![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/05\/Toropainen_Turun-linnan-vankeja-1500-luvulla.jpg\")
Turun linnassa laadittiin vuodesta 1569 s\u00e4ilyneet viikoittaiset henkikirjat, joihin merkittiin kaikki linnan ruoissa olleet henkil\u00f6t, my\u00f6s vangit. Osa vangeista mainittiin nimelt\u00e4 ja kotipaikan mukaan. 1610-luvun lopulta l\u00e4htien n\u00e4m\u00e4 linnan henkikirjat puuttuvat asiakirjoista, joten vankim\u00e4\u00e4r\u00e4n kehityst\u00e4 ei ole mahdollista seurata kyseisell\u00e4 vuosisadalla. Yleisimmin linnassa istui vain v\u00e4h\u00e4n vankeja kerrallaan, toisinaan ei ket\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi vuonna 1584 linnassa joutuivat majailemaan viisi ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 poliittista vankia. Muut olivat paikallisia ja syytettyin\u00e4 rikoksista. Seitsem\u00e4n ensimm\u00e4isen tilikuukauden aikana rikoksista mainitaan huoruus viisi kertaa, miestappo kaksi kertaa, tappelu kolme kertaa, varkaus ja noituus kerran. Vain yksi vanki oli nainen, joka oli syyllistynyt huoruuteen naapurin is\u00e4nn\u00e4n kanssa. Seitsem\u00e4n lemulaista talonpoikaa vietti huhtikuussa parisen viikkoa linnan suojissa pahoinpidelty\u00e4\u00e4n kuninkaallisen majesteetin rengin. Rikollisten kotipaikoiksi mainitaan Lemu, Loimaa, Maaria, Myn\u00e4m\u00e4ki, Nauvo, Parainen, Satava ja Sauvo.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1597 vangit mainittiin vain ryhm\u00e4n\u00e4 ja heit\u00e4 oli kerrallaan 3\u250031. L\u00e4hes kaikki olivat talvella 1597 Nuijasodassa vangiksi j\u00e4\u00e4neit\u00e4 talonpoikia Uudeltamaalta, H\u00e4meest\u00e4 ja Pohjanmaalta. Alkuvuodesta 1598 vankeja oli linnassa vain muutama. Kotoisin he olivat Liedon Vintalasta, Somerolta ja Taivassalosta ja heid\u00e4n ammatteinaan mainitaan kirjuri, nimismies, py\u00f6r\u00e4ntekij\u00e4 ja teini eli koulupoika. Kes\u00e4n alussa linnaan tuotiin vangittuna kolme romania, joiden oli kielletty\u00e4 liikkua Ruotsin valtakunnan alueella. Kes\u00e4ll\u00e4 vankien m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi, kun linnassa oli kerrallaan seitsem\u00e4st\u00e4 kahdeksaan sotilasta. Syksyll\u00e4 herttua Kaarlen kannattajia saatiin lis\u00e4\u00e4 kiinni Ahvenanmaalla ja heid\u00e4t tuotiin linnaan. Sotilaita syytettiin ry\u00f6stelyst\u00e4, kuningas Sigismundin panettelusta ja herttua Kaarlen seuraamisesta.<\/p>\n\n\n\n
Tilikauden 1599 vankim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli Turun linnassa suurimmillaan joulukuussa, jolloin heit\u00e4 oli 19. Vankeina mainitaan Upplannin rykmentin ratsumiehi\u00e4 ja leskikuningattaren palvelijoita, jotka olivat sotavankeja. Sen sijaan Hagan rouva Cecilian kolme renki\u00e4 lienee syyllistynyt rouvansa omaisuuden varastamiseen levottoman ajan turvin. My\u00f6s vankien kotipaikat ovat laajalta alueelta; Ahvenanmaa, Nauvon Hanslax, Paraisten Granvik, Perni\u00f6, Pohjanmaa, Ruotsi, Skoone ja Vehmaa. Poikkeuksellinen vanki oli vuoden alussa linnaan tuotu pohjalainen Brusius Henriksson, joka nukahti Jumalassa 10. maaliskuuta kello yhdeks\u00e4n ja kymmenen v\u00e4lill\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Kuten mainittu, vankeus linnassa oli yleens\u00e4 tutkintavankeutta, eik\u00e4 vangin ollut tarkoitus menehty\u00e4 siell\u00e4. Poikkeuksellisia olivat my\u00f6s vankeuden syyt, sill\u00e4 kaksi skoonelaista ratsumiest\u00e4 joutui vankeuteen harjoitettuaan Turun kaupungissa v\u00e4kivaltaa, ulvilalainen vaimo oli murhannut toisen vaimon ja Korppoon Lomin Ingel Hansson oli sortunut rosvoamaan toisen miehen laivan. Linnan vankilassa sai pit\u00e4\u00e4 hoviaan my\u00f6s skoonelainen hovimies.<\/p>\n\n\n\n
Herttua Kaarlen voitettua valtataistelun oli tilivuoden 1600 seitsem\u00e4nnell\u00e4 viikolla vankeja linnassa l\u00e4hes 60, mukana piispa ja useita aatelismiehi\u00e4, sotilaita ja virkamiehi\u00e4. Tilikaudella linnaan virtasi jatkuvasti vankeja tutkintavankeuteen syytettyn\u00e4 v\u00e4kivallanteoista ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4 puheista levottomien vuosien aikana. Vankien m\u00e4\u00e4r\u00e4 pieneni ja j\u00e4ljelle j\u00e4iv\u00e4t todellisen rikoksen tehneet. Kokem\u00e4en kirkkoherra herra Hans tuotiin linnaan 14. tammikuuta ja h\u00e4nen vankeutensa kesti useita kuukausia. Esimerkiksi vankiluettelossa mainitut Johan Fleming ja Hartvig Henriksson mestattiin syksyll\u00e4 1600, ja heid\u00e4t mainitaan Turun tuomiokirkon haudattujen luettelossa, sill\u00e4 he saivat hautauksen kirkkoon herttua Kaarlen luvalla. Vuoden 1600 kuluessa yleistyv\u00e4t my\u00f6s velkavankeuteen asetetut.<\/p>\n\n\n\n
Vuosien 1609\u250010 Turun linnan manttaaliluettelo kertoo karua kielt\u00e4 sota-ajasta. Suurin osa linnassa s\u00e4ilytetyist\u00e4 vangeista oli joko oman valtakunnan sotajoukoissa rikoksia tehneit\u00e4 tai niist\u00e4 karanneita miehi\u00e4. Vankilassa asusti l\u00e4hes koko vuoden kapteeni Mickel Bagge. Lis\u00e4ksi vangittuina oli kerrallaan kuusi ratsumiest\u00e4, jotka olivat karanneet ruotsalaisista joukko-osastostaan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Tammikuusta helmikuuhun siell\u00e4 s\u00e4ilytettiin kahta puolalaista vankia ja kes\u00e4kuusta marraskuuhun kahta liivinmaalaista vankia. Lokakuussa joukkoon liittyi tallinnalainen porvari. Siviilivankeja oli m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n. Heid\u00e4t oli tuomittu ainakin tappelusta ja miestaposta. Kotoisin he olivat Kankaisista, Loimaalta, Naantalista, Paraisilta, Savosta, Turusta ja Yl\u00e4-Satakunnasta. Linnassa istuvalla Porvoon entisell\u00e4 voudilla oli mahdollisesti selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tilej\u00e4 kruunun kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kansallisarkisto, Helsinki (KA)<\/p>\n\n\n\n KA 1428, Turun linnan tilikirja 1584, 1\u250061; KA 1569, Turun linnan tilikirja 1597, 12\u250026; KA 1574, Turun linnan tilikirja 1598, 84\u2500103v; KA 1579, Turun linnan tilikirja 1599, 66\u250089; KA 1585, Turun linnan tilikirja 1600, 10\u250019; KA 1713, Turun linnan tilikirja 1609\u25001610, 47\u250069v.<\/p>\n\n\n\n Nikula, Oscar ja Sigrid 1987: Turun kaupungin historia I\u2500II 1521\u25001600. Turku.<\/p>\n\n\n\n Ruuth, J. W. 1916: \u00c5bo stads historia under medeltiden och 1500-talet III. Helsingfors.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kruunun linnat olivat keskiajalta 1900-luvulle luonnollisia vankiloita. Linnaan p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 edelsi rikos. Vankeuden syyt jakautuivat kolmeen suurempaan ryhm\u00e4\u00e4n: poliittiseen vankeuteen, rikosten tuomioita edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n tutkintavankeuteen ja velkavankeuteen. N\u00e4m\u00e4 my\u00f6s erosivat toisistaan huomattavasti. Poliittiset vangit olivat niit\u00e4, jotka saivat lukea tiilenp\u00e4it\u00e4 pisimp\u00e4\u00e4n, jopa vuosikymmeni\u00e4. Jo 1600-luvulla heid\u00e4n joukkoonsa ilmaantui muitakin elinkautisvankeja, tosin harvakseltaan. Velkavankeutta k\u00e4ytettiin, kun tuomittu ei … Jatka lukemista Turun linnan vankeja 1500-luvulla<\/span>