![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/07\/lahdenniemi_retkellapansiossa1-1024x623.png\")
Vuonna 1939 Pansion rantaviiva siirtyi Puolustusvoimien haltuun laivastoasemaksi ja siviilien liikkuminen alueella kiellettiin. Kallioon koverrettavien r\u00e4j\u00e4hdevarastojen r\u00e4j\u00e4ytyst\u00f6iden vuoksi my\u00f6s Koivuluotoon tuli p\u00e4\u00e4sykielto, ja partiolaiset joutuivat siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n retkens\u00e4 muualle. Sota-aikana toiminta oli muutenkin vaakalaudalla useiden aktiivisten johtajien l\u00e4htiess\u00e4 rintamalle. Vasta normaalitilan palatessa hiljalleen syksyn 1944 kuluessa saivat partiolaiset toivoa tulevaan: laivastosataman kanssa tehdyn erityissopimuksen puitteissa lippukunta saisi palata Koivuluotoon. <\/p>\n\n\n\n
J\u00e4senlehti Er\u00e4nuotion<\/em> vuoden 1945 toinen numero t\u00e4yttyi menneiden kes\u00e4leirin muisteluista. Lapsuutensa leirej\u00e4 niemell\u00e4 viett\u00e4neet kokivat kotiinpaluun ja he puhuivat niemest\u00e4 kuin omanaan. \u201dMeid\u00e4n rakas vanha\u201d Koivuluoto oli paikka, jonne \u201cjokainen joka kerran on siell\u00e4 k\u00e4ynyt, l\u00e4htee varmasti viel\u00e4 uudestaankin kun vain tilaisuus on ja jokainen joka kerran siell\u00e4 k\u00e4y, odottaa varmaan k\u00e4sim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti [sic] seuraavaa sunnuntaita p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen uudestaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n Koivuluodon v\u00e4liaikainen menett\u00e4minen oli vahvistanut sen merkitysarvoa lippukunnan identiteetille. Koivuluodossa toteutunut leiritoiminta n\u00e4htiin ajan kasvatusihanteiden ja etenkin partioaatteen ytimen\u00e4: \u201dVasta leirin iltanuotiolla, leirileikeiss\u00e4, leirikeitti\u00f6n \u00e4\u00e4ress\u00e4 ja leirin y\u00f6vartiossa saa h\u00e4n [poika] oikean partiohengen veriins\u00e4 ja h\u00e4nest\u00e4 kasvaa oikea partiolainen ja h\u00e4nest\u00e4 kasvaa my\u00f6skin oikea mies, jolla ei ole peukalo keskell\u00e4 k\u00e4mment\u00e4 ja joka kykenee omin avuin tulemaa toimeen vaikeissakin olosuhteissa ja jolla on aloitekyky\u00e4 ja tuntee oman voimansa ja osaa luottaa siihen.\u201d<\/p>\n\n\n Perinteen jatkumiseen tartuttiin hanakasti: 1945 kes\u00e4ll\u00e4 luodolle tehtiin 25 retke\u00e4, 326 osanottajan voimin. Intoon sekoittui kuitenkin my\u00f6s vaikeita tunteita, sill\u00e4 kes\u00e4 Koivuluodossa ei en\u00e4\u00e4 tuntunut samalta ilman sodassa kaatuneita lippukuntalaisia. Alkuvuosien huolettomuuden muistelussa oli haikea s\u00e4vy, vanhat hyv\u00e4t ajat olivat v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 takana. My\u00f6s uusi k\u00e4ytt\u00f6lupa tuli tiukemmin ehdoin. Koivuluotoon ei en\u00e4\u00e4 ollut asiaa vesiteitse, ja sotasatama-alueen l\u00e4pi kulkeminen oli tiukasti s\u00e4\u00e4nnelty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Nuorempien lippukuntalaisten kohdalla katkos perinteess\u00e4 oli jo tapahtunut. Er\u00e4nuotion<\/em> toisessa numerossa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1947 nuhdeltiin partiolaisia, joiden kuultiin valittaneen Koivuluodossa vieraillun jo tylsistymiseen saakka. Kes\u00e4kausi vietettiin j\u00e4lleen Koivuluodossa, mutta valitukset saattoivat enteill\u00e4 tulevaa muutosta, sill\u00e4 jokseenkin lyhyeksi j\u00e4i \u201ctoippalaisten\u201d ja niemen j\u00e4lleenn\u00e4keminen. Leiritoiminta siirtyi useiden tekij\u00f6iden, osin partiolaisten vaihtelunhalunkin, mutta ei v\u00e4hiten alueella voimistuvan teollisuuden, telakkahankkeiden ja Puolustusvoimien aikaa my\u00f6den tiukentuvien liikkumisrajoitusten vuoksi muualle. <\/p>\n\n\n\n Nyky\u00e4\u00e4n Koivuluoto on merivoimien hallussa. P\u00e4\u00e4sy sinne on ev\u00e4tty, mutta muistitieto kertoo jossain luodolla sijaitsevan muistolaatan siell\u00e4 perustetulle lippukunnalle. <\/p>\n\n\n\n Elina Lahdenniemi\u00a0<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Er\u00e4nuotio : Toivo II:n poika- ja tytt\u00f6liiton j\u00e4senlehti. <\/em>1944-1947. Suomen Partiomuseo, Turku.<\/p>\n\n\n\n Manninen, Markus: Pansio : Rakennushistoriaselvitys. <\/em>Senaatti-kiinteist\u00f6t, Helsinki 2020.<\/p>\n\n\n\n Pansion Koivuluodossa viett\u00e4v\u00e4t partiolaiset ihanteellista leiriel\u00e4m\u00e4\u00e4. Uusi Aura <\/em>27.7.1937, 1, 6. <\/p>\n\n\n\n Toivon Er\u00e4nk\u00e4vij\u00e4t ja Toivon Er\u00e4tyt\u00f6t. Koivuluodon p\u00e4ivystysohjeet 1.5.1945<\/em>. 14200:05. Suomen Partiomuseo, Turku.<\/p>\n\n\n\n Turun Er\u00e4nk\u00e4vij\u00e4t, Toivon Er\u00e4tyt\u00f6t 50 v. : juhlajulkaisu Toivon Er\u00e4tytt\u00f6jen ja Turun Er\u00e4nk\u00e4vij\u00f6iden 50-vuotisen partiotaipaleen kunniaksi<\/em>. Er\u00e4kilta, Turku 1985. Suomen Partiomuseo, Turku.<\/p>\n\n\n\n Varnila, Markku: Merellinen Pansio. Laivasto, telakat ja \u00f6ljysatama. Kaupunginosahistoriikki. <\/em>2006, 10\u201323.<\/p>\n\n\n\n Vilkasta kes\u00e4toimintaa Toivo II:n poika- ja tytt\u00f6liitossa. Uusi Aura <\/em>17.6.1938, 2.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pansion alue Pahaniemest\u00e4 Raisionsalmelle liitettiin Turkuun vuonna 1931. Osaksi Turkua tuli my\u00f6s vehre\u00e4 Koivuluodon niemi, jolla Artukaisten kartanon lehm\u00e4t viel\u00e4 kes\u00e4isin laidunsivat. Koulujen lupa-aikaan niemell\u00e4 oli retkeillyt jo vuodesta 1926 Raittiusyhdistys Toivo II:n j\u00e4rjest\u00e4mien kes\u00e4leirien osanottajia. Leireill\u00e4 varttunut nuoriso kiintyi tuuliseen luotoon ja sen luonnon tarjoamiin seikkailuihin. Kes\u00e4ll\u00e4 1935 kahdeksan poikaa oli ker\u00e4\u00e4ntynyt niemenk\u00e4rkeen. Nyt … Jatka lukemista Retkell\u00e4 Pansiossa<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/07\/lahdenniemi_retkellapansiossa2-1024x638.jpg\")