{"id":845,"date":"2026-08-17T09:00:00","date_gmt":"2026-08-17T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=845"},"modified":"2026-08-11T18:22:16","modified_gmt":"2026-08-11T15:22:16","slug":"sarkilahden-kalkin-ryosto-1509","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/08\/17\/sarkilahden-kalkin-ryosto-1509\/","title":{"rendered":"S\u00e4rkilahden kalkin ry\u00f6st\u00f6 1509"},"content":{"rendered":"\n

Vaikka uhka Suomeen on usein tullut id\u00e4st\u00e4, on my\u00f6s l\u00e4nnest\u00e4 k\u00e4sin k\u00e4yty useaan otteeseen ry\u00f6stelem\u00e4ss\u00e4 ja pommittamassa Suomen rannikkoa. Iske\u00e4kseen ruotsalaisia vastaan tanskalaiset eli \u201djuutit\u201d ovat purjehtineet Suomeen sotaisin aikein. Keskiajan lopulla, 1500-luvun alussa maat kuuluivat samaan valtioliittoon eli Kalmarin unioniin, mutta liitto oli riitaisa. Vuosisadan alku tunnettiinkin Suomessa juuttivihan aikana. Tuolloin valtaa piti vuonna 1497 Ruotsin kuninkaaksi kruunattu unionikuningas Hannu (eli Juhana II), joka oli ly\u00f6nyt Ruotsin valtionhoitaja Sten Sturen Rotebron taistelussa.<\/p>\n\n\n\n

Kun Hannu yritti keskitt\u00e4\u00e4 itselleen valtaa, k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 tukeneet Ruotsin valtaneuvoston j\u00e4senet nyt kuningasta vastaan. Hannun vastainen kapina ylsi Turkuun vuonna 1501, jolloin Turun linna antautui kapinallisille. Tanskalaiset ja ruotsalaiset talonpojat olivat kuitenkin kyll\u00e4styneet loputtomaan valtataisteluun, ja n\u00e4iden \u201drauhanliike\u201d tyrehdytti maasodank\u00e4ynnin.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4meren valtapeliin liittyi my\u00f6s Hannun pyrkimys heikent\u00e4\u00e4 Hansaliittoa, ja sodat n\u00e4kyiv\u00e4t etenkin Tanskan laivaston uudistamisessa sek\u00e4 aktiivisena merirosvouksena. Hannu yritti saada kapinalliset ruotsalaiset kuriin nimenomaan ylivoimallaan merell\u00e4, maihinnousun uhalla sek\u00e4 kauppasaarrolla, johon muun muassa Lyypekki yhtyi. Kapinalliset oli jo melkein taltutettu, kun vuonna 1509 Lyypekki ryhtyi sotaan Hannua vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Valtapeli n\u00e4kyi Suomessa pahimmillaan vuosina 1507\u20131509, jolloin tanskalaiset tekiv\u00e4t nopeita iskuja pitkin rannikkoa. Poikkeuksellisen ankara oli tanskalaisen Bornholmin linnan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Otte J\u00f8rgensen Rudin (n. 1482\u20131510\/1511) hy\u00f6kk\u00e4ys Turkuun elokuun 1509 alussa. Rud, jota Piispainkronikka nimitt\u00e4\u00e4 \u201dv\u00e4\u00e4ryyden pojaksi\u201d, joukkoineen p\u00e4\u00e4si torstain ja perjantain 2.\u20133.8. v\u00e4lisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 huomaamatta Turun linnan ohi ja \u201dkohottaen hirve\u00e4n huudon, rumpujen p\u00e4ristess\u00e4 ja torvien soittaessa\u201d hy\u00f6kk\u00e4si kaupunkiin. Linnanp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Josef Pietarinpoika oli tuolloin poissa, eik\u00e4 puolustusta johtaneella linnanvouti Sander Arendinpojalla ollut riitt\u00e4v\u00e4sti miehi\u00e4 eik\u00e4 ammuksia, joten hy\u00f6kk\u00e4\u00e4ji\u00e4 voitiin l\u00e4hinn\u00e4 h\u00e4irit\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"Valkoiseksi
Ejbyn kirkko Tanskan Sj\u00e6llandin saarella, minne Turun tuomiokirkosta 1509 viedyt S\u00e4rkilahden kalkki (ehtoollismalja) sek\u00e4 pateeni (ehtoollisleip\u00e4lautanen) p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t ilmeisesti Otte Rudin sukulaisten v\u00e4lityksell\u00e4 400 vuoden ajaksi. Kuva: Hideko Bondensen\/wikimedia.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Monet Turun porvareista surmattiin tai vietiin vangeiksi K\u00f6\u00f6penhaminaan. Ry\u00f6stely\u00e4 jatkui viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Tuomiokirkko ry\u00f6v\u00e4ttiin l\u00e4hes tyhj\u00e4ksi. Tanskalaisten matkaan l\u00e4hti muun muassa piispanhiippa, paimensauva sek\u00e4 kullattu hopeinen S\u00e4rkilahden ehtoolliskalkki. Sauva ja piispanmitra saatiin Turkuun takaisin vuonna 1516 valtionhoitaja Svante Sturen tiedusteltua niit\u00e4 Hannulta piispa Johannes Olavinpojan pyynn\u00f6st\u00e4; mitra tosin ilman siihen kuuluneita jalokivi\u00e4. Ehtoolliskalkki \u00f6yl\u00e4ttilautasineen kulkeutui Rudin sukulaissuhteiden my\u00f6t\u00e4 Ejbyn kirkkoon, mist\u00e4 se on saanut nimen Ejbyn kalkki.<\/p>\n\n\n\n

Rud j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n kansantarinoihin, ja niiss\u00e4 Rud sekoitetaan usein samannimiseen norjalaistanskalaiseen amiraaliin, joka eli vuosina 1520\u20131565. Rudin kerrotaan tulleen tekojensa t\u00e4hden omantunnontuskiin ja l\u00e4hteneen pyhiinvaellukselle Jerusalemiin, mutta jo Baijerin Augsburgissa kuolo korjasi merisissin.<\/p>\n\n\n\n

Riku Kauhanen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Helsingin Sanomat<\/em> 21.11.1959<\/p>\n\n\n\n

Juusten, Paavali & Simo Heininen. Suomen Piispainkronikka<\/em>. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.<\/p>\n\n\n\n

Klemettil\u00e4, Hannele (toim.). Suomalainen sotilas<\/em> 3, Muinaisurhosta nihtiin<\/em>. Karttakeskus, 2010.<\/p>\n\n\n\n

Kuujo, Erkki. Turun kaupungin historia 1366\u20131521<\/em>. Turun kaupunki, 1981.<\/p>\n\n\n\n

Panu<\/em> 13\/1925.<\/p>\n\n\n\n

Turun Sanomat<\/em> 4.6.1925.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaikka uhka Suomeen on usein tullut id\u00e4st\u00e4, on my\u00f6s l\u00e4nnest\u00e4 k\u00e4sin k\u00e4yty useaan otteeseen ry\u00f6stelem\u00e4ss\u00e4 ja pommittamassa Suomen rannikkoa. Iske\u00e4kseen ruotsalaisia vastaan tanskalaiset eli \u201djuutit\u201d ovat purjehtineet Suomeen sotaisin aikein. Keskiajan lopulla, 1500-luvun alussa maat kuuluivat samaan valtioliittoon eli Kalmarin unioniin, mutta liitto oli riitaisa. Vuosisadan alku tunnettiinkin Suomessa juuttivihan aikana. Tuolloin valtaa piti vuonna … Jatka lukemista S\u00e4rkilahden kalkin ry\u00f6st\u00f6 1509<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43],"tags":[402,405,406,36],"class_list":["post-845","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1500-luku","tag-ejbyn-kalkki","tag-kirkolliset-esineet","tag-ryostot","tag-turun-tuomiokirkko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/845","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=845"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/845\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":847,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/845\/revisions\/847"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=845"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=845"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=845"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}