{"id":792,"date":"2026-07-22T09:00:00","date_gmt":"2026-07-22T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=792"},"modified":"2026-07-07T21:56:53","modified_gmt":"2026-07-07T18:56:53","slug":"kultaajamestarin-kidekone","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/07\/22\/kultaajamestarin-kidekone\/","title":{"rendered":"Kultaajamestarin kidekone"},"content":{"rendered":"\n<p>Kultaajamestari Johan Anshelm Nurmen haastattelu sai yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n alun, kun \u201deloisa ja iloinen vanhus\u201d istui keinutuolissa luurit vieress\u00e4 olevan s\u00e4ngyn peitteell\u00e4. Turun Sanomien toimittaja arveli h\u00e4nen kuunnelleen uutisia kidekoneella ovikellon soidessa. Tammikuussa 1938 Nurmi oli 72-vuotias ja yksi viimeisist\u00e4 Turun kultaajista, joka muisteli omia vaiheitaan hyvin mielell\u00e4\u00e4n. Kidekone ja sen kiireess\u00e4 pois ty\u00f6nnetyt kuulokkeet unohtuivat, kun Nurmi kertoi 1800-luvun suurista vuosista.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"414\" height=\"567\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/07\/Tunturi_Kultaajamestarin-kidekone.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-793\" style=\"width:200px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/07\/Tunturi_Kultaajamestarin-kidekone.jpg 414w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/07\/Tunturi_Kultaajamestarin-kidekone-219x300.jpg 219w\" sizes=\"auto, (max-width: 414px) 100vw, 414px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">ASA;n kidekone. Kuva: Turun kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>\u201dAristokraattisessa kultaajanverstaassa\u201d ilman koneita ty\u00f6skennellyt Nurmi oli my\u00f6s i\u00e4k\u00e4s teknofriikki, jota kiinnostivat erityisesti kidekoneet ja ikiliikkujat. T\u00e4m\u00e4 ei ollut sattumaa, sill\u00e4 ne molemmat toimivat ilman ulkopuolista virtal\u00e4hdett\u00e4. Ikiliikkujien suhteen Nurmi joutui olemaan omavarainen huonoin tuloksin: h\u00e4n kehitti laitteen, jonka pieni potkuri alkoi py\u00f6ri\u00e4 siihen kiinnitettyyn putkeen puhallettaessa. Se ei kuitenkaan py\u00f6rinyt ikuisesti, mink\u00e4 kaikki putkeen puhkuneet Nurmen vieraat k\u00e4sittiv\u00e4t pian.<br><br>Kidekoneiden osalta omavaraisuus toteutui paremmin. Kidekone eli kidevastaanotin (engl. <em>crystal radio<\/em>) muunsi radioaallot kuultavaksi \u00e4\u00e4nisignaaliksi ilman ulkoista virtal\u00e4hdett\u00e4, sill\u00e4 se sai kaiken tarvitsemansa energian suoraan radiosignaalista. Radiotoiminnan kehittyess\u00e4 1920-luvulla kidekoneet olivat hyvin suosittuja, mutta 1930-luvulla niiden k\u00e4ytt\u00f6 alkoi v\u00e4henty\u00e4. Viel\u00e4 vuonna 1930 radio-ohjelmien kuuntelijoista 37,7 % k\u00e4ytti kidekonetta, vaikka keskustelu niiden ongelmista lis\u00e4\u00e4ntyi koko ajan. Turussakin oli valiteltu sit\u00e4, miten niiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t k\u00e4rsiv\u00e4t jatkuvasti erilaisista h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4.<br><br>Kidekoneita kuitenkin ostettiin edelleen. Turussa moni hankki ne Radioliike Arvo Sakreliukselta, joka vaihtoi vuonna 1930 nimekseen ASA-Radio. Se myi 1930-luvun alussa kidekoneita ja muuta audiotekniikkaa Eerikinkatu 20:ss\u00e4. On helppoa kuvitella J. A. Nurmen piipahtaneen Sakreliuksen liikkeess\u00e4 uusimpia kidekoneita silm\u00e4ilem\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nen oma kauppansa oli Kristiinankadulla.<\/p>\n\n\n\n<p>Janne Tunturi<br><br><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>J. A. Nurmen laitekokoelma. Yksityisomistuksessa.<br>Turun Sanomat 25.4.1930, 16.1.1934, 23.1.1934, 21.1.1938.<\/p>\n\n\n\n<p>Hirvikunnas, Teppo. ASA Radio Oy \u2013 Suomalaisen elektroniikkateollisuuden edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n tarina. AV Plus. https:\/\/avplus.fi\/asa-radio-oy-suomalaisen-elektroniikkateollisuuden-edellakavijan-tarina\/<\/p>\n\n\n\n<p>Hoffman, Kai: Sakrelius, Arvo. Suomen talousel\u00e4m\u00e4n vaikuttajat -verkkojulkaisu. Studia Biographica 8. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008\u2013 (viitattu 29.5.2026).<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kultaajamestari Johan Anshelm Nurmen haastattelu sai yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n alun, kun \u201deloisa ja iloinen vanhus\u201d istui keinutuolissa luurit vieress\u00e4 olevan s\u00e4ngyn peitteell\u00e4. Turun Sanomien toimittaja arveli h\u00e4nen kuunnelleen uutisia kidekoneella ovikellon soidessa. Tammikuussa 1938 Nurmi oli 72-vuotias ja yksi viimeisist\u00e4 Turun kultaajista, joka muisteli omia vaiheitaan hyvin mielell\u00e4\u00e4n. Kidekone ja sen kiireess\u00e4 pois ty\u00f6nnetyt kuulokkeet unohtuivat, kun &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/07\/22\/kultaajamestarin-kidekone\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Kultaajamestarin kidekone<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[376,377,375,378,374],"class_list":["post-792","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-asa","tag-asa-radio","tag-radioteollisuus","tag-sakrelius-arvo","tag-teknologia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/792","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=792"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/792\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":794,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/792\/revisions\/794"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=792"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=792"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=792"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}