{"id":689,"date":"2026-06-01T18:56:23","date_gmt":"2026-06-01T15:56:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=689"},"modified":"2026-06-01T18:56:24","modified_gmt":"2026-06-01T15:56:24","slug":"turun-oma-messukirja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/06\/01\/turun-oma-messukirja\/","title":{"rendered":"Turun oma messukirja"},"content":{"rendered":"\n

Turun keskiaikaisessa hiippakunnassa oli ilmeinen ongelma: papit olivat hankkineet liturgisia k\u00e4sikirjoituksia kuka mist\u00e4kin, mik\u00e4 tarkoitti ett\u00e4 hiippakunnan jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oli sis\u00e4ll\u00f6llist\u00e4 variaatiota. Piispa Konrad Bitz (piispana 1460\u20131489) vaikuttaa tarttuneen ongelmaan tehokkaimmin aikana, jolloin jo saattoi turvautua painokoneen apuun. <\/em>1400-luvun lopulta s\u00e4ilyneiden Missale-k\u00e4sikirjoituskatkelmien runsaudesta on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 h\u00e4n aikaansai hiippakunnan suuren liturgisen yhten\u00e4ist\u00e4mishankeen. Bitz mahdollisesti teki seurakuntien puolesta yhteistilauksen lyypekkil\u00e4iselle kirjanpainajalle Bartholomeus Gothanille, joka painoi Missale Aboensena<\/em> tunnetun teoksen Lyypekiss\u00e4 vuonna 1488. T\u00e4m\u00e4 Missale Aboense<\/em>na tunnettu, Turun hiippakunnan oma messukirja, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tekstit ja ohjeita messun viett\u00e4miseen kalenterivuoden mukaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Missale Aboensen aloituskuva, vesiv\u00e4rikopio Museovirastossa. Kuva: Finna.fi<\/a>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Missale Aboensen<\/em> alkulauseet, jotka kirjan tilaaja piispa Bitz on muotoillut, antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 painettu messu perustui Turun hiippakunnassa vakiintuneelle liturgiselle kaavalle. Uuden painetun kirjan tavoitteena oli Bitzin tekstin mukaan korjata ja yhdenmukaistaa eri seurakunnissa vallinneita, ilmeisen vaihtelevia messuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Painetun aineiston lis\u00e4n\u00e4 oli edelleen k\u00e4sikirjoituslis\u00e4yksi\u00e4, jotka voivat viitata tarpeeseen muokata liian yleisest\u00e4 liturgisesta kulttuurista tulevaa traditiota vastaamaan hiippakunnan omintakeisia piirteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Missale Aboense<\/em> -kirjassa on jotakin merkkej\u00e4, jotka viittaavat siihen, ett\u00e4 tekstikokonaisuutta on muokattu juuri Turun hiippakuntaan sopivaksi, kuten kirjan aloitussivu, sit\u00e4 seuraava kalenteri, osio \u201dKuningaskunnan patronusten juhlap\u00e4iv\u00e4\u00e4n\u201d (De festo patronorum regni<\/em>) ja sekvenssit \u201dpro ecclesia aboensis\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Aloitussivua hallitsee puupiirros, johon on kuvattu hiippakunnan suojeluspyhimys Henrik sek\u00e4 h\u00e4nen seuranaan itse piispa Konrad Bitz ja tuomiorovasti Magnus Nicolai Stjernkors (Maunu S\u00e4rkilahti). Kalenterin tunnistaa hiippakunnalle tehdyksi etenkin kahdesta siihen merkityst\u00e4 juhlasta: tuomiokirkon pyhitt\u00e4misjuhlasta (Dedicatio ecclesie<\/em>) ja Pyh\u00e4n Henrikin translaatiop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 (Translatio Henrici<\/em>), jotka ovat per\u00e4kk\u00e4isin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 17. ja 18. kes\u00e4kuuta. Kuningaskunnan suojeluspyhimykille nimikoidussa osassa suurin osa on yleisi\u00e4 pohjoismaisia pyhimyksi\u00e4, eik\u00e4 erityisesti Ruotsin valtakuntaan yhdistett\u00e4vi\u00e4. Turun tuomiokirkolle nimetty osio ei sek\u00e4\u00e4n vaikuta kovin erityiselt\u00e4; se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tyypilliset dominikaanis\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan liturgiassa k\u00e4ytetyt, suositut laulut. <\/p>\n\n\n\n

Matti Parvio onkin esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 Missale Aboense<\/em> -painoksen viimeisen osion otsikkoon olisi vain lis\u00e4tty viimeiseksi sanat pro ecclesia Aboensis<\/em>. Kysymykseen miksi n\u00e4in on tehty ja miksi sekvenssit haluttiin omistaa juuri tuomiokirkolle, ei ole vastausta. Ehk\u00e4 messukirjan lopussa haluttiin palata sen alussa luotuun illuusioon Turun hiippakunnan omasta liturgiasta: olihan puupiirroksen kunniapaikalla Turun hiippakunnan suojeluspyhimys Henrik k\u00e4dess\u00e4\u00e4n kirja ja jaloissaan murhamies Lalli.<\/p>\n\n\n\n

Marika R\u00e4s\u00e4nen <\/p>\n\n\n\n

Teksti pohjautuu teokseen Sari Katajala-Peltomaa, Anna-Stina H\u00e4gglund, Sofia Lahti ja Marika R\u00e4s\u00e4nen, Pyhimys naapurissa. Kuinka uskoa elettiin ja koettiin keskiajan Suomessa<\/em>. Gaudeamus 2026.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun keskiaikaisessa hiippakunnassa oli ilmeinen ongelma: papit olivat hankkineet liturgisia k\u00e4sikirjoituksia kuka mist\u00e4kin, mik\u00e4 tarkoitti ett\u00e4 hiippakunnan jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oli sis\u00e4ll\u00f6llist\u00e4 variaatiota. Piispa Konrad Bitz (piispana 1460\u20131489) vaikuttaa tarttuneen ongelmaan tehokkaimmin aikana, jolloin jo saattoi turvautua painokoneen apuun. 1400-luvun lopulta s\u00e4ilyneiden Missale-k\u00e4sikirjoituskatkelmien runsaudesta on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 h\u00e4n aikaansai hiippakunnan suuren liturgisen yhten\u00e4ist\u00e4mishankeen. Bitz mahdollisesti teki seurakuntien … Jatka lukemista Turun oma messukirja<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[33],"tags":[322,324,323,325,326],"class_list":["post-689","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1400-luku","tag-bitz-konrad","tag-kirjapainotaito","tag-missale-aboense","tag-pyha-henrik","tag-turun-hiippakunta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/689","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=689"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/689\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":691,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/689\/revisions\/691"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=689"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=689"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=689"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}