{"id":767,"date":"2026-07-08T09:00:00","date_gmt":"2026-07-08T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=767"},"modified":"2026-06-28T22:33:32","modified_gmt":"2026-06-28T19:33:32","slug":"pajun-seisakkeen-sabotaasit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/07\/08\/pajun-seisakkeen-sabotaasit\/","title":{"rendered":"Pajun seisakkeen sabotaasit"},"content":{"rendered":"\n<p>Rautatieyhteyksien sabotointi oli yksi suomalaisen jatkosodan (1941\u20131944) aikaisen maanalaisen vastarintaliikkeen n\u00e4kyvimpi\u00e4 tekoja Suomea ja sen armeijaa vastaan. Yleens\u00e4 tosin sabotaasit ep\u00e4onnistuivat, joko siksi ett\u00e4 Valtion Rautateiden henkil\u00f6kunta havaitsi kiskoille asennetut r\u00e4j\u00e4hteet ajoissa, tai koska improvisoidut r\u00e4j\u00e4hteet eiv\u00e4t toimineet tai tekiv\u00e4t vain v\u00e4h\u00e4n vahinkoa. Turun suunnalla toimiva huonekalukiillottaja V\u00e4in\u00f6 Johannes Ketosen (1915\u20131944) kokoama ryhm\u00e4 teki 1941 ja 1942 useampia iskuyrityksi\u00e4 Pajun seisakkeen alueella Maariassa.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"620\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Kauhanen_Pajunseisakkeensabotaasit_1-1024x620.jpg\" alt=\"Karttaote Maarian ja Saram\u00e4en v\u00e4liselt\u00e4 rautatieosuudelta, johon on merkitty Pajun seisake tekstill\u00e4 Paju.\" class=\"wp-image-768\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Kauhanen_Pajunseisakkeensabotaasit_1-1024x620.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Kauhanen_Pajunseisakkeensabotaasit_1-300x182.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Kauhanen_Pajunseisakkeensabotaasit_1-768x465.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Kauhanen_Pajunseisakkeensabotaasit_1.jpg 1370w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vaatimaton ja miehitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n Pajun seisake puuttuu useimmista aikalaiskartoista. T\u00e4ss\u00e4 se on karkeasti merkitty vuoden 1953 taloudelliseen karttaan. Kartta: Maanmittauslaitos, Vanhatkartat.fi.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Miehitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n Pajun seisake Saram\u00e4en ja J\u00e4k\u00e4rl\u00e4n (Maarian) v\u00e4lisell\u00e4 Turun-Toijalan rataosuudella Moision kohdalla on nyky\u00e4\u00e4n hankala paikantaa. Aikalaisl\u00e4hteiss\u00e4 mainitaan sen sijainneen vaihtelevasti 5\u201310 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Turusta, mutta karkeasti se oli nykyisen Niittykulmantien ylikulkuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n kohdalla. Seisake sai alkunsa, kun Maarian Maidonmyyntiosuuskunta anoi 13. lokakuuta 1936 sen rakentamista maidon kuljettamiseksi radan varresta. Rautatiehallitus antoi 1937 luvan rakentamiselle, kunhan osuuskunta vastasi maitolaiturin kustannuksista ja t\u00f6ist\u00e4. Maitokuljetukset hoidettiin yleens\u00e4 aamuvarhaisella, mutta laiturin rakentaminen oli l\u00e4ht\u00f6kohta my\u00f6s henkil\u00f6liikenteelle seisakkeelta, joka alkoi 10. maaliskuuta 1937. Paikalliset asukkaat toivoivat sittemmin useampia henkil\u00f6junien vuoroja, mutta vain harva juna pys\u00e4htyi seisakkeelle matkustajia varten. Seisake j\u00e4i pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 31. toukokuuta 1980.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2560\" height=\"1707\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Kauhanen_Pajunseisakkeensabotaasit_2.jpg-scaled.jpg\" alt=\"Junaratojen korjaamiseen k\u00e4ytetty keltainen ty\u00f6kone, raiteentukemiskone ajamassa raiteilla l\u00e4hell\u00e4 ylikulkuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4.\" class=\"wp-image-769\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Kauhanen_Pajunseisakkeensabotaasit_2.jpg-scaled.jpg 2560w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/06\/Kauhanen_Pajunseisakkeensabotaasit_2.jpg-300x200.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 2560px) 100vw, 2560px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">GRK Infra Oyj:n raiteentukemiskone Pajun entisen seisakkeen kohdalla l\u00e4hell\u00e4 Niittykulmantien ylik\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kuva: Riku Kauhanen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Seisakkeen alueella yritettiin sota-aikana useaan otteeseen sabotaasia.&nbsp; Ketonen oli onnistunut asentamaan 16. lokakuuta 1941 Pajun seisakkeen l\u00e4helle kiskon alle 2\u00bd kilon edest\u00e4 dynamiittia, joka r\u00e4j\u00e4hti tavarajunan ylitt\u00e4ess\u00e4 kohdan. Tuolloin Turkuun matkalla olleen junan veturin oikeanpuoleinen ohjauspy\u00f6r\u00e4 vaurioitui ja kumpikin ohjauspy\u00f6r\u00e4 suistui raiteilta, mutta veturi vaunuineen p\u00e4\u00e4si syntyneen puolen metrin r\u00e4j\u00e4hdyksen synnytt\u00e4m\u00e4n aukon yli suistumatta raiteilta. Kuopalla oli syvyytt\u00e4 vain 25 sentti\u00e4, mutta r\u00e4j\u00e4hdyksen voimasta radan viereiset lenn\u00e4tin- ja puhelinjohdot katkesivat.<\/p>\n\n\n\n<p>Sabotaasista ep\u00e4iltiin heti Ketosen porukkaa, eli niin sanottua Maskun mets\u00e4kaartia. Yksi n\u00e4iden leiripaikoista oli sijainnut Maskussa, ja nykyisen lentokent\u00e4n maastossa oli useita n\u00e4iden jo kes\u00e4ll\u00e4 1941 valmistelemia korsuja. Samalla kohtaa Pajun pys\u00e4kki\u00e4 yritettiin r\u00e4j\u00e4ytyst\u00e4 11. syyskuuta 1942, mutta tuolloin vain ratakisko rikkoutui. Kahta viikkoa my\u00f6hemmin 26. syyskuuta r\u00e4j\u00e4hti uudelleen, t\u00e4ll\u00e4 kertaa kolme kilometri\u00e4 Pajun pys\u00e4kilt\u00e4 Turkuun p\u00e4in Maarian ylik\u00e4yt\u00e4v\u00e4n ja R\u00e4nt\u00e4m\u00e4en pys\u00e4kin v\u00e4lill\u00e4. R\u00e4j\u00e4hdys vaurioitti rataa ja veturia. Sabotaaseja tai niiden yrityksi\u00e4 tehtiin my\u00f6s muilla Turun rataosuuksilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Sittemmin pid\u00e4tysten my\u00f6t\u00e4 selvisi, ett\u00e4 dynamiitin oli kuljettanut r\u00e4j\u00e4ytyspaikan l\u00e4helle turkulainen kommunisti Leo Virtanen k\u00e4tk\u00f6paikkaan jo elokuussa 1941. Ketosen porukan j\u00e4senten pid\u00e4tykset loppukes\u00e4ll\u00e4 viiv\u00e4styttiv\u00e4t sabotaasien aloittamista. Ketonen itse j\u00e4i kiinni marraskuussa 1942 Kuralassa, ja h\u00e4net teloitettiin Oulussa maaliskuussa 1944.<\/p>\n\n\n\n<p>Riku Kauhanen<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Iltanen, Jussi. <em>Radan Varrella: Suomen Rautatieliikennepaikat<\/em>. Helsinki: Karttakeskus, 2009.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansallisarkisto, Helsinki. Valtiollisen poliisin I arkisto 1395_1. P\u00e4\u00e4osaston tilannekatsaukset 1942\u20131945. Tilannekatsaus No 9. 17.10.1942. Syyskuulta 1942.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansallisarkisto, Helsinki. Valtiollisen poliisin I arkisto. 1478_1. P\u00e4\u00e4osaston salaiset tilannekatsaukset 1939\u20131945. Tilannekatsaus No 10. 20.11.1941. Lokakuulta 1941.<\/p>\n\n\n\n<p>Rislakki, Jukka. <em>Maan Alla: Vakoilua, Vastarintaa Ja Urkintaa Suomessa 1941\u20131944<\/em>. Love kirjat, 1985.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Turun Tienoo<\/em> 4.12.1959<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rautatieyhteyksien sabotointi oli yksi suomalaisen jatkosodan (1941\u20131944) aikaisen maanalaisen vastarintaliikkeen n\u00e4kyvimpi\u00e4 tekoja Suomea ja sen armeijaa vastaan. Yleens\u00e4 tosin sabotaasit ep\u00e4onnistuivat, joko siksi ett\u00e4 Valtion Rautateiden henkil\u00f6kunta havaitsi kiskoille asennetut r\u00e4j\u00e4hteet ajoissa, tai koska improvisoidut r\u00e4j\u00e4hteet eiv\u00e4t toimineet tai tekiv\u00e4t vain v\u00e4h\u00e4n vahinkoa. Turun suunnalla toimiva huonekalukiillottaja V\u00e4in\u00f6 Johannes Ketosen (1915\u20131944) kokoama ryhm\u00e4 teki 1941 &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/07\/08\/pajun-seisakkeen-sabotaasit\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Pajun seisakkeen sabotaasit<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[37,363,364,365,366],"class_list":["post-767","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-jatkosota","tag-ketonen-vaino","tag-rautatiet","tag-sabotaasit","tag-vastarintaliike"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/767","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=767"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/767\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":770,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/767\/revisions\/770"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=767"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=767"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=767"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}