![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/09\/Coat_of_arms_of_Magnus_Olai_Tavast.svg_.png\")
Kirjeen lupaamien 40 p\u00e4iv\u00e4n aneiden edellytyksen\u00e4 oli aito syntien katumus ja ripitt\u00e4ytyminen. Aneiden tarkoitus oli ohjata kristittyj\u00e4 oikealle polulle; aneet lyhent\u00e4isiv\u00e4t kiirastulessa kuoleman j\u00e4lkeen k\u00e4rsitty\u00e4 aikaa. Ehtona oli lis\u00e4ksi vierailla katedraalissa \u2013 tai muussa kirkossa \u2013 kirkon nimikkopyhimyksen juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tai kirkon vihkimisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Turun tuomiokirkko oli omistettu Pyh\u00e4lle Henrikille, jonka reliikkien translaatio 18. kes\u00e4kuuta, p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aiemmin vietettiin kirkon pyhitt\u00e4misjuhlaa. Kirje onkin osaltaan tukenut tuomiokirkon kes\u00e4kuisia juhlallisuuksia. Turun tuomiokirkon toinen taivaallinen suojelija oli Neitsyt Maria. Kirje kehotti vierailemaan kirkoissa my\u00f6s kaikkina Marian ja Jeesuksen juhlap\u00e4ivin\u00e4. Aneet sai my\u00f6s osallistumalla sunnuntaimessuun ja kuuntelemalla hartaasti saarnaa ja vierailemalla jokaisella kirkon pyhimysalttarilla. Tuomiokirkossa oli 1400-luvulla jopa useita kymmeni\u00e4 eri pyhimyksille omistettuja alttareita.<\/p>\n\n\n\n
Aneet saadakseen vierailijoiden tuli my\u00f6s lausua Ave Maria -rukous. Ave Maria oli yksi keskiajan suosituimpia rukouksia ja maallikoiden oletettiin osaavan se. Samaisessa piispojen kokouksessa pappeja velvoitettiin lukemaan muun muassa Ave Maria -rukous kirkkokansalle joka sunnuntai \u00e4idinkielell\u00e4. \u201dTerve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi\u201d lienee siis kuultu Turun tuomiokirkon seinien suojissa useasti. Vierailijoiden tuli lis\u00e4ksi lahjoittaa kynttil\u00f6it\u00e4, koristeita, koruja, vaatteita, kirjoja, maljoja, liinoja, kankaita, rahaa, maata tai muuta tarpeellista kirkkojen ja alttarien yll\u00e4pitoon. Magnuksen tavoitteena lienee ollut maallikoiden opettamisen ja kirkon talouden kohentamisen ohella my\u00f6s tuomiokirkon hartausel\u00e4m\u00e4n vilkastuttaminen. Aneiden saamisen ehtona mainittiin my\u00f6s erilaiset juhlakulkueet, joita j\u00e4rjestettiin pyhimysten juhlap\u00e4ivin\u00e4 ja rukousp\u00e4ivin\u00e4. Erikseen kehotettiin osallistumaan hautajaiskulkueisiin, kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden mukana kirkkoa ja rukoilemaan vainajien sielun puolesta.<\/p>\n\n\n\n
Kirjeen olivat allekirjoittaneet kaikki Uppsalan arkkihiippakunnan piispat, mutta he olivat \u201dtaipuneet t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen kunnioitetun veljen, Turun piispan Magnusin ja h\u00e4nen kapitulinsa rukouksista ja pyynn\u00f6ist\u00e4.\u201d Perusteena p\u00e4\u00e4t\u00f6kselleen piispat kirjoittivat, ett\u00e4 he pitiv\u00e4t Jumalalle mieluisana ja hurskaana palveluksena rohkaista kristittyj\u00e4 osallistumaan kirkonmenoihin, ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa ja tekem\u00e4\u00e4n muita hurskaita tekoja. Palkinnoksi he tarjosivat kristityille aneita ik\u00e4\u00e4n kuin houkuttelevina lahjoina.<\/p>\n\n\n\n
Sari Katajala-Peltomaa<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n DF 2390, 2393<\/p>\n\n\n\n Sari Katajala-Peltomaa, Anna-Stina H\u00e4gglund, Sofia Lahti ja Marika R\u00e4s\u00e4nen: Pyhimys Naapurissa – Kuinka uskoa elettiin ja koettiin keskiajan Suomessa (Gaudeamus 2026, tulossa)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Turun piispa Magnus Olai (Maunu Tavast, piispana 1412\u20131450) oli tyytym\u00e4t\u00f6n hiippakuntansa asukkaiden hartauden harjoittamisen tapoihin. Hiippakunnan esipaimenena h\u00e4nen velvollisuutensa oli johdattaa heit\u00e4 oikealle polulle uskon saralla. Niinp\u00e4 h\u00e4n kes\u00e4kuussa vuonna 1441 synodaalikonsiilissa vakuutti muut arkkihiippakunnan piispat anekirjeen tarpeellisuudesta. Kirjeess\u00e4 huomioitiin, ett\u00e4 suurten et\u00e4isyyksien ja vaikeakulkuisten teiden maassa kristityt eiv\u00e4t vierailleet kirkoissa niin useasti kuin olisi … Jatka lukemista Jumalan armosta hengellist\u00e4 ravintoa<\/span>