![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/07\/Toropainen_Oluenpanoa-ja-krouvinpitoa-1600-luvun-Turussa-1024x683.jpg\")
Oluenpanoa ja krouvinpitoa s\u00e4\u00e4deltiin tarkasti jo 1600-luvun alussa kuninkaallisen majesteetin asetuksilla eli ordinantioilla. Valvontaa johtanut tarkastaja Joachim Timme valitti siten marraskuussa 1640 Joachim Krukomakaren vaimon myyneen olutta Klemet Karhun piialle vastoin oluenpano- ja krouvarij\u00e4rjestyst\u00e4. Vaimo kielsi myyneens\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ulos talostaan. H\u00e4n ei ollut kuitenkaan k\u00e4ynyt maksamassa ordinantian m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 aksiisia eli valmistusveroa ennen kuin oli sytytt\u00e4nyt tulen oluenpanokattilan alle. T\u00e4m\u00e4 riitti kovaan sakkotuomioon, sill\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n ei ollut sallittua sytytt\u00e4\u00e4 tulta ennen kuin vero oli maksettu kaupungin tullituvalla. Vaimo sanoi ep\u00e4onnistuneensa ensin oluenpanossa, sill\u00e4 olut ei ollut alkanut juosta ja siksi h\u00e4n ei ollut mennyt tullituvalle. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4nelle m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 40 markan sakko.<\/p>\n\n\n\n
Toiminta oli niin kannattavaa, ett\u00e4 edell\u00e4 mainitussa kaupanjaotuksessa Alexander Wattson ja raatimies Nils Olofsson mainittiin oluenpanijoina ja pormestari Johan Knutsson, Anders Merthen sek\u00e4 Wellam Hollender vaimoineen kapakoitsijoina. Heille merkityst\u00e4 ammatista huolimatta he kuuluivat johtavaan porvaristoon raadin j\u00e4senyyden ja varallisuutensa perusteella. Edell\u00e4 mainitun pormestari Johan Knutssonin leskelle Anna Persdotterille annettiin lis\u00e4ksi helmikuussa 1651 lupa panna olutta kotonaan ja myyd\u00e4 sit\u00e4. H\u00e4n ei saanut kuitenkaan myyd\u00e4 muiden olutta. Lis\u00e4ksi raati p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 muut, jotka panivat olutta h\u00e4nen luonaan, saivat myyd\u00e4 sit\u00e4 krouveihin jonkin aikaa. <\/p>\n\n\n\n
Krouvarit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saaneet lupaa panna olutta, joten heid\u00e4n tuli hankkia sit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tyilt\u00e4 oluenpanijoilta. Esimerkiksi maaliskuussa 1643 tuomittiin krouvinpit\u00e4j\u00e4 Henrik Fr\u00e5gerin leski maksamaan olutvelkansa viisi kuparitaalaria oluenpanija Matts Tontille. Saman vuoden hein\u00e4kuussa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin J\u00f6ran Kakolaisen leski, joka piti krouvia, maksamaan oluenpanija Hans Berndtssonille se oluttynnyri, joka h\u00e4n oli vienyt kotiinsa ja avannut l\u00e4\u00e4kit\u00e4kseen itse\u00e4\u00e4n. Oluen myyntiin liittyi muutakin taloudellista oheistoimintaa. Siten krouvarin vaimo Malin H\u00e4ger valitti hein\u00e4kuussa 1643, ett\u00e4 edesmennyt mestari J\u00f6ran Skreddare oli lainannut h\u00e4nelt\u00e4 edellisen\u00e4 talvena nelj\u00e4 kallista taalarin kappalehintaista lasia Nils Olofssonin tytt\u00e4ren h\u00e4ihin, jossa h\u00e4n oli ollut edesk\u00e4yp\u00e4n\u00e4. Skreddaren leski m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin maksamaan lasit.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1651 kaupungissa oli kuusi julkista panimoa, jotka myiv\u00e4t olutta krouveille. Samaan aikaan kaupungissa mainitaan k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten yleiskillan, Erik Mattssonin, Johan N\u00e5lmakaren, Ernst Skinnaren, Joachim Bandeman Skr\u00e4ddaren, Bengt S\u00e4miskmakaren, Henrik Knivsmedin, Margareta Myssmakerskan, pormestarin tyt\u00e4r Elisabet M\u00e5rtensdotterin, Karin Balbererskan, kauppias Mickel Ryttaren lesken Anna Larsdotterin, P\u00e5val Eskilssonin, Matts K\u00f6pin, Henrik Arkapojan, Bertil Bryggaren lesken, r\u00e4\u00e4t\u00e4li Johan Lillefoothin ja vaimo Elsa Klaschoun krouvit. <\/p>\n\n\n\n
N\u00e4ist\u00e4 saksalaisen muurarimestari Matts Klaschoun vaimolle Elsalle ilmoitettiin jo lokakuussa 1647, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n naapurit olivat valittaneet h\u00e4nen pit\u00e4v\u00e4n krouvia auki kielletyn ajan j\u00e4lkeen. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iskis\u00e4llit aiheuttivat tappeluita, meteli\u00e4, karkeita valoja ja Jumalan pyh\u00e4n nimen v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Vaimo v\u00e4itti, ettei myynyt olutta luvattomaan aikaan ja raati lupasi pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 vastedes silm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kansallisarkisto (Helsinki), Turun raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat z:11, 7.11.1640, 53\u221256; Turun k\u00e4mnerinoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat z 172, 28.3.1643, 98; 8.7.1643, 115; 10.7.1643, 116\u2212116v.<\/p>\n\n\n\n Riksarkivet (Stockholm), St\u00e4ders Acta. \u00c5bo Vol. 83. sp.<\/p>\n\n\n\n Turun kaupunginarkisto, Turun raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat BIa 19, 18.10.1647, 413; BIa 22, 8.2.1651, 17.<\/p>\n\n\n\n Katajala-Peltomaa, Sari & Toivo, Raisa Maria 2009: Noitavaimo ja neitsyt\u00e4iti. Naisten arki keskiajalta uudelle ajalle<\/em>. Atena. Jyv\u00e4skyl\u00e4, 139. <\/p>\n\n\n\n Nallinmaa-Luoto, Terhi 1973: Ylioppilaitten ja kaupunkilaisten suhteet Turun vanhan akatemian alkuaikoina<\/em>. Pro gradu-ty\u00f6. Suomen historia, Turun yliopisto. Turku, 40\u221241.<\/p>\n\n\n\n Ling, Sofia 2011: Genusarbetsdelning i tidigmoderna st\u00e4der. Levebr\u00f6d. Vad vet vi om tidigmodern k\u00f6nsarbetsdelning?<\/em> Benny Jacobsson & Maria \u00c5gren (red.). Opuscula Historica Upsaliensia 47. Uppsala, 164\u2212165.<\/p>\n\n\n\n Ranta, Raimo 1975: Turun kaupungin historia 1600\u22121721<\/em>. Nide I. Turku 160, 167.<\/p>\n\n\n\n Stadin, Kekke 2004; St\u00e5nd och genus i stormaktstidens Sverige<\/em>. Nordic Academic Press. Riga, 212\u2212214.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kaupunkeihin oli syntynyt jo 1600-luvulla v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4, jolla ei ollut mahdollisuutta varastoida ruokaa tai juomaa, vaan joka osti p\u00e4ivitt\u00e4in tai ainakin usein tarvitsemansa tuotteet kaupustelijoilta ja krouvinpit\u00e4jilt\u00e4. Vuonna 1619 annetun kaupunkien hallintoa koskevan asetuksen mukaan vain kauppa ja k\u00e4sity\u00f6 luettiin porvariammateiksi. N\u00e4iden lis\u00e4ksi kuitenkin esimerkiksi kaupunkien krouvarit ja majatalonpit\u00e4j\u00e4t luettiin porvaristoon. Turussa vuonna 1638 annetun kaupanjaotuksen … Jatka lukemista Oluenpanoa ja krouvinpitoa 1600-luvun Turussa<\/span>