![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/07\/Savolainen_Arkkitehtuuriaiheiset-opinnaytteet-1700-luvun-Turun-akatemiassa-1024x685.png\")
Yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 oli Nicolaus Turdinin Turun tuomiokirkon rakennushistoriaa k\u00e4sittelev\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja Templi cathedralis Aboensis historia<\/em> (1748). Valitettavasti maisteroituvan Turdinin rahat olivat niin v\u00e4hiss\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n sai maisterinty\u00f6st\u00e4\u00e4n painatettua vain ensimm\u00e4iset kahdeksan sivua, ja loppuosan k\u00e4sikirjoitus on kadonnut. Ty\u00f6ll\u00e4 ei nyky\u00e4\u00e4n ole en\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 tieteellist\u00e4 arvoa, mutta se on kiinnostava historiallinen kuriositeetti siit\u00e4, miten Turun tuomiokirkon rakennushistoria ymm\u00e4rrettiin l\u00e4hes kolmesataa vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n Talousopin oppituolissa arkkitehtuuria k\u00e4sittelev\u00e4t opinn\u00e4ytteet olivat n\u00e4k\u00f6kulmaltaan toisenlaisia, ja ne tehtiin usein muodikkaasti ruotsin kielell\u00e4. Ruotsin kielen k\u00e4ytt\u00f6 akateemisissa opinn\u00e4ytteiss\u00e4 oli 1700-luvun hy\u00f6dyn ajan uutuus.<\/p>\n\n\n\n Yksi kiinnostavimmista talousopin arkkitehtuuria k\u00e4sittelevist\u00e4 opinn\u00e4ytteist\u00e4 on Eric Inbergin Enfaldiga tankar huru tr\u00e4hus kunna i anseende til golf, tak och w\u00e4ggar g\u00f6ras w\u00e4l warma<\/em> (1762). Se kuvailee yksityiskohtaisesti, miten puutalo on rakennettava, jotta se ei lahoa tai homehdu ja pysyy hyvin l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 talvella. <\/p>\n\n\n\n Opinn\u00e4yte oli reaktio aikansa huonoon rakentamistapaan. Siin\u00e4 pyrittiin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n rossipohjan, eli tuulettuvan alapohjan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tuolloin suuri osa v\u00e4h\u00e4varaisempien kaupunkilaistenkin taloista oli viel\u00e4 maanvaraisia multapenkkirakennuksia, joiden alimmat hirsikerrat lahosivat nopeaan. Opinn\u00e4ytteet olivatkin joissain tapauksissa my\u00f6s yhteiskunnallisia puheenvuoroja kuten t\u00e4m\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja.<\/p>\n\n\n\n Muita arkkitehtuuria k\u00e4sittelevi\u00e4 opinn\u00e4ytteit\u00e4 tehtiin 1700-luvun Turun akatemiassa muun muassa kaupunkisuunnittelusta sek\u00e4 arkkitehtuurikirjallisuudesta. Kaupunkisuunnittelun tutkimuksen maamme kenties ensimm\u00e4iseksi esitykseksi voisi kutsua Pehr Kalmin vuonna 1753 presidioimaa Gustac Frid. Aureniuksen opinn\u00e4ytett\u00e4 Enfalliga tankar om det, som b\u00f6r i achttagas, wid en stads anl\u00e4gning<\/em>. Edell\u00e4 esiteltyihin verrattuna varsin laajassa v\u00e4it\u00f6skirjassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n perusteellisesti l\u00e4pi kaupunkien sijoittaminen ilmastollisesti ja luonnonvarojen kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaiseen paikkaan sek\u00e4 sopivien liikenneyhteyksien \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n\n\n\n Fragmentaarisuudessaan n\u00e4m\u00e4 muutamat teokset kertovat verraten hyvin siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen alueella ei tuolloin ollut arkkitehtikoulutusta eik\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n koulutettua arkkitehtia. T\u00e4m\u00e4 nousee erinomaisesti esiin Isaak Estlanderin vuonna 1787 julkaistussa opinn\u00e4ytteess\u00e4 Anm\u00e4rkningar uti Byggnings-Konsten i allm\u00e4nhet och den Finska i synnerhet, <\/em>jossa h\u00e4n kirjoittaa Suomen arkkitehtuurin alennustilasta seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n \u201dRuotsissa on varsin harvoja arkkitehtuurista kirjoittavia henkil\u00f6it\u00e4, eik\u00e4 Suomen rakennustaiteesta ole kirjoitettu juuri mit\u00e4\u00e4n. Julkiset ja yksityiset kirjastomme l\u00e4hes ammottavat tyhjyytt\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tieteenalan osalta, ja mik\u00e4 on viel\u00e4 pahempaa, meill\u00e4 on tuskin lainkaan arkkitehteja maassamme ja viel\u00e4p\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isi\u00e4 rakennuksia, joita katsella ja joista voisi ottaa mallia.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n Panu Savolainen<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Turun akatemian maisterinopinn\u00e4ytteet (Doria).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Hy\u00f6dyn aika ja kiinnostus muinaismuistoihin olivat siivitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Turun akatemiassa ensimm\u00e4isi\u00e4 arkkitehtuuria k\u00e4sittelevi\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjoja. N\u00e4it\u00e4 tehtiin 1700-luvulla niin talousopin kuin historiankin oppituoleihin, riippuen opinn\u00e4ytteiden n\u00e4k\u00f6kulmista. Yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 oli Nicolaus Turdinin Turun tuomiokirkon rakennushistoriaa k\u00e4sittelev\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja Templi cathedralis Aboensis historia (1748). Valitettavasti maisteroituvan Turdinin rahat olivat niin v\u00e4hiss\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n sai maisterinty\u00f6st\u00e4\u00e4n painatettua vain ensimm\u00e4iset kahdeksan sivua, … Jatka lukemista Arkkitehtuuriaiheiset opinn\u00e4ytteet 1700-luvun Turun akatemiassa<\/span>