{"id":712,"date":"2026-06-08T09:00:00","date_gmt":"2026-06-08T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=712"},"modified":"2026-06-07T23:16:54","modified_gmt":"2026-06-07T20:16:54","slug":"kolmas-kerta-toden-sanoo-turku-ja-raitiotie-osa-1-turun-hevosraitiotie-1890-1892","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/06\/08\/kolmas-kerta-toden-sanoo-turku-ja-raitiotie-osa-1-turun-hevosraitiotie-1890-1892\/","title":{"rendered":"Kolmas kerta toden sanoo \u2013 Turku ja raitiotie, osa 1: Turun hevosraitiotie 1890\u20131892"},"content":{"rendered":"\n<p>Maanantaina 18. toukokuuta 2026 Turun kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 Turkuun rakennetaan raitiotie. Toisin kuin Tampereella Turkuun rakennettava raitiotie ei tule olemaan ensimm\u00e4inen laatuaan: ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Turussa s\u00e4hk\u00f6raitiotiell\u00e4 p\u00e4\u00e4si matkustamaan jouluna 1908, ja sit\u00e4 ennen Suomen ensimm\u00e4inen hevosraitiotie ehti liikenn\u00f6id\u00e4 Turussa 1890\u20131892. Raitiovaunut liikkuivat Turussa aina vuoteen 1972, jolloin tiet haluttiin vapauttaa vauhdilla kasvaneelle yksityisautoilulle. Turku voi siis pit\u00e4\u00e4 Suomen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 niin raitiovaunuliikenn\u00f6inniss\u00e4, sen lopettamisessa kuin uudelleen k\u00e4ynnist\u00e4misess\u00e4kin. Raitiotiell\u00e4 on sattunut sek\u00e4 tapahtunut, ja se on ollut n\u00e4kyv\u00e4 osa kaupunkikuvaa, joten on hyv\u00e4 tutustua hieman julkisen liikenteen ja Turun menneeseen yhteiseen matkaan samoilla kiskoilla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kreivi August Armfeltilla oli lennokas idea: Turkuun tulisi saada hevosraitiotie. Nuoren kreivin vimma tarttui my\u00f6s Turun kaupunginvaltuustoon, ja Turkuun alettiin rakentaa raitiotielinjoja heti samaisena vuonna 1889. Jos nyt Turkua on syytetty jahkailusta raitiotiep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kanssa, oli henki toinen 137 vuotta sitten: p\u00e4\u00e4t\u00f6s eteni \u201denn\u00e4tyksellisen nopeasti\u201d byrokratian rattaissa.<em> \u00c5bo Tidning<\/em> kertoi 29.4.1890, ett\u00e4 viisi ensimm\u00e4ist\u00e4 raitiovaunua oli matkalla Tukholmasta Turkuun. Vaunuihin mahtui lehden tietojen mukaan 17 ihmist\u00e4 istumaan ja viisi seisomaan vaunun takaosaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"710\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Landesmaki_Kolmaskertatodensanoo1-1024x710.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-713\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Landesmaki_Kolmaskertatodensanoo1-1024x710.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Landesmaki_Kolmaskertatodensanoo1-300x208.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Landesmaki_Kolmaskertatodensanoo1-768x532.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Landesmaki_Kolmaskertatodensanoo1-1536x1065.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Landesmaki_Kolmaskertatodensanoo1-2048x1420.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Turun hevosvetoinen raitiotie Turun Linnankadulla. Turun kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Ei kulunutkaan kuin vajaa viikko, kun raitiovaunut l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle sunnuntaina 4.5.1890. <em>\u00c5bo Underr\u00e4ttelser<\/em> kertoo raitiotien kuljettaneen \u201dluonnollisesti uteliaita\u201d matkustajia t\u00e4ysin vaunuin aamusta iltaan. Matkaa pystyi taivaltamaan vain Kauppiaskadulta Varvintorille. <em>\u00c5bo Tidning<\/em> kertoi \u201dkauniiden vaunujen\u201d ker\u00e4nneen 2 100 matkustajaa 25 pennin hintaiselle kierrokselle ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n lukuisten kadulle ker\u00e4\u00e4ntyneiden silm\u00e4parien tarkkaillessa. Hinta laskettiin 15 penniin jo viikon kuluttua, ja kuun loppuun menness\u00e4 tulivat myyntiin alennus- ja vuosiliput.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Raitiotie ei osoittautunut kuitenkaan kannattavaksi, ja liikenn\u00f6inti loppui lokakuussa 1892. Tuloja oli kyll\u00e4 tullut lipuista, mutta menoja kertyi enemm\u00e4n. Osakeyhti\u00f6 pyysi rahallista tukea kaupungilta joulukuussa 1892, mutta ei sit\u00e4 saanut. Vaunut olivat <em>Aura<\/em>-lehden mukaan kulkeneet enimm\u00e4kseen tyhjill\u00e4\u00e4n kaksi viime vuotta. T\u00e4m\u00e4 tosin on hieman ristiriitaista, jos lipputuloja on kuitenkin tullut budjetoidusti. Raitioteiden ymp\u00e4rill\u00e4 oli maailmalla kuitenkin jo s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ilmassa: <em>Aurassa<\/em> uutisoitiin 23.4.1893 kaasuk\u00e4ytt\u00f6isen raitiovaunun keksityn Saksassa, ja kirjoittaja arveli sen olevan ratkaisu my\u00f6s Turun kannattamattomalle raitiotielle. Uutta raitiotiet\u00e4 jouduttiin odottamaan kuitenkin seuraavalle vuosisadalle saakka.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko L\u00e4hdesm\u00e4ki<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Aura 16.12.1892 nro 293.<\/p>\n\n\n\n<p>Aura 23.4.1893 nro 93.<\/p>\n\n\n\n<p>Sirki\u00e4, Hanna: <em>Hyv\u00e4sti ny sitt \u2013 Raitsikat: Turun raitiovaunuliikenteen lakkautus 1961\u20131972.<\/em> Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, 2003.<\/p>\n\n\n\n<p>\u00c5bo Tidning 12.5.1890 nro 127.<\/p>\n\n\n\n<p>\u00c5bo Tidning 29.4.1890 nro 114.<\/p>\n\n\n\n<p>\u00c5bo Tidning 5.5.1890 nro 120.<\/p>\n\n\n\n<p>\u00c5bo Underr\u00e4ttelser 5.5.1890 nro 120\u00a0.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maanantaina 18. toukokuuta 2026 Turun kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 Turkuun rakennetaan raitiotie. Toisin kuin Tampereella Turkuun rakennettava raitiotie ei tule olemaan ensimm\u00e4inen laatuaan: ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Turussa s\u00e4hk\u00f6raitiotiell\u00e4 p\u00e4\u00e4si matkustamaan jouluna 1908, ja sit\u00e4 ennen Suomen ensimm\u00e4inen hevosraitiotie ehti liikenn\u00f6id\u00e4 Turussa 1890\u20131892. Raitiovaunut liikkuivat Turussa aina vuoteen 1972, jolloin tiet haluttiin vapauttaa vauhdilla kasvaneelle yksityisautoilulle. Turku voi &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/06\/08\/kolmas-kerta-toden-sanoo-turku-ja-raitiotie-osa-1-turun-hevosraitiotie-1890-1892\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Kolmas kerta toden sanoo \u2013 Turku ja raitiotie, osa 1: Turun hevosraitiotie 1890\u20131892<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[199,332],"class_list":["post-712","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-liikenne","tag-raitiovaunut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/712","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=712"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/712\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":715,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/712\/revisions\/715"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=712"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=712"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=712"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}