Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4\u00e4rmeen puremaksi joutui my\u00f6s ajuri Wilhelmsonin kahdeksanvuotias tyt\u00e4r. H\u00e4n oli ollut poimimassa marjoja Wirwotuksen m\u00e4ess\u00e4 eli l\u00e4hell\u00e4 nykyisen Uudenmaantien ja Hautausmaantien risteyst\u00e4, jossa toimi aikanaan suosittu Virvoitus-niminen ulkoravintola. \u201dKehottakoot n\u00e4m\u00e4t tapaukset warowaisuuteen marjassa k\u00e4wij\u00f6it\u00e4!\u201d, p\u00e4\u00e4ttyi k\u00e4\u00e4rmeist\u00e4, salvumiehen pojasta ja ajurin tytt\u00e4rest\u00e4 kertova lyhyt uutinen.<\/p>\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/jamsa_kaarmeita_ja_marjanpoimijoita-scaled.jpg\")
Ty\u00f6nteko oli keskeinen osa l\u00e4hes jokaisen 1800-luvulla el\u00e4neen lapsuutta. Marjojen poimiminen kuului niihin t\u00f6ihin, joita lapsetkin pystyiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n. Lapset poimivat metsist\u00e4 erityisesti runsassatoista puolukkaa ja mustikkaa. Pienet sormet tavoittelivat my\u00f6s ahomansikoita ja vadelmia niityilt\u00e4 sek\u00e4 pellon- ja mets\u00e4nreunoilta. Luonnonmarjat olivat hyv\u00e4 lis\u00e4 erityisesti v\u00e4h\u00e4varaisten perheiden ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja mahdollinen lis\u00e4tulojen l\u00e4hde, koska marjoja myytiin kaupunkien toreilla ja katujen varsilla. Suomessa poimittiin marjoja myyntiin ulkomaille asti jo 1800-luvun lopussa.<\/p>\n\n\n\n
Lapset kohtasivat k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 erityisesti maaseudulla, jossa he paitsi poimivat marjoja my\u00f6s tekiv\u00e4t vanhempiensa apuna hein\u00e4t\u00f6it\u00e4 ja paimensivat karjaa niityill\u00e4 ja metsiss\u00e4. K\u00e4\u00e4rmeet kuuluivat siis arkisiin ty\u00f6nteon paikkoihin. Ihmiset tottuivat k\u00e4\u00e4rmeiden l\u00e4sn\u00e4oloon siell\u00e4, miss\u00e4 ne olivat yleisi\u00e4. Sanomalehdist\u00e4 l\u00f6ytyy useita mainintoja ihmisten ja k\u00e4\u00e4rmeiden kohtaamisista my\u00f6s kaupungeissa kuten Turussa ja sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi kivikkoisessa m\u00e4ess\u00e4 Korppoolaisten m\u00e4en ja Crichtonin konepajan yl\u00e4puolella asusti runsaasti k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ainakin 1890-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n
Kyyk\u00e4\u00e4rmeiden ja lasten suhdetta leimasi erityinen haavoittuvaisuus, koska kyyn purema oli suurempi uhka lapselle kuin aikuiselle. K\u00e4\u00e4rmeen puremat olivat viel\u00e4 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vaarallisempia kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, koska kulkuyhteydet olivat pitki\u00e4 ja hitaita eik\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut yht\u00e4 tehokkaita hoitokeinoja kuin nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Aino J\u00e4ms\u00e4<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet ja kirjallisuus:<\/strong><\/p>\n\n\n\n K\u00e4\u00e4rmeen puremia. Aura<\/em>, 25.07.1890, 1. https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/56011?page=1<\/a>. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.<\/p>\n\n\n\n La Mela, Matti: Property rights in conflict: wild berry-picking and the Nordic tradition of allemansr\u00e4tt<\/em>. Scandinavian Economic History Review<\/em>, (62) 3\/2014, 266\u2013289. https:\/\/doi.org\/10.1080\/03585522.2013.876928<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Nimist\u00f6 ja osoitteet. Turun kaupunki. [verkkosivu] https:\/\/www.turku.fi\/tietoa-turusta\/nimisto-ja-osoitteet<\/a> <\/p>\n\n\n\n Per\u00e4l\u00e4, Tauno. Turun esikaupungit ja niiden aiheuttamat probleemat ensimm\u00e4iseen maailmansotaan menness\u00e4<\/em>. Turku 1951.<\/p>\n\n\n\n Vainio-Korhonen, Kirsi: Lapset ja arki Suomessa 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Teoksessa Ryysyl\u00e4isyydest\u00e4 osattomuuteen: K\u00f6yhyys lasten ja nuorten kertomana 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/em>. Toim. Anna-Maria Isola, Johanna Kallio, Antti Malinen ja Kirsi Vainio-Korhonen, 31\u201353. Gaudeamus, Helsinki 2026.<\/p>\n\n\n\n Warokaa k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4. Aura<\/em> 22.7.1892, 2. https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/726508?page=2<\/a>. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Hein\u00e4kuussa vuonna 1890 salvumies Anderssonin yhdeks\u00e4nvuotias poika poimi marjoja mets\u00e4ss\u00e4 Hirvensalon saaressa. H\u00e4n liikkui todenn\u00e4k\u00f6isesti paljain jaloin, elettiinh\u00e4n l\u00e4mmint\u00e4 kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Yht\u00e4kki\u00e4 poika tunsi ter\u00e4v\u00e4n kivun jalassaan. H\u00e4n oli astunut l\u00e4helle kyyk\u00e4\u00e4rmett\u00e4, ehk\u00e4 jopa matelijan p\u00e4\u00e4lle. Kyy oli tuntenut itsens\u00e4 uhatuksi ja iskenyt hampaansa pojan jalkaan. Kenties poika ehti n\u00e4hd\u00e4 k\u00e4\u00e4rmeen, ennen kuin se katosi kasvillisuuden … Jatka lukemista K\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja marjanpoimijoita 1890-luvulla<\/span>