{"id":743,"date":"2026-06-22T09:00:00","date_gmt":"2026-06-22T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=743"},"modified":"2026-06-14T14:01:56","modified_gmt":"2026-06-14T11:01:56","slug":"manausta-ja-kadonneita-kirjeita-tuomiokapitulissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/06\/22\/manausta-ja-kadonneita-kirjeita-tuomiokapitulissa\/","title":{"rendered":"Manausta ja kadonneita kirjeit\u00e4 tuomiokapitulissa"},"content":{"rendered":"\n<p>Turun tuomiokapitulin arkkidiakoni Magnus Olai (Maunu Tavast, k. 1452) valittiin hiippakunnan piispaksi vuonna 1412. Piispuuskauden alku ei kuitenkaan ollut ihan ongelmaton. Hiippakuntatason p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen piispaksi valitun<em> electuksen<\/em> tuli hankkia paavin siunaus valinnalleen. T\u00e4t\u00e4 varten oli tapana hankkia kuninkaan suosituskirje. Uppsalan arkkihiippakunta oli maallisen hallinnon puolelta osa yhteispohjoismaista Kalmarin unionia ja tuolloin unionikuninkaana oli Eerik Pommerilainen (1382\u20131459). Magnuksella oli hyv\u00e4t suhteet kuninkaaseen: h\u00e4n oli Prahan opintojensa j\u00e4lkeen ty\u00f6skennellyt Eerikin kansliassa useamman vuoden ennen siirtymist\u00e4\u00e4n Turun tuomiokapitulin j\u00e4seneksi.\u00a0<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"493\" height=\"311\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Katajala-Peltomaa_Manausta-ja-kadonneita-kirjeita.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-744\" style=\"width:224px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Katajala-Peltomaa_Manausta-ja-kadonneita-kirjeita.png 493w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Katajala-Peltomaa_Manausta-ja-kadonneita-kirjeita-300x189.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 493px) 100vw, 493px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuninkaan suositus- ja suojelukirjeit\u00e4 tarvittiin monessa tilanteessa. Kuvassa Suomen vanhin alkuper\u00e4isen\u00e4 s\u00e4ilynyt asiakirja, kuningas Birgerin naisrauhakirje vuodelta 1316. L\u00e4hde: Wikipedia.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Ongelmia ei siis ennakoitu, kun Turun tuomiokirkon kaniikki Johannes Y\u00f6lintu l\u00e4hetettiin kuninkaan luo suosituskirjett\u00e4 hakemaan. Matka sujuikin hyvin ja Johannes sai kirjeen. Kotimatkalla Turkuun h\u00e4n kuitenkin hukkasi t\u00e4m\u00e4n kallisarvoisen dokumentin, eik\u00e4 h\u00e4n kehdannut palata kuninkaan luo pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta kirjett\u00e4. Johannes turvautui ajan vakiintuneisiin ongelmaratkaisukeinoihin ja pyysi apuun eri pyhimyksi\u00e4 \u2013 tuloksetta. H\u00e4t\u00e4p\u00e4iss\u00e4\u00e4n Johannes lankesi jo hirvitt\u00e4viin manauksiinkin. L\u00e4hteet eiv\u00e4t kerro, oliko kyseess\u00e4 pikemmin nykymieless\u00e4 sadattelu vai pahempaa: pyysik\u00f6 h\u00e4n kenties apuun yliluonnollisten voimien toista \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u00e4, demoneja kuten termi <em>coniuraciones<\/em> antaisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tilanne ratkesi ja kirje l\u00f6ytyi vasta, kun Johannes ymm\u00e4rsi pyyt\u00e4\u00e4 apuun Link\u00f6pingin entist\u00e4 piispaa Nicholausta. Tarinan sopiva p\u00e4\u00e4tepiste on, ett\u00e4 muutama vuosi my\u00f6hemmin Magnus Olai toimi t\u00e4m\u00e4n Nicholauksen pyhimykseksi julistamisprosessissa komissaarina ja tutkittavien ihmeiden joukossa oli kuninkaan suosituskirjeen ihmeellinen l\u00f6ytyminen. Yksityiskohtaa manauksesta eiv\u00e4t tapauksesta todistaneet Turun tuomiokirkon kaniikit kuitenkaan kertoneen. Sit\u00e4 ei siis l\u00f6ydy n\u00e4ist\u00e4 paavillisista dokumenteista vaan ainoastaan tapauksesta kertovista maallisista asiakirjoista.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari Katajala-Peltomaa<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Diplomatarium Fennicum (=DF) <a href=\"https:\/\/df.narc.fi\/\">https:\/\/df.narc.fi\/<\/a> #1368<\/p>\n\n\n\n<p>Sari Katajala-Peltomaa, Anna-Stina H\u00e4gglund, Sofia Lahti ja Marika R\u00e4s\u00e4nen: <em>Pyhimys naapurissa \u2013 Kuinka uskoa elettiin ja koettiin keskiajan Suomessa<\/em>. Helsinki: Gaudeamus 2026,<\/p>\n\n\n\n<p>Lund\u00e9n,<em> <\/em>Tryggve (toim.): <em>Sankt Nicolaus\u2019 av Link\u00f6ping Kanonisationsprocess \u2013 Processus canonizacionis beati Nicolai Lincopensis. <\/em>Tukholma: Bonniers 1963.<\/p>\n\n\n\n<p>Palola, Ari-Pekka: <em>Maunu Tavast ja Olavi Maununpoika \u2013 Turun piispat 1412\u20131460<\/em>. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 178. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1997<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turun tuomiokapitulin arkkidiakoni Magnus Olai (Maunu Tavast, k. 1452) valittiin hiippakunnan piispaksi vuonna 1412. Piispuuskauden alku ei kuitenkaan ollut ihan ongelmaton. Hiippakuntatason p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen piispaksi valitun electuksen tuli hankkia paavin siunaus valinnalleen. T\u00e4t\u00e4 varten oli tapana hankkia kuninkaan suosituskirje. Uppsalan arkkihiippakunta oli maallisen hallinnon puolelta osa yhteispohjoismaista Kalmarin unionia ja tuolloin unionikuninkaana oli Eerik Pommerilainen &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/06\/22\/manausta-ja-kadonneita-kirjeita-tuomiokapitulissa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Manausta ja kadonneita kirjeit\u00e4 tuomiokapitulissa<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[33],"tags":[346,35,34,345],"class_list":["post-743","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1400-luku","tag-eerik-pommerilainen","tag-magnus-olai","tag-maunu-tavast","tag-turun-tuomiokapituli"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=743"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":745,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions\/745"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=743"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=743"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=743"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}