi kuoriosa, jonka it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsi alttari. Kyse oli niin kutsutusta kapeakuorisesta kirkosta, jollaisia rakennettiin Suomeen p\u00e4\u00e4asiassa 1100-luvulta 1300-luvun alkuun.<\/p>\n\n\n\n

Kirkon sijainti Aurajokilaakson syd\u00e4mess\u00e4 tekee siit\u00e4 tutkimuksellisesti erityisen merkitt\u00e4v\u00e4n. Varsinais-Suomen v\u00e4est\u00f6 oli omaksunut kristinuskon jo 1000-luvulla. Arkeologiset havainnot valaisevat alueen kirkollisen j\u00e4rjest\u00e4ytymisen varhaisinta ajanjaksoa tavalla, johon ei esimerkiksi kirjallisten l\u00e4hteiden puuttuessa ole voitu p\u00e4\u00e4st\u00e4 suoraan k\u00e4siksi. Ravattulan kohde osoittaa, ett\u00e4 kirkollinen el\u00e4m\u00e4 organisoitui Aurajokilaaksossa pieniksi paikallisseurakunniksi jo 1100-luvulla. Ilmi\u00f6 ajoittuu siis paljon varhaisemmaksi kuin aiemmin on ajateltu.<\/p>\n\n\n\n

Paikallisesti kirkko sijaitsi keskell\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nytt\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4. Aurajoki oli viereisen H\u00e4meen H\u00e4rk\u00e4tien tavoin t\u00e4rke\u00e4 kulku- ja yhdysreitti, jonka varrelle jokilaaksoon oli viimeist\u00e4\u00e4n rautakaudella syntynyt maataloudesta elantonsa saaneita vauraita asutuskeskittymi\u00e4. Ravattulan kirkkoa k\u00e4ytt\u00e4nyt yhteis\u00f6 koostui noin viiden toisiaan l\u00e4hell\u00e4 olevan kyl\u00e4n asukkaista. My\u00f6hemmin historiallisella ajalla kyl\u00e4t tunnettiin nimill\u00e4 Ravattula, Kausela, Littoinen, Kurala ja Haaga.<\/p>\n\n\n\n

Ravattulan kirkko ja kirkkomaa j\u00e4iv\u00e4t ilmi\u00f6n\u00e4 suhteellisen lyhytaikaisiksi, sill\u00e4 paikan k\u00e4ytt\u00f6 jatkui korkeintaan 1230- tai 1240-luvulle. Kirkon hylk\u00e4\u00e4minen voidaan liitt\u00e4\u00e4 laajempiin hallinnollisiin toimiin Suomen l\u00e4hetyshiippakunnan alueella. Vuonna 1229 annettu lupa piispanistuimen siirt\u00e4miseen johti maamme kirkollisen keskuksen syntymiseen Maarian Koroisiin, vain noin kolmen kilometrin et\u00e4isyydelle Ravattulasta. Samoihin aikoihin oli k\u00e4ynniss\u00e4 muitakin uudistuksia, jotka viimeist\u00e4\u00e4n johtivat laajojen pit\u00e4j\u00e4nseurakuntien syntyyn. Tarvetta pienille, muutamien kylien asukkaiden k\u00e4ytt\u00e4mille seutukirkoille ei uudessa pit\u00e4j\u00e4nseurakuntaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 en\u00e4\u00e4 ollut, vaan niist\u00e4 voitiin siirty\u00e4 laajoihin, kymmenien kylien yhdess\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4miin seurakuntiin.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin Ravattulan Ristim\u00e4ki muodostaa ainutlaatuisen muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6skohteen keskell\u00e4 historiallisesti kerrostunutta kulttuurimaisemaa. Kaivausten j\u00e4lkeen kirkkorakennuksen kivijalan ennallistuksen it\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n, kirkon alttarin alkuper\u00e4iselle paikalle, pystytettiin valkoinen risti. Tutkimusten perusteella t\u00e4ll\u00e4 paikalla oli jo l\u00e4pi keskiajan ollut puinen muistoristi, jonka perusteella m\u00e4ke\u00e4 oli ryhdytty kutsumaan Ristim\u00e4eksi.<\/p>\n\n\n\n

Juha Ruohonen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Juha Ruohonen: Ravattulan Ristim\u00e4ki ja Aurajokilaakson varhaisin seurakunnallinen j\u00e4rjest\u00e4ytyminen. Karhunhammas 22.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaarinan Ravattulassa, aivan nykyisen Turun kaupungin rajalla, on sijainnut pian 1100-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen rakennettu kirkko. Aurajoen tuntumassa sijaitseva pieni Ristim\u00e4ki-niminen moreenikumpu piti t\u00e4t\u00e4 salaisuutta sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n 2010-luvulle asti. Ennen arkeologisia kaivaustutkimuksia paikan nimen oletettiin liittyv\u00e4n hautauksiin. Tutkimuksissa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 m\u00e4ell\u00e4 oli jo ennen kirkon rakentamista pieni kalmisto, johon kyl\u00e4n v\u00e4ki hautasi vainajiaan 1000-luvulta l\u00e4htien. Kirkon … Jatka lukemista Ravattulan kirkko Suomen varhaisimman seurakuntael\u00e4m\u00e4n todistajana<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[303,14],"tags":[307,147,305,306,20,308,304],"class_list":["post-659","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1100-luku","category-1200-luku","tag-arkeologia","tag-hautausmaat","tag-keskiaika","tag-kirkot","tag-koroinen","tag-ravattula","tag-ristiretkiaika"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/659","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=659"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/659\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":661,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/659\/revisions\/661"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=659"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=659"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=659"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}