![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/08\/Salmi-Sorvausnaytos-Kuurojen-koululla-1-scaled.jpg\")
Vuoden 1911 n\u00e4yttelyyn saapui kaikkialta Suomesta paitsi teoksia my\u00f6s tekij\u00f6it\u00e4. Eniten huomiota sai osakseen kuurosokea sorvari Frans Leijon (1878\u20131947), joka oli saanut oppinsa Pietarsaaren kuurojenkoulussa ja joka oli alun perin kotoisin Yl\u00e4neelt\u00e4. Lapsena n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ja kuulonsa menett\u00e4nyt poika oli el\u00e4nyt villilapsena, kunnes h\u00e4net kymmenvuotiaana oli l\u00e4hetetty Pietarsaareen oppia saamaan. Kouluvuosiensa aikana Frans oppi taitavaksi puun k\u00e4sittelij\u00e4ksi, ja ennen pitk\u00e4\u00e4 h\u00e4n opetteli my\u00f6s sorvaamaan, opettajien vastustuksesta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n
Sanomalehti Uuden Auran<\/em> toimittaja tutustui n\u00e4yttelyyn ja kiinnitti erityist\u00e4 huomiota Fransiin. H\u00e4n kirjoitti: \u201dIhmeellist\u00e4 oli katsella h\u00e4nen t\u00f6it\u00e4ns\u00e4. Ihmiselt\u00e4 puuttuu n\u00e4k\u00f6 ja kuulo ja kuitenkin voi tehd\u00e4 jotain kunnollista! H\u00e4n oli valmistanut raudasta rikkaruoholapion, hopeasta sormuksen, puusta parsinsienen ja neulatyynyt sek\u00e4 messingist\u00e4 lautasrenkaan ja avainlaatan ynn\u00e4 nikkelist\u00e4 nimilaatan. Oli siin\u00e4 jo sokeakuuromyk\u00e4n t\u00f6iksi. Ammatiltaan on Frans Leijon sorvari.\u201d<\/p>\n\n\n Fransilla oli erityisen herkk\u00e4 tuntoaisti, ja h\u00e4n k\u00e4ytti paljon aikaa siihen, ett\u00e4 puuesineiden liitokset tulivat saumattomiksi ja pinnat tasaisiksi. H\u00e4nen k\u00e4denj\u00e4lkens\u00e4 teki vaikutuksen paitsi toimittajaan my\u00f6s muihin n\u00e4yttelyvieraisiin. Toimittaja ei voinut olla ihmettelem\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4, miten t\u00e4m\u00e4 nuori mies kommunikoi. \u201dSuurella uteliaisuudella seuraa h\u00e4nen liikkeit\u00e4\u00e4n ja eleit\u00e4\u00e4n. Tuntoaistin avulla muodostaa h\u00e4n sangen n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti itselleen k\u00e4sityksen asioista. Toinen voi ilmoittaa h\u00e4nelle ajatuksensa sormiaakkosilla, jotka puhutaan tai oikeammin merkit\u00e4\u00e4n h\u00e4nen k\u00e4teens\u00e4. Samoin tekee h\u00e4n vilkkaasti kysymyksi\u00e4 sormien avulla. Toisella keinollakin h\u00e4n saa selv\u00e4n toisten ajatuksista. H\u00e4nell\u00e4 nimitt\u00e4in on mukanansa aina kuution muotoinen messinkilevy, jossa on sokeain pistekirjaimet. Kulettamalla Leijonin sormia kirjaimilla, voi n\u00e4in pian muodostaa samoja ja lauseita.\u201d<\/p>\n\n\n\n Turun-vierailunsa aikaan Frans Leijon oli 32-vuotias. H\u00e4n ei voinut silloin viel\u00e4 aavistaa, ett\u00e4 h\u00e4n tulisi muutamaa vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin asettumaan l\u00e4helle Turkua, Satavan saarelle. Vasta vuosikymmenien j\u00e4lkeen Frans l\u00f6ysi perheens\u00e4, josta h\u00e4n oli eronnut sen j\u00e4lkeen, kun h\u00e4net oli l\u00e4hetetty Pietarsaareen opintielle. Tulevina vuosina Frans n\u00e4ht\u00e4isiin Kuurojen koululla viel\u00e4 monet kerrat.<\/p>\n\n\n\n Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dKuuromykk\u00e4 Frans Leijon\u201d, Uusi Aura<\/em> 4.6.1911.<\/p>\n\n\n\n Salmi, Hannu: Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen el\u00e4m\u00e4.<\/em> Otava, Helsinki 2025.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Turun Kuurojen koululla j\u00e4rjestettiin kes\u00e4kuun alussa 1911 harvinaislaatuinen n\u00e4yttely, joka lehtitietojen mukaan oli \u201densimm\u00e4inen laatuaan meill\u00e4 Suomessa\u201d. Koulun tiloihin oli koottu k\u00e4sity\u00f6n\u00e4yttely, joka esitteli laajasti kuurojen tekem\u00e4\u00e4 taidetta ja k\u00e4sity\u00f6t\u00e4. Paikka oli merkityksellinen, sill\u00e4 Turku oli kuurojen opetuksen pioneerikaupunkeja Suomessa. Nuori Carl Oscar Malm oli perustanut yksityisen kuurojen koulun Porvooseen jo vuonna 1846, mutta Malmin … Jatka lukemista Sorvausn\u00e4yt\u00f6s Kuurojen koululla<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/08\/Salmi-Sorvausnaytos-Kuurojen-koululla-2-620x1024.jpg\")