{"id":684,"date":"2026-05-29T09:00:00","date_gmt":"2026-05-29T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=684"},"modified":"2026-05-28T22:53:49","modified_gmt":"2026-05-28T19:53:49","slug":"riemun-siivittama-kevat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/05\/29\/riemun-siivittama-kevat\/","title":{"rendered":"Riemun siivitt\u00e4m\u00e4 kev\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n

Millaiselta n\u00e4ytti turkulaisnuoren kev\u00e4t 170 vuotta sitten, toukokuussa 1856? Joitakin aavistuksia antaa kahdeksantoistavuotiaan Josef Julius Wecksellin ensimm\u00e4inen julkaistu runo, joka ilmestyi \u00c5bo Underr\u00e4ttelseriss\u00e4 <\/em>13.5.1856.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
J. J. Wecksellin runo \u00c5bo Underr\u00e4ttelseriss\u00e4 <\/em>13.5.1856.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Runossaan \u201dFrid och v\u00e5r\u201d, Rauha ja kev\u00e4t, Wecksell kuvaa kev\u00e4\u00e4n peruspiirteit\u00e4 kuten muuttolintujen paluuta, kukkaan puhkeavaa luontoa ja veneen viirin iloista liehuntaa. Mutta runolla oli my\u00f6s poliittinen sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4: Krimin sota oli juuri p\u00e4\u00e4ttynyt, ja nimimerkill\u00e4 \u2013s \u2013l kirjoittanut nuori runoilija ylisti sit\u00e4, ett\u00e4 ukkospilvet olivat v\u00e4istyneet Suomen ylt\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Suomi oli Ven\u00e4j\u00e4n keisarin alainen suuriruhtinaskunta, ja Ven\u00e4j\u00e4n imperiumi oli ajautunut monivuotiseen sotaan Osmanien valtakuntaa, Ranskaa ja Britanniaa vastaan. Sodan p\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli Krimin ja Balkanin niemimailla, mutta my\u00f6s It\u00e4meri oli saanut siit\u00e4 osansa.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026 Euroopan sota on n\u00e4kynyt Suomessa satunnaisina harhautuneina drooneina, 1850-luvun taisteluista oli muistuttanut uhka merelt\u00e4. Liittoutunut brittil\u00e4is-ranskalainen laivasto oli h\u00e4vitt\u00e4nyt Ahvenanmaata \u2013 t\u00e4st\u00e4 nimitys \u201dOolannin sota\u201d \u2013 ja my\u00f6s Hanko, Tammisaari, Kokkola ja Turku olivat olleet uhattuina.<\/p>\n\n\n\n

Merta oli miinoitettu \u2013 kyseess\u00e4 oli oman aikansa uusi, tehokas sotateknologia. Tavallinen asujaimisto niin Turussa kuin muissa rannikkokaupungeissa oli varautunut pahimpaan. Nuoren Wecksellin teini-ik\u00e4\u00e4 oli siis varjostanut ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen sodan uhka. Mutta nyt rauha oli solmittu, ja aloitteleva runoilija ilmaisi kiitollisuutensa siit\u00e4, ett\u00e4 myrskypilvi oli kohdellut Suomea varsin lemp\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Wecksellin runoilijan ura jatkui \u00c5bo Underr\u00e4ttelser<\/em>in sivuilla ja my\u00f6hemmin muissakin julkaisuissa. H\u00e4n siirtyi vuonna 1858 opiskelemaan Helsinkiin, ja opiskelutoveri Emil Nervander muisteli h\u00e4nt\u00e4 iloisena ja lahjakkaana nuorukaisena.<\/p>\n\n\n\n

Wecksell rakasti Shakespearea ja oli jo kouluaikoinaan luonnostellut n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, josta my\u00f6hemmin tuli tragedia Daniel Hjort. <\/em>Tuo vuonna 1862 valmistunut murhen\u00e4ytelm\u00e4 kuvaa 1590-luvun opiskelijapoikaa, historiallista mutta Wecksellin tarinassa uuden perhetaustan saanutta nuorukaista, joka joutuu nuijasodan valtakamppailujen keskelle.<\/p>\n\n\n\n

Tarina k\u00e4sitteee Hamletin hengess\u00e4 kostoa ja ep\u00e4r\u00f6inti\u00e4 sek\u00e4 nuoren miehen her\u00e4\u00e4mist\u00e4 siihen, ett\u00e4 h\u00e4n onkin suomalaista sukujuurta ja velvoitettu kostamaan kansansa kokeman v\u00e4\u00e4ryyden.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ytelm\u00e4n valmistuessa Weckselli\u00e4 piinasivat jo mielenterveysongelmat, jotka veiv\u00e4t h\u00e4nen luomiskykyns\u00e4, mutta \u00c5bo Nation vaalii h\u00e4nen muistoaan viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ja osakuntakokous aloitetaan aina Wecksellin runolla. \u00c5bo Akademin kirjaston edustalla puolestaan on h\u00e4nen alakuloiseksi kuvattu patsaansa.<\/p>\n\n\n\n

Wecksellin varhaisissa runoissa ei kuitenkaan ollut viel\u00e4 merkkej\u00e4 t\u00e4st\u00e4 synkk\u00e4mielisyydest\u00e4, vaan h\u00e4n katsoi valoisasti tulevaisuuteen ja ylisti riemun siivitt\u00e4m\u00e4\u00e4 kev\u00e4n juhlaa. H\u00e4nen nuorekas runoilijan \u00e4\u00e4nens\u00e4 voi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 nykyajassakin tunnistettavia tuntoja ja kokemuksia \u2013 huolia ja sodan varjoa, mutta my\u00f6s kev\u00e4\u00e4n mukanaan tuomaa toivoa.<\/p>\n\n\n\n

Anu Lahtinen<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston historian professori, Turun yliopiston dosentti ja \u00c5bo Nationin inspehtori.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet ja kirjallisuus::<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Underr\u00e4ttelser <\/em>13.5.1856 https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/361768?page=3<\/a><\/p>\n\n\n\n

Auvinen, Eero. Krimin sota, Ven\u00e4j\u00e4 ja suomalaiset. <\/em>V\u00e4it\u00f6skirja. Turun yliopisto 2015. https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-29-5881-8<\/a>   <\/p>\n\n\n\n

Emil Nervander. Blad ur Finlands kulturhistoria. <\/em>Wenzel Hagelstams f\u00f6rlag 1900. (Aiempi versio kirjoituksesta ”Wecksells f\u00f6rsta framtr\u00e4dande som skald” ilmestynyt L\u00f6rdagsqv\u00e4llen <\/em>15.12.1888 https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/aikakausi\/binding\/780650?page=5<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ruotsinkielinen rinnakkaisteksti ilmestynyt \u00c5bo Underr\u00e4ttelser <\/em>25.5.2026
https:\/\/www.abounderrattelser.fi\/artikel\/jubel-pa-vingar-av-frojd\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Numers-Ekman, Katarina von. Wecksell, Josef Julius (1838-1907). Biografiskt Lexikon f\u00f6r Finland <\/em>(webbpublicering 2014).<\/em> http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:sls-4600-1416928957206<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Millaiselta n\u00e4ytti turkulaisnuoren kev\u00e4t 170 vuotta sitten, toukokuussa 1856? Joitakin aavistuksia antaa kahdeksantoistavuotiaan Josef Julius Wecksellin ensimm\u00e4inen julkaistu runo, joka ilmestyi \u00c5bo Underr\u00e4ttelseriss\u00e4 13.5.1856. Runossaan \u201dFrid och v\u00e5r\u201d, Rauha ja kev\u00e4t, Wecksell kuvaa kev\u00e4\u00e4n peruspiirteit\u00e4 kuten muuttolintujen paluuta, kukkaan puhkeavaa luontoa ja veneen viirin iloista liehuntaa. Mutta runolla oli my\u00f6s poliittinen sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4: Krimin sota oli … Jatka lukemista Riemun siivitt\u00e4m\u00e4 kev\u00e4t<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[320,321,319],"class_list":["post-684","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-kevat","tag-krimin-sota","tag-wecksell-j-j"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/684","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=684"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/684\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":688,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/684\/revisions\/688"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=684"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=684"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=684"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}