{"id":831,"date":"2026-08-12T09:00:00","date_gmt":"2026-08-12T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=831"},"modified":"2026-08-10T09:36:47","modified_gmt":"2026-08-10T06:36:47","slug":"nuoren-turkulaispiian-perukirja-vuonna-1806","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/08\/12\/nuoren-turkulaispiian-perukirja-vuonna-1806\/","title":{"rendered":"Nuoren turkulaispiian perukirja vuonna 1806"},"content":{"rendered":"\n

Kun piika Anna Catharina Engerer kuoli Turussa vuonna 1806, h\u00e4nen perukirjaansa kirjattiin valkoinen nokkospalttinasta valmistettu leninki. Se arvioitiin yhden taalerin arvoiseksi, ja se oli siten Engererin arvokkain vaate. Sen lis\u00e4ksi perukirjasta l\u00f6ytyy my\u00f6s nokkospalttinasta valmistettu kaulaliina ja hame sek\u00e4 silkkinen saali. Piian asemassa olevalta henkil\u00f6lt\u00e4 ei heti olettaisi l\u00f6ytyv\u00e4n muodikkaita ja melko arvokkaita tekstiilej\u00e4. Kuka Anna Catharina sitten oli?<\/p>\n\n\n\n

Anna Catharina Engerer kuoli keuhkotautiin 25. elokuuta 1806. H\u00e4n oli kuollessaan vain 27-vuotias ja perukirjan ensimm\u00e4isen sivun mukaan h\u00e4n ei j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkeens\u00e4 ket\u00e4\u00e4n sukulaisia. Asiakirjan avulla voidaan kuitenkin tehd\u00e4 joitain veikkauksia Engererin taustasta. H\u00e4nen sukunimens\u00e4 viittaa saksalaiseen sukuun, ja h\u00e4nen perukirjaansa on esimerkiksi kirjattu: 1: Tysk Psalm bok, <\/em>yksi saksalainen virsikirja sek\u00e4 sen alle 1: Dito B\u00f6ne bok, <\/em>yksi samanlainen (saksalainen) rukouskirja. T\u00e4m\u00e4n viereen on kirjattu mielenkiintoinen kirja, Mamsell Wargs Kokbok<\/em>, joka oletettavasti viittaa tunnettuun Cajsa Wargin keittokirjaan. Alun perin vuonna 1755 julkaistu keittokirja oli laajalti tunnettu Ruotsin it\u00e4osissa 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Kirjojen perusteella voisi olettaa, ett\u00e4 Engerer oli lukutaitoinen, mik\u00e4 ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys t\u00e4ll\u00e4 ajalla, varsinkaan palveluksessa olleen henkil\u00f6n kohdalla. Kirjojen avulla saamme hieman tiet\u00e4\u00e4 Engererin uskonnollisesta identiteetist\u00e4 ja kielitaidosta.<\/p>\n\n\n\n

Palataan viel\u00e4 Engererin nokkospalttinaiseen leninkiin. Nokkospalttina on yleisnimitys hienolle, ohuelle kankaalle, jota valmistettiin aiemmin nokkosesta, ja my\u00f6hemmin my\u00f6s pellavasta ja puuvillasta. Kangas oli arvokasta tuontitavaraa, jota k\u00e4ytettiin muodikkaissa empiretyylisiss\u00e4 leningeiss\u00e4 1700\u20131800-lukujen vaihteessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi sit\u00e4 esiintyi asusteissa, kuten kaulaliinoissa. Nokkospalttinan esiintyminen useassa vaatekappaleessa on silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 siksi, ett\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rajoitettiin vuoden 1794 ylellisyysasetuksessa. Asetuksessa kohdistettiin kieltoja juuri hienoihin ulkomaisiin tuontikankaisiin. Nokkospalttinasta valmistettu leninki kertoo, ett\u00e4 kansainv\u00e4liset muoti-ilmi\u00f6t ovat rantautuneet Turkuun t\u00e4n\u00e4 aikana siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 niit\u00e4 edustaneet vaatteet ovat p\u00e4\u00e4tyneet s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isilt\u00e4 eteenp\u00e4in palvelusv\u00e4elle. Perukirjat auttavat kertomaan, ett\u00e4 piiat eiv\u00e4t olleet materiaalisesti n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, vaan heill\u00e4kin oli oma asemansa muodin kierrossa ja kulutuksessa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Nokkospalttinasta valmistettu h\u00e4\u00e4puku vuodelta 1797. Anna Catharina Engererin leninki on saattanut olla kankaaltaan ja malliltaan samankaltainen. Kuva: Tanskan kansallismuseo.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Alkusilm\u00e4yksell\u00e4 perukirjat vaikuttavat kuivilta ja yksitoikkoisilta asiakirjoilta, mutta syvemm\u00e4ll\u00e4 tarkastelulla ne antavat kiinnostavan kuvauksen ihmisist\u00e4, joista ei muuten j\u00e4\u00e4nyt paljonkaan merkkej\u00e4. 1700\u20131800 lukujen vaihteessa perunkirjoitettujen turkulaisten piikojen perukirjoissa tekstiilit ovat yleens\u00e4 muodostaneet suurimman ja arvokkaimman osan omaisuudesta. Ei ole ep\u00e4tavallista, ett\u00e4 piikojen perukirjoista l\u00f6ytyy esimerkiksi silkkisi\u00e4 vaatteita ja asusteita. Vaatteita saatiin palkkana, joten henkil\u00f6t saattoivat vuosien palveluksen aikana ker\u00e4t\u00e4 omaisuutta juuri tekstiilien muodossa. Engerer on saattanut olla asemaltaan erityisen hyv\u00e4osainen piika, jotta h\u00e4n on saattanut ker\u00e4t\u00e4 niin arvokkaan omaisuuden jo nuorena. On mahdollista, ett\u00e4 piiat eiv\u00e4t ole itse k\u00e4ytt\u00e4neet arvokkaimpia vaatteitaan, vaan s\u00e4ilytt\u00e4neet niit\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena s\u00e4\u00e4st\u00f6tilin\u00e4. Kuitenkin se, ett\u00e4 my\u00f6s piikoina toimineiden henkil\u00f6iden omaisuudesta l\u00f6ytyy muotivaatteita kertoo, miten pukeutumisen sosiaaliset rajat ovat h\u00e4m\u00e4rtyneet, kun my\u00f6s v\u00e4hempiosaiset ovat voineet saada k\u00e4siins\u00e4 arvokkaita vaatekappaleita. Yksitt\u00e4isist\u00e4 varakkaammista piioista ei toki voi olettaa, ett\u00e4 suuri osa palkallisista naisista olisi omistanut suurta ja arvokasta vaateomaisuutta. Vaikka piiat ovat muodostaneet ison osan kaupungin v\u00e4est\u00f6st\u00e4, he eiv\u00e4t ole laajasti edustettuina s\u00e4ilyneess\u00e4 perukirja-aineistossa. Esimerkit Engererin kaltaisista henkil\u00f6ist\u00e4 laajentavat silti ajatusta siit\u00e4, millaisia henkil\u00f6it\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n aikaan Turun historiassa ollut piian asemassa ja miten monipuolisen ryhm\u00e4n he ovat kaupungin arjessa muodostaneet.<\/p>\n\n\n\n

Elina Saari<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Turun kaupunginarkisto (TKA), Turun maistraatin ja raastuvanoikeudenarkisto (Tmra), Perukirjat 1798\u20131809 (B1c:4\u201315)<\/p>\n\n\n\n

Laine, Tuija: Keittotaitoa nuorille ja miksei v\u00e4h\u00e4n vanhemmillekin. Minun aarteeni<\/em>– blogi. 19.1.2015. https:\/\/blogs.helsinki.fi\/minunaarteeni\/2015\/01\/19\/keittotaitoa-nuorille-ja-miksei-vahan-vanhemmillekin\/<\/a> [Haettu 1.6.2026]<\/p>\n\n\n\n

Pylkk\u00e4nen, Riitta: S\u00e4\u00e4tyl\u00e4isnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla.<\/em> Toim. Lars Pettersson. Helsinki 1982.<\/p>\n\n\n\n

Saari, Elina: Vaatearkkujen kertomaa – Vaatteet turkulaisten piikojen perukirjoissa vuosina 1789\u20131809.<\/em> Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto 2025.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun piika Anna Catharina Engerer kuoli Turussa vuonna 1806, h\u00e4nen perukirjaansa kirjattiin valkoinen nokkospalttinasta valmistettu leninki. Se arvioitiin yhden taalerin arvoiseksi, ja se oli siten Engererin arvokkain vaate. Sen lis\u00e4ksi perukirjasta l\u00f6ytyy my\u00f6s nokkospalttinasta valmistettu kaulaliina ja hame sek\u00e4 silkkinen saali. Piian asemassa olevalta henkil\u00f6lt\u00e4 ei heti olettaisi l\u00f6ytyv\u00e4n muodikkaita ja melko arvokkaita tekstiilej\u00e4. Kuka … Jatka lukemista Nuoren turkulaispiian perukirja vuonna 1806<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[98,175,398,397],"class_list":["post-831","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-muoti","tag-piiat","tag-pukuhistoria","tag-puvut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/831","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=831"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/831\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":834,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/831\/revisions\/834"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=831"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=831"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=831"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}