![\"Tuolilla](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/07\/heikkinen_konstantinfischerinajatuksiaturusta-603x1024.jpg\")
Muistelmissaan Fischer kertoo matkasta, jonka h\u00e4n teki kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Men\u0161ikovin mukana Turkuun todenn\u00e4k\u00f6isesti ajanjaksolla 1835\u20131837. Turkuun saavuttuaan ven\u00e4l\u00e4isten seurue tapasi rannalla kaupungin viranomaisia, joita johti l\u00e4\u00e4nin kuvern\u00f6\u00f6ri Lars Gabriel von Haartman. He kokoontuivat hovioikeuden talolla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Men\u0161ikov lausui karkean vitsin ranskaksi siit\u00e4, ett\u00e4 katto romahtaa ja murskaa n\u00e4m\u00e4 herrasmiehet. T\u00e4h\u00e4n vitsiin von Haartman vastasi hymyillen: \u201dHerra, toivomme, ett\u00e4 Kaitselmus, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 Suomesta, ei anna n\u00e4iden ansiokkaiden tuomarien menehty\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n
Vieraat majoittuivat Turussa ollessaan apteekkari Julinin kauniiseen ja laajaan taloon, miss\u00e4 heille tarjottiin erinomainen aamiainen. He s\u00f6iv\u00e4t esimerkiksi kylm\u00e4\u00e4 vasikkaa makeassa kastikkeessa. Sitten oli lounas, jossa oli musiikkia ja paikalla 60 ihmist\u00e4. Juhlassa osallistujat kuuntelivat soittajien soittamaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 aariaa. Fischer v\u00e4itti tosin muistelmissaan, ett\u00e4 vasikka, vaikkakin hyv\u00e4\u00e4, ei ollut vieraiden makuun. Aaria oli kyll\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen, mutta se oli todellisuudessa \u201dMene kotiin, lehm\u00e4iseni\u201d. Turusta Men\u0161ikovin seurue jatkoi matkaansa Bomarsundin linnoitusten rakennusty\u00f6maalle Ahvenanmaalle.<\/p>\n\n\n\n
Fischer jatkoi muistelmissaan Turun arviointia. H\u00e4n todisteli Turun olleen Suomen poliittinen, \u00e4lyllinen ja hengellinen keskus, koska kaupungissa oli ollut hovioikeus, yliopisto ja arkkipiispan asuinpaikka. Helppok\u00e4ytt\u00f6inen satama ja Tukholman l\u00e4heisyys mahdollistivat eurooppalaisen sivilisaation vaikutteiden saapumisen Turkuun, joten ajatus Turusta Suomen p\u00e4\u00e4kaupunkina ei k\u00e4ynyt Ven\u00e4j\u00e4n hallituspiireille. Keisari Aleksanteri I pelk\u00e4si, Fischerin mukaan, hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ruotsista, joten p\u00e4\u00e4kaupungin siirt\u00e4minen Helsinkiin katsottiin hyv\u00e4ksi. Helsinki\u00e4h\u00e4n suojasi Ven\u00e4j\u00e4n armeijan ja laivaston k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 Viaporin linnoitus.<\/p>\n\n\n\n
Hallintovirastojen ja yliopiston siirt\u00e4minen v\u00e4hensi Turun merkityst\u00e4. Fischer mainitsee my\u00f6s Viipurin hovioikeuden perustamisen Turun hovioikeuden vaikutusvallan heikkenemisen syyksi. T\u00e4ss\u00e4 kirjoittaja erehtyy tai unohtaa asioita, sill\u00e4 h\u00e4n antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Turun hovioikeuden olleen ainoa tuomioiden jakaja asteellaan, vaikka Vaasan hovioikeus oli perustettu jo 1775. Fischerin arvio von Haartmanin seuraajasta l\u00e4\u00e4nin kuvern\u00f6\u00f6rin\u00e4, Gabriel Anton Cronstedtista, oli tyly, sill\u00e4 h\u00e4n kuvasi Ven\u00e4j\u00e4n armeijan upseeri Cronstedtia h\u00f6lm\u00f6ksi ja l\u00e4tt\u00e4jalaksi. Kun von Haartman siirtyi senaattiin, Turun ja Porin l\u00e4\u00e4ni menetti viimeisenkin hohteensa ja muuttui Fischerin mukaan kiistattomaksi provinssiksi.<\/p>\n\n\n\n
Tuukka Heikkinen<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u0424\u0438\u0448\u0435\u0440, \u041a\u043e\u043d\u0441\u0442\u0430\u043d\u0442\u0438\u043d \u0418\u0432\u0430\u043d\u043e\u0432\u0438\u0447: \u0417\u0430\u043f\u0438\u0441\u043a\u0438 \u0441\u0435\u043d\u0430\u0442\u043e\u0440\u0430 \u041a. \u0418. \u0424\u0438\u0448\u0435\u0440\u0430.<\/em> \u0418\u0441\u0442\u043e\u0440\u0438\u0447\u0435\u0441\u043a\u0438\u0439 \u0432\u0435\u0441\u0442\u043d\u0438\u043a. \u0422. CXII. \u0422\u0438\u043f. \u0410. \u0421. \u0421\u0443\u0432\u043e\u0440\u0438\u043d\u0430. \u0410\u043f\u0440\u0435\u043b\u044f 1908. \u0421\u0430\u043d\u043a\u0442-\u041f\u0435\u0442\u0435\u0440\u0431\u0443\u0440\u0433. Fi\u0161er, Konstantin Ivanovit\u0161: Zapiski senatora K. I. Fi\u0161era<\/em>. Istorit\u0161eskij vestnik. T. CXII. Tip. A. S. Suvorina. Aprelja 1908. Sankt-Peterburg. URL: https:\/\/archive.org\/details\/istoricheskvies31shubgoog\/page\/57\/mode\/2up<\/a>. Haettu 20.5.2026.<\/p>\n\n\n\n \u042e\u0441\u0441\u0438\u043b\u0430, \u041e\u0441\u043c\u043e: \u0412\u0435\u043b\u0438\u043a\u043e\u0435 \u041a\u043d\u044f\u0436\u0435\u0441\u0442\u0432\u043e \u0424\u0438\u043d\u043b\u044f\u043d\u0434\u0438\u0438 1809\u20131917. \u041f\u0435\u0440\u0435\u0432\u043e\u0434 \u0441 \u0444\u0438\u043d\u0441\u043a\u043e\u0433\u043e \u043f\u043e\u0434 \u0440\u0435\u0434\u0430\u043a\u0446\u0438\u0435\u0439 \u0430\u043a\u0430\u0434\u0435\u043c\u0438\u043a\u0430 \u0410. \u042e. \u0420\u0443\u043c\u044f\u043d\u0446\u0435\u0432\u0430.<\/em> Ruslania. \u0425\u0435\u043b\u044c\u0441\u0438\u043d\u043a\u0438. Jussila, Osmo: Velikoe Knja\u017eestvo Finljandii 1809\u20131917. Perevod s finskogo pod redaktsiej akademika A. Ju. Rumjantseva.<\/em> Ruslania. Helsinki.<\/p>\n\n\n\n Kalleinen, Kristiina: Is\u00e4nmaani onni on kuulua Ven\u00e4j\u00e4lle \u2013 Vapaaherra Lars Gabriel von Haartmanin el\u00e4m\u00e4.<\/em> Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2001,<\/p>\n\n\n\n Kalleinen, Kristiina: Suuriruhtinaskunnan etuvartiossa: ministerivaltiosihteeri R.H. Rehbinder Suomen etujen puolustajana Pietarissa 1811\u20131841<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2017.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Konstantin Ivanovit\u0161 Fischer toimi Suomen kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin Pietarin kanslian p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 1800-luvun alkupuoliskolla sek\u00e4 Suomen ministerivaltiosihteerin apulaisena. H\u00e4n oli kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin\u00e4 vuosina 1833\u20131855 ty\u00f6skennelleen ruhtinas Aleksandr Sergejevit\u0161 Men\u0161ikovin luottomies. Fischer kirjoitti my\u00f6hemmin muistelmansa, jotka julkaistiin 1900-luvun alussa. Muistelmia ovat tutkimuksissaan k\u00e4ytt\u00e4neet professori Osmo Jussila ja dosentti Kristiina Kalleinen. Jussila kuvailee Fischerin muistelmia itseriittoisiksi. Muistelmissa on mahdollisen oman aseman … Jatka lukemista Konstantin Fischerin ajatuksia Turusta<\/span>