{"id":678,"date":"2026-05-27T09:00:00","date_gmt":"2026-05-27T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=678"},"modified":"2026-05-24T12:09:05","modified_gmt":"2026-05-24T09:09:05","slug":"chorellia-kaupunginteatterissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/05\/27\/chorellia-kaupunginteatterissa\/","title":{"rendered":"Chorellia Kaupunginteatterissa"},"content":{"rendered":"\n

Suomenruotsalainen kirjailija Walentin Chorell (1912\u20131983) oli l\u00e4ht\u00f6isin Turun kupeesta Nummenpakalta, josta h\u00e4n tosin muutti varhain Helsinkiin. Tuottelias kirjailija julkaisi yli sata teosta proosaa, runoutta, kuunnelmia ja n\u00e4ytelmi\u00e4. Chorellista tuli nopeasti helsinkil\u00e4isten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden lemmikki, jonka tie vei ruotsinkielisilt\u00e4 estradeilta my\u00f6s suomenkielisille.<\/p>\n\n\n\n

Sotien j\u00e4lkeen kotimaiseen n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuteen kaivattiin ihmisen sis\u00e4ismaailmojen tulkitsijoita. Sellaiseksi Chorell tunnustettiin. Kirjailijaa kiitettiin ihmiskuvien kaksoisvalotuksesta, jolla h\u00e4n kuroi yhteen hahmojensa my\u00f6t\u00e4tuntoa ker\u00e4\u00e4v\u00e4n surkeuden ja avuttomuuden.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kansallisteatterin apulaisjohtaja Jack Witikka ja Walentin Chorell. Kuva: Suomen Kuvalehti<\/em> 17\/1957, 21.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

H\u00e4ilyvien identiteettien kuvaajan tuotanto l\u00f6ysi paikkansa turkulaisilla n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4. \u00c5bo Svenska Teatern esitti kirjailijan esikoisn\u00e4ytelm\u00e4n vuonna 1950 ja v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin yksin\u00e4yt\u00f6ksisen kuvaelman nimelt\u00e4 Haman<\/em>. Vaikka Chorell tuli tunnetuksi hymytt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ihmisen rikkonaisuuden tulkitsijana, Turun Kaupunginteatteri esitteli h\u00e4net maaliskuussa 1957 komedialla \u00c4iditt\u00f6m\u00e4t<\/em>, jossa dramaatikko kokeili absurdia huumoria.<\/p>\n\n\n\n

Teatterinjohtaja Jouko Paavola kutsui esityst\u00e4 varten ohjaajavierailulle Eine Laineen, joka mittavan teatteriuransa ohella oli tuttu radiosarja Suomisen perheen<\/em> mummona. Er\u00e4s turkulaiskriitikko ep\u00e4ili, oliko viisasta esitell\u00e4 Chorell kevyesti ja uhrata ohjaajavierailu komedian alttarille. Syy t\u00e4h\u00e4n oli kuitenkin ilmeinen. Jack Witikan ohjaama \u00c4iditt\u00f6m\u00e4t<\/em> oli ollut Kansallisteatterin pienell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 suurmenestys, joka oli tuohon menness\u00e4 myyty loppuun 60 kertaa. Hieman my\u00f6h\u00e4isempi Witikan ohjaama elokuvaversio ei ylt\u00e4nyt n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6tulkinnan kaltaiseen menestykseen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Turun Kaupunginteatterin \u00c4iditt\u00f6mien<\/em> p\u00f6lv\u00e4stit mammanpojat. Hemmo Airamo professorina ja Taito M\u00e4kel\u00e4 h\u00e4nen poikanaan. Kuva teoksesta Teatteria Turussa 1940-luvulta 1970-luvulle<\/em>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta draaman juoni tuntuu asenteelliselta ja k\u00f6mpel\u00f6lt\u00e4. Keski-ik\u00e4inen miesprofessori ja h\u00e4nen aikamiespoikansa havahtuvat siihen, ett\u00e4 perheen laiminly\u00f6ty \u00e4iti on kadonnut j\u00e4lki\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Aikalaisyleis\u00f6 n\u00e4ki asetelman viihdytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, ja n\u00e4ytelm\u00e4 saavutti suosiota my\u00f6s Turussa. Turun Sanomien<\/em> kriitikko Teppo Samooja tiivisti ensi-ilta-arvioonsa:<\/p>\n\n\n\n

\u201dEine Laineen ohjaajavierailu oli t\u00e4ysi menestys. H\u00e4n oli saanut esitykseen eritt\u00e4in osuvan s\u00e4vyn, ryyditt\u00e4nyt sen r\u00e4iskyvin \u00e4lypanoksin, antanut tapahtumille pirte\u00e4n temperamenttisen kulun sek\u00e4 tavoittanut n\u00e4ytelm\u00e4n huumorin aitona.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Samooja osui oikeaan toppuutellessaan, ett\u00e4 kokeilu farssilla merkitsi kirjailijalle \u201dlepotaukoa parempien t\u00f6iden lomassa\u201d. Turun Kaupunginteatteri jatkoi kirjailijan vakavalla tuotannolla. Vuoteen 1965 menness\u00e4 Kaupunginteatteri esitti \u00c4iditt\u00f6mien<\/em> j\u00e4lkeen viisi Chorellin n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4. Sen j\u00e4lkeen ihmismielen riitasointujen paikantaja katosi Kaupunginteatterin ohjelmistosta. Seitsem\u00e4nkymment\u00e4luvulla kaikui moite, ett\u00e4 kirjailijan t\u00f6ist\u00e4 puuttui yhteiskunnallinen n\u00e4k\u00f6kulma. Ajat ja yleis\u00f6n toiveet olivat muuttuneet, vaikka tarkkaan katsottaessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhteiskuntaluokat teoksissa n\u00e4kyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Paavo Oinonen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

E\u2013o L\u2013n [Eino Lehtinen]: \u00c4iditt\u00f6m\u00e4t \u2013 Turun Kaupunginteatterissa. Uusi P\u00e4iv\u00e4<\/em> 3.3.1957.<\/p>\n\n\n\n

Lindberg, Petter: Chorell, Walentin. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu<\/em>. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997\u2013 [viitattu 14.5.2026].<\/p>\n\n\n\n

T. S-ja [Teppo Samooja]: Walentin Chorell: \u00c4iditt\u00f6m\u00e4t. Turun Sanomat<\/em> 3.3.1957.<\/p>\n\n\n\n

Terho, Henri, Oinonen, Paavo ja Ylitalo, Jan-Erik: Teatteria Turussa 1940-luvulta 1970-luvulle<\/em>. k&h, Turku 2006.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomenruotsalainen kirjailija Walentin Chorell (1912\u20131983) oli l\u00e4ht\u00f6isin Turun kupeesta Nummenpakalta, josta h\u00e4n tosin muutti varhain Helsinkiin. Tuottelias kirjailija julkaisi yli sata teosta proosaa, runoutta, kuunnelmia ja n\u00e4ytelmi\u00e4. Chorellista tuli nopeasti helsinkil\u00e4isten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6iden lemmikki, jonka tie vei ruotsinkielisilt\u00e4 estradeilta my\u00f6s suomenkielisille. Sotien j\u00e4lkeen kotimaiseen n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuuteen kaivattiin ihmisen sis\u00e4ismaailmojen tulkitsijoita. Sellaiseksi Chorell tunnustettiin. Kirjailijaa kiitettiin ihmiskuvien kaksoisvalotuksesta, … Jatka lukemista Chorellia Kaupunginteatterissa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[165,317,90,26,316],"class_list":["post-678","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-abo-svenska-teatern","tag-chorell-walentin","tag-samooja-teppo","tag-teatteri","tag-turun-kaupunginteatteri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/678","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=678"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/678\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":681,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/678\/revisions\/681"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=678"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=678"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=678"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}