{"id":86,"date":"2025-10-02T15:47:00","date_gmt":"2025-10-02T12:47:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=86"},"modified":"2025-10-02T15:47:00","modified_gmt":"2025-10-02T12:47:00","slug":"turun-annikaisesta-karin-hakolaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/10\/02\/turun-annikaisesta-karin-hakolaan\/","title":{"rendered":"Turun Annikaisesta Karin Hakolaan"},"content":{"rendered":"\n

Tunnetun runon mukaan Turun Annikainen istuu sillan pieless\u00e4 vanhana naisena ja varoittelee nuoria neitoja lankeamasta saksalaisten kauppakestien pauloihin. N\u00e4m\u00e4 kun viipyv\u00e4t kaupungissa kauppaamassa tavaroitaan vain talvikauden ja purjehtivat heti ensimm\u00e4isell\u00e4 avovedell\u00e4 takaisin kotiseuduilleen.<\/p>\n\n\n\n

Annikainen \u2013 tai Anikkainen \u2013 oli kokenut t\u00e4m\u00e4n petturuuden. Talvikauden h\u00e4n sy\u00f6tti ja juotti kesti\u00e4 tammikamarissaan. Ja sitten kesti hylk\u00e4si h\u00e4net. Sanalla \u201dkesti\u201d viitataan kuitenkin porvarisvalaa vannomattomaan mieheen, jolla oli raadin lupa myyd\u00e4 tuotteitaan kaupungissa vain tietyn ajan. Mik\u00e4li kesti olisi vannonut Turkuun porvarisvalan, h\u00e4n olisi saanut asettua kaupunkiin pysyv\u00e4sti. Kestin oli kuitenkin j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 kaupunki sakkojen uhalla. <\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset tunnettiin sadat vuodet velhoina, jotka kykeniv\u00e4t hallitsemaan s\u00e4it\u00e4 ja tuulia. Laivalla oli hyv\u00e4 olla suomalainen h\u00e4d\u00e4n sattuessa. Annikainenkin oli runon mukaan s\u00e4iden haltija, sill\u00e4 h\u00e4n asettui kestille raivoissaan meren rantaan ja nostatti myrskyn, joka upotti kestin laivan. \u201dKutti kutti kestin kelmi\u201d, kuten runoelman er\u00e4s versio toteaa.<\/p>\n\n\n\n

Olivatko turkulaiset naiset sitten yht\u00e4 heikkoja ja samaan aikaan vahvoja, kuin runo antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4? Esimerkiksi todellisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 k\u00e4y porvarska \u2013 kauppiastaloaan hallitseva ja itsen\u00e4ist\u00e4 kauppaa harjoittava porvarisnainen \u2013 Karin Hakola. Karin syntyi Paraisten Kapellstrandin kartanossa v\u00e4h\u00e4iseen suomalaisper\u00e4iseen r\u00e4lssisukuun. Vuoden 1550 paikkeilla h\u00e4n avioitui Turkuun kauppias Jakob Klemetsson Hakolan em\u00e4nn\u00e4ksi nykyisen Suurtorin laidalle Brinkkalan taloa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Karin Hakolan aviomiehet luetellaan Paraisten maantarkastusluettelossa vuonna 1606. KA 1672a, 29v.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Jakob Hakola toimi kauppiaana, Turun kaupunginkirjurina, kaupunginvoutina ja raatimiehen\u00e4. H\u00e4n kuoli vuoden 1590 alkupuolella. Karinia ei ajan tavan mukaan mainita asiakirjoissa ennen kuin lesken\u00e4, sill\u00e4 perhett\u00e4 edusti virallisissa asiakirjoissa sen p\u00e4\u00e4, siis aviomiehen el\u00e4ess\u00e4 h\u00e4n. Lesken\u00e4 Karin oli perheens\u00e4 p\u00e4\u00e4. Esimerkiksi Karinin Saksasta tuomien tuotteiden nimikkeet monipuolistuivat huomattavasti h\u00e4nen leskeytens\u00e4 aikana. Suola, hunaja, pippuri, saippua, satulat, miekat, rihkamatavarat ja kankaat olivat n\u00e4it\u00e4 uutuuksia.<\/p>\n\n\n\n

Karin avioitui uudelleen loppuvuodesta 1591 Matts M\u00e5rtenssonin kanssa, josta tuli Matts Hakola, raatimies ja pormestari. H\u00e4nen kuoltuaan vuoden 1602 j\u00e4lkeen Karin avioitui kolmannen kerran vuonna 1606 r\u00e4lssis\u00e4\u00e4tyisen Lemun kirkkoherran pojan Erik Sp\u00e5ran kanssa. T\u00e4m\u00e4 otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nimen Erik Hakola ja kohosi raatimieheksi ja pormestariksi. <\/p>\n\n\n\n

Hakolan kauppiastalo tunnettiin luotettavana kauppakumppanina ymp\u00e4ri It\u00e4merta, ja siksi tuntemattoman miehen oli edullisempaa esiinty\u00e4 sen is\u00e4nt\u00e4n\u00e4. Erik oli Karinia huomattavasti nuorempi, syntynyt mahdollisesti 1570-luvulla, kun Karin oli puolestaan syntynyt viimeist\u00e4\u00e4n 1530-luvulla. Avioliitto ei kest\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 Karin haudattiin Turun tuomiokirkkoon jo 12.7.1609 varakkaalle porvarille sopivalla summalla. Erik kuoli vasta vuonna 1655 ja haudattiin my\u00f6s tuomiokirkkoon.<\/p>\n\n\n\n

Karin tiesi olevansa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ehtoossa solmiessaan viimeisen avioliittonsa. Nuori aviomies sai h\u00e4nen rahansa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4, mutta ei aivan kuten Annikaisen kohdalla. Karin nimitt\u00e4in naitti tytt\u00e4rentytt\u00e4rens\u00e4 Erikin veljelle ja sai t\u00e4m\u00e4n valvomaan perheen omaisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Erikill\u00e4 oli lis\u00e4ksi tuoda pes\u00e4\u00e4n oma laivansa ja menestyksek\u00e4s Pohjanmaan kauppansa. Karinin ensimm\u00e4isen avioliiton solmimisesta h\u00e4nen kolmannen miehens\u00e4 toisen puolison kuolemaan kului runsaat sata vuotta, er\u00e4\u00e4nlainen enn\u00e4tys sekin!<\/p>\n\n\n\n

Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto 261, Voudintilit, Turun tuomiokirkon tilit 1609, s. 23.<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto 1672a, Voudintilit, Piikki\u00f6n kihlakunnan maantarkastusluettelossa vuodelta 1606, 29v. <\/p>\n\n\n\n

39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista<\/em>. Turun museokeskuksen julkaisuja 85. Turun museokeskus. Turku 2019.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKVR IX1 98. S\u00e4\u00e4ksm\u00e4ki, Bl\u00e5field ja Varelius. Ritvalan Helka-virret, 1846. http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi:sks-kvr-046370<\/a> <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tunnetun runon mukaan Turun Annikainen istuu sillan pieless\u00e4 vanhana naisena ja varoittelee nuoria neitoja lankeamasta saksalaisten kauppakestien pauloihin. N\u00e4m\u00e4 kun viipyv\u00e4t kaupungissa kauppaamassa tavaroitaan vain talvikauden ja purjehtivat heti ensimm\u00e4isell\u00e4 avovedell\u00e4 takaisin kotiseuduilleen. Annikainen \u2013 tai Anikkainen \u2013 oli kokenut t\u00e4m\u00e4n petturuuden. Talvikauden h\u00e4n sy\u00f6tti ja juotti kesti\u00e4 tammikamarissaan. Ja sitten kesti hylk\u00e4si h\u00e4net. Sanalla … Jatka lukemista Turun Annikaisesta Karin Hakolaan<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43,8],"tags":[44],"class_list":["post-86","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1500-luku","category-1600-luku","tag-annikainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":88,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86\/revisions\/88"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}